perjantai 20. joulukuuta 2024

LuontoreittejÀ; #2 Rummelö- HarrbÄdan luontoreitti



Rummelö- HarrbÄdan 4,5 kilometrin ulkoilureitti ja luonnonsuojelualue Keski-Pohjanmaalla, joka lÀhtee Kokkolan Villa Elban parkkipaikalta ja kulkee lintulavan, sekÀ Rummelön ja HarrbÀdan lintutornien ohitse aina HarrbÄdan majakalle asti. Vaihtoehtoisesti siis luontopolun voi aloittaa HarrinniementieltÀ, majakan luota myös toisinpÀin Elban parkkipaikalle.

HarrbĂ„dan majakka on mun suosikkipaikkojani ja suosikkilenkkeilyreitin pÀÀssĂ€. Oon lapsena kĂ€ynyt jonkun ryhmĂ€n kanssa kĂ€ymĂ€ssĂ€ majakassa tuolla ylhÀÀllĂ€, muutama mun lisĂ€kseni kĂ€vi ihan tuolla ylhÀÀllĂ€. NykyÀÀn siellĂ€ kĂ€yminen on estetty turvallisuussyistĂ€. TĂ€llĂ€ majakalla on myös oma kummitustarinansa, ja monta eri versiota siitĂ€. 

     Luontopolku HarrbĂ„dan majakalle ja Elban tonttupolulle lĂ€htee Villa Elban parkkipaikalta. Pitkospuinen 700metrin ympyrĂ€reitti Elban lĂ€heisyydessĂ€ on esteetön. 


                                Nuorisokeskus Villa Elba. 
= TÀÀltĂ€ löytyy myös majoitusmahdollisuuksia ja kahvilatoimintaa. 

Ollaan oltu useasti tÀÀllĂ€ taskulamppujen kanssa tonttupolulla, kerran oli mukana glögiĂ€ ja pipareitakin. 






















HarrbĂ„da- Rummelö- luonnonsuojelualueella on lieterantoja maankohoamisrannikolla sekĂ€ matalia vesistöalueita. Alueella on myös useista eri lajeista koostuva linnusto. Linnuilla on 15.4. - 31.7 pesimĂ€aika. LuontoreitillĂ€ erottuvat selvĂ€sti maankohoamismetsĂ€n erilaiset vaiheet. Reitti on vaihteleva, ja ennen pitkospuiden asentamista maasta nousi paljon oksia. Me ollaan yks kerta menty tÀÀ koko matka majakalle asti ja oli leveĂ€mmĂ€t rattaat koko reitin mukana. 

TÀÀ reitti on myös siks yks mun kulkemista suosikeista, koska tÀÀ luontoalueen luonto on niin erilaista ja vaihtelevaa. VĂ€lillĂ€ on karumpaa luontoa mut sit vĂ€lillĂ€ polku kulkee ohi niittyjen joilla kesĂ€llĂ€ laiduntaa lampaita. Viimeksi kun kĂ€ytiinystĂ€vĂ€n ja lasten kanssa mennĂ€ tÀÀ reitti, niin oli leveĂ€t pitkospuut rakennettu lĂ€htemÀÀn heti alusta asti kun kÀÀnnyttiin Rummelön - HarrbĂ„dan luontoreitille. Ennen tĂ€ssĂ€ oli pitempÀÀn vain metsĂ€polku. 

Joulukuussa 2024 polun varrelta bongattuja yksityiskohtia, teiden varsilta ja muualta;










PimeĂ€ssĂ€ kĂ€veltiin takas, vaikka kello oli vasta vĂ€hĂ€n yli puoli viiden pĂ€ivĂ€llĂ€. Taskulamput oli matkassa ja löydettiin sen valossa tieltĂ€ sydĂ€nkin. Kuunsirppi loisti taivaalla vĂ€lillĂ€ ainoana valona. Kulkemista tuli noin 10 kilsaa yhteensĂ€. Ensin luontoreitin kautta ja sit tietĂ€ pitkin takas autolle.  



Pimeys on kyllĂ€ tosi kaunista. 💜



Rummelö - HarrbĂ€dan luonnonsuojelualue 

Sannanrannantie 59, 67300 Kokkola. 

Nuorisokeskus Villa Elba. 

Sannanrannantie 60, 67100 Kokkola 





sunnuntai 1. joulukuuta 2024

~~* Samhainista Joulukuuhun *~~



All Hallow`s Eve. 

Halloween.

KelttilĂ€inen uusi vuosi. 

Samhain.

Kekri.

Kurpitsajuhla. 

PyhÀinpÀivÀ.

...


Halloween ~ Samhain 








 


Halloween All Hallow`s Eve, 

Muinaisten kelttilĂ€isten sadonkorjuujuhla, "kaikkien pyhien ilta". 







Silloin verhon, elÀvien ja kuolleiden maailman vÀlillÀ sanotaan olevan ohuimmillaan, ja tÀmÀ aika on maagisin ja taianomaisin aika vuodesta, jolloin on aikaa taiteelle, taikuudelle, luovuudelle, hyvÀlle ruoalle ja jo poisnukkuneiden muistelulle ja kunnioitukselle.

TÀÀ on myös aika ennustaa tulevaa ja valmistautua pitkÀÀ kylmÀÀ talvea varten, ja tĂ€mĂ€ oli myös kelttilĂ€isten keskuudessa vuoden viimeisen sadonkorjuun aika. 






Samhain on yksi vanhimmista syysjuhlista mitĂ€ on, suomalaista kekriĂ€ on vietetty noin 1000- luvulta lĂ€htien.  Espanjassa ja Latinalaisessa Amerikassa vietetÀÀn Kuolleiden pĂ€ivÀÀ (siis ne meikit ja kukkapÀÀhineet ja asut ja juhlat miehillĂ€ ja naisilla! Voi upeuksien upeus!😍) 




Halloween on sekoitus Samhainia ja Kuolleiden pĂ€ivÀÀ ja on jo 3000 vuotta vanha juhla. Koverretut jack-o-lantern- kurpitsalyhdyt oli aluksi nauriita, joista oli tehty lyhtyjĂ€. 



Samhain oli yksi muinaisten kelttien sadonkorjuujuhla yksi neljĂ€stĂ€ suuresta vuoden aikana vietetystĂ€ juhlasta. Juhlan viettoon kuuluu kuluneen vuoden ja sen aikana mahdollisesti poisnukkuneiden ihmisten muisteleminen ja kunnioittaminen, ja ajatus ettĂ€ he ovat vielĂ€ keskuudessa, vielĂ€ elĂ€vien luona aikaa hetken viettĂ€mĂ€ssĂ€. Samhainin aikana henget siirtyivĂ€t joko manalaan tai taivaaseen. KelttilĂ€iset pukeutuivat naamioihin tai naamiaisasuihin hÀÀtÀÀkseen kuolleita elĂ€vien maailmasta. Samhain  kulkeutui siirtolaisten mukana Yhdysvaltoihin. Samhainia vietetÀÀn 1. marraskuuta, mutta sen juhlinta aloitetaan jo yleensĂ€ edellisenĂ€ pĂ€ivĂ€nĂ€, 31. lokakuuta, auringonlaskun jĂ€lkeen. KelttilĂ€isessĂ€ kalenterissa Samhain on vuoden tĂ€rkein juhla, koska kelttilĂ€iset viettivĂ€t tuolloin uutta vuotta. Samhain myös jakoi vuoden syys- ja kesĂ€puoliskoihin. 




Halloween on karnevaalimainen karkkijuhla, "trick or treat" Lapset kĂ€yvĂ€t Amerikassa kiertĂ€mĂ€ssĂ€ ovelta ovelle erilaisissa naamiaisasuissa ja kysymĂ€ssĂ€ kerĂ€ilykoreihinsa karkkeja. MikĂ€li koriin ei anneta herkullista palkkiota, palkkiona kitsaalle talonvĂ€elle on jonkinlainen vahingonteko. 




Meksikolainen Dia de Muertos- Kuolleiden pĂ€ivĂ€ on elĂ€misen ja elĂ€mĂ€n juhla. PĂ€ivĂ€ sijoittuu ajankohdalle 31.10.- 2.11. joka vuosi. Kuolleita kutsutaan kotiin ja hautausmaat valaistaan sadoilla kynttilöillĂ€ ja koristellaan samettisilla kukilla. 

Jokainen kolmesta pĂ€ivĂ€stĂ€ on varattu erilaiselle juhlinnalle ja seremonioille. 31.10 kaikkien pyhien pĂ€ivĂ€n aatto. PyhĂ€inpĂ€ivĂ€nĂ€ kunnioitetaan kuolleita lapsia ja lapsensa menettĂ€neet tekevĂ€t kotiin johtavan polun samettisista kukista. 💝

Marraskuun ensimmĂ€isenĂ€ pĂ€ivĂ€nĂ€, pienten enkelien pĂ€ivĂ€nĂ€, meksikolaiset uskovat taivaan porttien aukeavan keskiyöllĂ€, ja lasten on mahdollista astua taivaaseen kukkapolkua pitkin. Aikuisille kuolleille on laitettu ruokia esille ja heidĂ€n uskotaan tulevan kĂ€ymÀÀn elossa olevien omaisten luona. 

2. marraskuuta on Kuolleiden pĂ€ivĂ€nĂ€ ennen aamunkoittoa, meksikolaiset kokoontuvat hautausmaille, joilta pahoja henkiĂ€ pidetÀÀn poissa lukuisten lyhtyjen ja kynttilöiden avulla. Sukulaiset kunnostavat hautoja siihen asti, kunnes aurinko nousee ja he menevĂ€t kirkkoon. Kuolleiden pĂ€ivĂ€nĂ€ on myöhemmin myös kulkue ja musiikkia, joilla ajetaan pois pahoja henkiĂ€. 

Meksikolaiset siivoavat hienosti omaistensa haudat, pesevĂ€t hautakivet ja asettavat ruokaa ja juhlajuomia heidĂ€n haudoilleen, sekĂ€ uskovat ettĂ€ kuolleet omaiset kulkevat heidĂ€n joukossaan tuon pĂ€ivĂ€n. Meksikolaiset juhlivat kuolemaa ja heidĂ€n perinteensĂ€ ovat sekoitus eurooppalaisten ja atsteekkien perinteitĂ€. Meksikolaisten juttuja Kuolleiden pĂ€ivĂ€ssĂ€ on sokerimassakallot, satiirimaiset lorut sekĂ€ luukuvioiset leivĂ€t. Kuolleiden pĂ€ivÀÀn kuuluu olennaisena osana keltaiset samettikukat, vainajille kotialttarille jĂ€tetty mole-kastike sekĂ€ elĂ€mÀÀ ja kuolevaa symbolisoiva luuleipĂ€. Kotialttarit on nimeltÀÀn ofrenda ja sen on mÀÀrĂ€ nĂ€yttÀÀ kuolleille, ettei heitĂ€ ole unohdettu. Alttari rakennetaan 1. marraskuuta, ja sieltĂ€ löytyy syötĂ€viĂ€ sokerikalloja, syötĂ€vÀÀ ja juotavaa, valokuvia kuolleista joiden halutaan tulevan vierailemaan, sekĂ€ Neitsyt Marian ja mahdollisten muiden katolisten pyhimysten patsaita sekĂ€ kynttilöitĂ€. 


PyhĂ€inpĂ€ivĂ€, PyhĂ€inmiestenpĂ€ivĂ€, on kristillinen juhlapyhĂ€, marttyyrien, vainajien sekĂ€ pyhimysten juhlallinen muistopĂ€ivĂ€. PyhĂ€inpĂ€ivĂ€nĂ€ muistellaan edesmenneitĂ€ rakkaita, kĂ€ydĂ€n hautausmailla sytyttĂ€mĂ€ssĂ€ kynttilöitĂ€, sekĂ€ viedÀÀn seppeleitĂ€ ja kukkia. KynttilĂ€t muodostavat kynttilĂ€meren marraskuun pimeÀÀn iltaan. Tuona pĂ€ivĂ€nĂ€ kristityt muistavat jo poisnukkuneita rakkaitaan, ja pyhĂ€inpĂ€ivĂ€n kynttilĂ€meri pimeĂ€ssĂ€ tuo muistutuksen myös siitĂ€, ettĂ€ rakkaat tullaan vielĂ€ joskus kohtaamaan. PyhĂ€inmiestenpĂ€ivĂ€ sijoittuu ajanjaksolle 31. lokakuuta - 6. marraskuuta. 


Kekri on vanha suomalainen syysjuhla, vuoden suurin juhla, jolloin juhlittiin työvuoden pÀÀtöstĂ€ ja sadonkorjuun valmistumista Suomessa. Kekri oli myös uuden vuoden ensimmĂ€inen pĂ€ivĂ€.  Kekrin juuret ovat vuosituhansia vanhassa eurooppalaisessa maatalouskulttuurissa. kekriin kuuluivat taiat ja uhraukset. Kekrijuhlissa herkuteltiin sadonkorjuuajan herkuilla, pidettiin hauskaa, tarinoitiin sekĂ€ ennustettiin tulevaa. Kekrin taustalla ovat omavaraisuus sekĂ€ vuodenkierto.  KekrinĂ€ tarjottiin ruokaa kaikille, niin tutuille sekĂ€ tuntemattomillekin. Monet kuitenkin juhlivat kekriĂ€ ihan vain oman perheen kesken. Ruokaa oli pöydĂ€ssĂ€ yltĂ€kyllĂ€isesti, ja sitĂ€ piti syödĂ€ yhdeksĂ€n kertaa. IsĂ€nnĂ€n oli mÀÀrĂ€ humaltua illan aikana, jotta seuraavan vuoden vilja kasvaisi hyvin. Se joka toimitti talon kylvöt, ei saanut olla pĂ€issÀÀn, muuten tuleva sato tulisi olemaan pilalla. 

Lapset tuolloin myös kiertelivĂ€t talosta taloon naamioituneina köyrimöröiksi. Köyripukit olivat pelottavampi versio aikuisista, kulkivat talosta taloon pukeutuneena turkki nurinpĂ€in pÀÀlle puettuna. Köyripukit vaativat vieraanvaraisuutta ruoilla ja juomilla, muuten he alkoivat sĂ€rkeĂ€ uunia. Jos ruokaa ja juotavaa oli tarjolla, vieraat esittivĂ€t leikkivĂ€t hilpeitĂ€ tansseja.  (Mukana oli ihan tĂ€hĂ€n tarvittavat vĂ€lineet) 

Kekrin aikaan uskottiin vainajien vierailevan. Hengille lÀmmitettiin sauna ja laitettiin kylpy. Kun henget olivat kylpeneet ja saunoneet, tuvassa odotti herkkuja notkuva ruokapöytÀ, johon henget saivat mennÀ rauhassa ruokailemaan siksi aikaa, kun talonvÀki vuorostaan lÀhti saunomaan.


LĂ€hteet; 

finnish-irish.fi/galleria/shamhain/ 

https://evl.fi/perhejuhlat-ja-pyhat/pyhapaivat/pyhainpaiva/

www.historia.net 

www.kekri.fi

đŸ’„đŸŽ„đŸ’„đŸŽ„đŸ’„đŸŽ„đŸ’„đŸŽ„đŸ’„đŸŽ„đŸ’„đŸŽ„đŸ’„đŸŽ„đŸ’„đŸŽ„đŸ’„đŸŽ„đŸ’„đŸŽ„đŸ’„đŸŽ„đŸ’„đŸŽ„đŸ’„đŸŽ„đŸ’„đŸŽ„đŸ’„đŸŽ„

Mut se siitĂ€, marraskuun juhlapyhĂ€t meni jo, nyt on joulun aika ja eilen avautui eka joulukalenterin luukku ja lapsilla alkoi joulun odotus. 💗


Pohdiskelin eilen tĂ€tĂ€ kyseistĂ€ asiaa jo vĂ€hĂ€n, ja siis sitĂ€ mietin, ettĂ€ mikĂ€ tÀÀ kulutusjuhla oikein on... ja miksi? Kuka siis kĂ€skee kĂ€skemĂ€llĂ€ kuluttaa? Oon miettinyt ite usein sitĂ€ ettĂ€ tarjontaahan on runsaanlaisesti nykyÀÀn, esimerkiksi 100 €uron jotkut joulukalenterit kuulostaa itsestĂ€ vĂ€hĂ€n hurjalta. Mut riippuu kalenterista. Jos se on joku jossa on joka luukussa viinipullo tai joku tasokas timantti, ni kyl sen sitte ymmĂ€rtÀÀ ettĂ€ se kalenteri vĂ€hĂ€n maksaakin. Mut ite ajattelen ettĂ€ olisko ne timantit kiva saada vasta jouluna eikĂ€ pitkin kuukautta?

Mutta niin, en kuitenkaan ymmĂ€rrĂ€ sitĂ€ ettĂ€ miksi joulu on "kulutushysteria" juhla? En oo oikein koskaan sitĂ€ ymmĂ€rtĂ€nyt kun monet juhlat on "pilattuja kaupallisuudella"? Kun eihĂ€n kukaan kĂ€ske ostamaan mitÀÀn tai kuluttamaan yhtÀÀn mitÀÀn? Vaikka kaupat olis tĂ€ynnĂ€ joulutavaraa, ei sitĂ€ kukaan kĂ€ske ostamaan. YhtÀÀn mitÀÀnhĂ€n edes joulupakettiin ei tartte ostaa uutena. Kuitenkin, jos jollakin on mahdollista laittaa jouluun vĂ€hĂ€n enemmĂ€n rahaa, ja on pÀÀttĂ€nyt tehdĂ€ nĂ€in, onko se joltakin jotenkin pois? 

Itselle kierrÀtys ja kirppistely on elÀmÀntapa johon oon kasvanut, ja tÀmÀn lÀpi omatkin joulut on menneet esimerkiksi niin, ettÀ oon kÀyttÀnyt uudestaan joululahjojen pakkausmateriaaleja ja sujauttanut lahjapaketteihin second handina ostettuja leluja ja hyvÀkuntoisia vaatteita. (Esimerkiksi erÀÀn kerran ostin face -kirppikseltÀ paristi pidetyn addu- puvun taaperolle, joka nopeasti mentyÀÀn pieneksi, meni taas sitten seuraavalle eteenpÀin kirppiksellÀ)

Mutta vaikka kirppistely on se mun juttu, kaikkien juttu se ei ole. Joten, jos haluaa laittaa jouluun rahaa ja se on mahdollista. KeneltĂ€ se on pois? Joulu on rauhan ja rakkauden juhla, mutta se ei sulkeudu mitenkÀÀn pois, vaikka pöydĂ€t olis tĂ€ynnĂ€ herkkuja tai kuusen alla odottelis useampikin paketti. 🌟💖

Ihanaa joulukuuta đŸ’—đŸ’«



sunnuntai 3. marraskuuta 2024

đŸ’„~ Keskiaika ~ Medieval ~ đŸ’„

           đŸ’„Albumillinen kuvia ja kuvauksia keskiajasta inpiroituneena vuosilta 2023 - 2024 đŸ’„


        Katariinan kalmisto, Kokkola. Syksy - 2022.


Historiasta, yksi itseĂ€ni eniten kiinnostavimmista ajanjaksoista ja historiallisten henkilöiden elĂ€mĂ€stĂ€, on Tudorien ajanjakso ja Henrik XIII:n vĂ€rikkÀÀsti vaihtuvat naisseikkailut. Oma suosikkini Henrikin vaimoista on Anne Boleyn, ja myös Katherine Howard. Myös Anne Boleynin tytĂ€r Elisabeth I on yksi voimakkaista naisista, jotka on elĂ€neet, jotka inspiroivat itseĂ€ni ja jotka ovat ihailtavia.Elisabetin isĂ€, Henrik XIII pettyi kun Elisabet olikin tyttö syntyessÀÀn. HĂ€n kun ajatteli ettĂ€ vain mies voi johtaa maata kunniakkaasti. VĂ€hĂ€npĂ€ tiesi mies. NĂ€istĂ€ kuninkaallisista kenestĂ€kÀÀn ei ole olemassa kuin korkeintaan yksi sen aikainen maalausteos. 

On useita elokuvia ja sajorja, joissa eri nĂ€yttelijĂ€t ovat antaneet erilaisia kasvoja Boleynille. On sĂ€ilynyt kirjoitettuja kuvauksia historiasta tĂ€hĂ€nkin pĂ€ivÀÀn asti, minkĂ€laisia ihmisiĂ€ Anne ja Katherine olivat. Ja kuvauksia myös siitĂ€, minkĂ€nĂ€köisiĂ€ he ovat voineet olla. 




Keskiajan tavernat ja muut on tosi tunnelmallisen nĂ€köisiĂ€, ja johtuen just siitĂ€ varmaankin kun sĂ€hkövalojen tuleminen kuvioihin oli vielĂ€ kaukana kaukaisuudessa, ja pimeĂ€t huoneet valaistiin kynttilöillĂ€ ja tulisijoilla. đŸ’„đŸ”„






Omien valokuvieni yhteyteen olen kirjoittanut kuvan taltioijan nimen, mikĂ€li en itse kyseistĂ€ kuvaa ole rĂ€psĂ€issyt. 







   

đŸ’„Seuraavat jutut alapuolella tehty eri lĂ€hteiden pohjalta. đŸ’„đŸ’„



Kivoja kuvien selailuja ja jĂ€tĂ€ lopuksi vaikka jotakin kommenttia ! đŸ˜ŽđŸ’„đŸ’œ






                                                                          

Keskiajalla yöunet jaettiin kahteen osaan. EnsimmĂ€isille yöunille kĂ€ytiin kello 21 aikoihin pimeĂ€n tullen, ja yöunilta erilaisiin askareisiin herĂ€ttiin parin tunnin pÀÀstĂ€, noin kello 23 aikoihin. Valveilla oltiin pari tuntia, ja toisille unille kĂ€ytiin takaisin yhden aikoihin yöllĂ€. 

Yöt olivat vaarallista aikaa, eikÀ ulkona ollut silloin sopivaa ja turvallista liikkua, tai vaarana oli pÀÀstÀ hengestÀÀn helpolla. Kotiin saattoi myös iskeÀ murtovarkaita.

EnsimmĂ€isen ja toisen unen vĂ€liselle ajalle ei ole ilmeisesti erikseen nimitystĂ€. SĂ€nky oli keskiajalla turvapaikka, jossa kannatti pysytellĂ€ yöllĂ€ paholaista piilossa. Ihmiset valvoivat yöllĂ€ rukoillen ettĂ€ selviĂ€isivĂ€t yöstĂ€ elossa ja ehjĂ€nĂ€ seuraavaan pĂ€ivÀÀn. Toisilla saattoi olla ase kĂ€den mitan pÀÀssĂ€ itsestÀÀn nukkuessaan. Henrik VIII pelkĂ€si aivan kauheasti yöllistĂ€ salamurhaamista, joten joka yö ennen kuin hĂ€n kĂ€vi höyhensaarille, hĂ€nen patjaansa iskettiin veitsellĂ€ useita kertoja, varotoimenpiteenĂ€, mikĂ€li patjassa olisikin lymyillyt odottamassa kuninkaan nukahtamista, katala yöllinen hengenriistĂ€jĂ€. 

Uniaika alkoi siirtyÀ yhdeksi kokonaiseksi uneksi kaasuvalojen keksimisen myötÀ.

28.1.1807 Lontoossa syttyi ensimmĂ€inen lamppu, illat saatiin valaistua valojen avulla, paholaisten ja noitien pelko laantui. Yönille menoa oli ookoo vĂ€hĂ€n viivytellĂ€ nyt myöhempÀÀn, ja mennĂ€ nukkumaan kun sen aika oli, ja nukkua yhtĂ€ soittoa herÀÀmiseen asti. 




                                                      Kuva: Anniina S. Lokakuu 2023. 


Lokakuu 2023. 








       Kuva; YlĂ€puolella Anniina Sippola. - 2023. 


Keskiaikainen kauneudenhoito ei ihan hirveĂ€sti poikennut nykypĂ€ivĂ€isestĂ€; 


                            Kuva; Anniina Sippola.

Keskiaikainen ja renessanssiajan muoti oli jotakin ihan muuta ja erilaista. Katso postaus kalukukkaroista ja kuninkaallisten vaatteista tĂ€stĂ€ linkistĂ€; 





Ruttotohtorit - puoskarilÀÀkĂ€rit keskiajan pimennosta. đŸ’„



Talosta taloon vaelteleva mustan surman aikainen hahmo enteili kuolemaa. 💀

Keskiajalla ihmisiĂ€ tappoi rutkasti rutto. Ruttoon ei ollut olemassa parannuskeinoa, ja jos mustan surman aikainen pitkĂ€nokkainen hahmo nĂ€htiin saapumassa ovelle, ja sisĂ€lle taloon, se tarkoitti yleensĂ€ samaa kuin ettĂ€ kuolema olisi tullut kylÀÀn. 

RuttolÀÀkĂ€ri Ranskasta, Charles de Lorme, 1600- luvulla kehitteli puvun jonka oli tarkoitus suojata paiserutolta. Asu ei ollut mitenkÀÀn taudilta suojaava, vaan ruttolÀÀkĂ€reitĂ€ kuoli ruttoon monia puvusta huolimatta. 


Ruttotohtorin hattu oli tehty huovasta tai nahasta, eikĂ€ pÀÀhineellĂ€ sinĂ€nsĂ€ ollut mitÀÀn sen kummempaa tarkoitusta. 
Silmien suojana oli lasit, sekĂ€ pÀÀn yli vedetty naamio ulottui hartioille asti. 
Nokkaan oli sĂ€ilötty erilaisia yrttejĂ€, kukkia, valkosipulia, tai sieltĂ€ saattoi löytyĂ€ pieni sieni joka oli kastettu etikkaan. 

Voimakkaasti tuoksuvat elintarvikkeet olivat nokassa siitĂ€ syystĂ€, ettĂ€ ne peittĂ€isivĂ€t kuolleiden ja sairaiden ruttopotilaiden hajut. 



Ruttotohtorin takki oli kokopitkĂ€ nilkkoihin asti ulottuva ja se suojasi koko kehon.  Takki oli yleensĂ€ tehty vahapÀÀllysteisestĂ€ vahvasta materiaalista tai nahasta. Ruttotohtorin asu ei suojannut itse ruttosairaudelta, mutta se suojasi rottien mukana leviĂ€viltĂ€, ruttosairailta kirpuilta. Sen ajan lÀÀkĂ€reillĂ€ tĂ€mĂ€ ei kuitenkaan ollut tiedossa.  





Saappaat olivat mustat pitkĂ€t, nykyajan kalastajasaappaiden nĂ€köiset suojasaappaat, jotka olivat samaa materiaalia, vahvaa vahapÀÀllysteistĂ€ kangasta tai nahkaa, kuten ruttotohtorin kokopitkĂ€ takkikin. Valkosipulia löytyi myös lÀÀkĂ€rin takin alta, suojaamassa sairauksilta. RuttolÀÀkĂ€rit kantoivat yleensĂ€ myös keppiĂ€ mukanaan siitĂ€ syystĂ€, ettĂ€ eivĂ€t joutuisi lĂ€heisiin kontakteihin ruttotartunnan saaneiden potilaiden kanssa. 


























KÀsineet olivat suojaamassa lÀÀkÀreiden kÀsiÀ suoralta ihokontaktilta sairastuneiden kanssa. Skalpelli ruttolÀÀkÀreillÀ oli ruttopotilaiden operoimista varten. Keskiajalla lÀhes jokaista vaivaa hoidettiin suoneniskennÀllÀ, sama koski myös ruttoa sairastavia.


SuoneniskennĂ€llĂ€ potilaan kehoon yritettiin palauttaa nestetasapaino. Hoitokeino on yksi vanhimmista historiassa olevista hoitokeinoista. Hoitokeinoa on kĂ€ytetty jo muinaisessa EgyptissĂ€ ja sitĂ€ kehitettiin Antiikin Kreikassa. LÀÀkĂ€rit uskoivat ettĂ€ ihmisen neljĂ€ perusnestettĂ€- musta sappi, keltainen sappi, veri ja lima olivat epĂ€tasapainossa ihmisen sairastuessa ja niiden vĂ€linen balanssi piti saavuttaa laskemalla potilaasta verta. Vaihtoehtoinen hoitomuoto olivat iilimadot, jotka imevĂ€t sairastuneesta "pahan veren pois". 


Ruttotohtorit olivat kaupungin työntekijöitĂ€, joilla ei ollut oikeasti lÀÀkĂ€rin koulutusta. Ainoastaan luku- ja kirjoitustaito, jota ei kaikilla vielĂ€ tuohon aikaan ollut. 





Musta surma riehui Euroopassa vuosina 1347 - 1353 tappaen ihan jÀrjettömÀn mÀÀrÀn kaikenikÀistÀ vÀkeÀ, kaikista yhteiskuntaluokista. Ruttoa ei ole onnistuttu hÀvittÀmÀÀn vielÀ nykyÀÀnkÀÀn kokonaan maailmasta, ja se tartuttaa edelleen 1000 - 3000 ihmistÀ per vuosi. Useimmat ihmiset kuitenkin selviÀvÀt tartunnasta hengissÀ, mikÀli antibioottihoito aloitetaan oikeassa ajassa.




đŸ’„đŸ’„đŸ’„đŸ’„đŸ’„đŸ’„đŸ’„đŸ’„đŸ’„đŸ’„đŸ’„đŸ’„đŸ’„đŸ’„đŸ’„đŸ’„đŸ’„đŸ’„đŸ’„đŸ’„đŸ’„đŸ’„đŸ’„đŸ’„đŸ’„đŸ’„đŸ’„đŸ’„đŸ’„đŸ’„

MitÀ keskiajalla syötiin ?


Keskiajalla syötiin hyvin ja samaan tyyliin, saman kaltaisissa juhlallisissa perheen kokoontumisissa kuin nykyÀÀnkin, kastetilaisuudessa, hautajaisissa =(maahanpaniaisissa) hĂ€issĂ€.. 

JuhlapyödĂ€n kattauksissakin nĂ€kyi aina ihmisen varallisuus. Ylempiarvoiset ja rikkaat söivĂ€t köyhiĂ€ paremmin, laadukkaammin ja monipuolisemmin. Ruokamenot aloitettiin aina makealla, joko jollakin leivonnaisella, tai makeisilla tai makeilla viineillĂ€ tai sokeroiduilla hedelmillĂ€. Tarkoitus makealla aterianaloituksella oli ruokahalun herĂ€ttĂ€minen varsinaista ateriaa varten. EnsimĂ€isessĂ€ kattauksessa tarjoiltiin keittoja ja piiraita, toisella kierroksella oli tarjolla hyytelöitĂ€. Liha oli ruoka-aineiden aatelinen tuohon aikaan, ja ateriakokonaisuudet koottiin pÀÀruoan lihan mukaan, joka oli esimerkiksi joko lammasta tai jĂ€nistĂ€, tai jos korkea-arvoisilla oli oikein hienostunutta, niin riikinkukkoa. Ruokailut pÀÀttyivĂ€t aina mausteviinien, mausteiden ja makeiden maisteluun. Eli keskiaikaiset ruokailumenot alkoivat ja loppuivat makeasti. 

 Vietettiin keskiaikaistyylisiĂ€ illanistujaisia ystĂ€vĂ€n kanssa noin joskus vuosi sitten, tĂ€ssĂ€ linkki meidĂ€n kesteihin; 


TykkÀÀn kelttilÀisestÀ ja vanhojen aikojen musiikista, ja joskus kuuntelen nÀitÀ oman olemisen, lukemisten ja kirjottamisten taustamusiikkina. Oon tykÀnnyt pianomusiikista ja klassisesta musiikista jo ihan pienestÀ asti, ja allaolevassa postauksessa listasin jotakin juttuja siitÀkin....







đŸ’„đŸ’„đŸ’„đŸ’„đŸ’„



Roanoken siirtokunnan katoamismysteeristĂ€ inspiroituneena, tehtiin yhdet kuvaukset liittyen pelkĂ€stÀÀn tĂ€hĂ€n. Linkki alapuolella kuviin; 

MikĂ€ Roanoken siirtokunta? 👇👇👇





            
Ritarit hallitsivat keskiajalla taistelukenttiĂ€. Keskiajan ritarit olivat pelĂ€ttyjĂ€ sotilaita, joilla oli vuosikausien taistelukoulutus. Ritareiden koulutus aloitettiin kun poika oli kuusivuotias. Koulutus kesti 14 vuoden ajan. Ritarikoulutuksen alussa 6-13 vuotiaat hovipojat opiskelivat kristinuskoa, erilaisia yleissivistĂ€viĂ€ aineita, perustaistelutekniikoita sekĂ€ ratsastusta. 

14- vuotiaana hovipojista tuli aseenkantajia, jotka auttoivat ritareita erilaisissa työtehtĂ€vissĂ€. TyötehtĂ€viin kuului auttaa haarniska ritarin ylle, hoitaa ritarin hevosta ja varusteita. Teini-ikĂ€isillĂ€ aseenkantajilla oli jo taisteluharjoituksia joissa heidĂ€n piti kyetĂ€ puolustautumaan. 





Kun seitsemĂ€n vuotta oli kulunut aseenkantajana, nuoresta miehestĂ€ lyötiin ritari, jos hĂ€nellĂ€ oli tĂ€hĂ€n varaa. Ilmaiseksi ei siis voinut tuosta noin vain ritariksi ryhtyĂ€, mutta ritariksi haluava oli varaton eikĂ€ pystynyt ostamaan hevosia ja varusteita, hĂ€n pystyi voittamaan niitĂ€ turnajaisissa. 

Aikuisen ritarin kokonainen puku maksoi 1200- luvulla 10 kertaa jousiampujan palkan verran. 




































Keskiaikaiset munkit ovat jĂ€ttĂ€neet jĂ€ljen maailmaan monenlaisella erilaisella tavalla. Munkit tekivĂ€t merkittĂ€vÀÀ kehitystyötĂ€ maatalouden viljelyksessĂ€ kehittĂ€mĂ€llĂ€ erilaisia tekniikoita ja ottamalla kĂ€yttöön uusia kasvilajikkeita. Munkit valmistivat aivan erinomaisia juustoja sekĂ€ viinejĂ€, keksivĂ€t kaksinkertaisen kirjanpidon, paransivat pajatöitĂ€ ja metallinkĂ€sittelyĂ€. Munkit kehittelivĂ€t myös  vesivoiman kĂ€yttöÀ sekĂ€ paransivat vesimyllyjĂ€, sekĂ€ kehittelivĂ€t vesihuuhtelujĂ€rjestelmiĂ€ ja niiden pohjalta uusia innovaatioita. 




Keskiaikainen munkki tiesi vastauksen aikoinaan kysymykseen siitĂ€, kuinka pitkĂ€ on yksi hetki. KevĂ€t - ja syyspĂ€ivĂ€ntasauksen vaihtelut pystyttiin ymmĂ€rtĂ€mÀÀn jo muinaisessa EgyptissĂ€ kivipylvĂ€iden varjojen avulla. Varhaiskeskiajalla aika alkoi muodostua pienempiin osioihin. 

Benediktiinimunkki Beda kirjoitti teoksen De temporum ratione - joka kĂ€sitteli ajan laskemista. Teoksessa munkki pÀÀtyy neljÀÀn aikayksikköön - HĂ€nen mukaansa tunnissa on neljĂ€ punctusta, 10 minitumia, 15 parsia sekĂ€ 40 momentumia. 

Eli, tĂ€mĂ€ meinasi sitĂ€ ettĂ€ yksi hetki, momentum, oli 90 sekunnin mittainen, koska tunti sisĂ€lsi 40 hetkeĂ€. 



                            Ranskalaiset munkit pelasivat ensimmĂ€isenĂ€ tennistĂ€ 1100- luvulla; 



Erityiskoulutettujen kirjurimunkkien työtehtĂ€viĂ€ oli myös ennen kirjapainokoneiden keksimistĂ€ kĂ€sin kopioida kirjoja. TĂ€hĂ€n työhön he kĂ€yttivĂ€t lĂ€hes kaiken aikansa kun olivat hereillĂ€, työ oli sanomattakin hyvin aikaavievÀÀ, koska yleensĂ€ teksti piti kopioida saman kokoisena kuin alkuperĂ€inen kirja, ja kieli jota kopioitiin oli kopioijalle vieras. 





Keskiajan vaikuttavimmat keksinnöt. kirjapainokone 1440- luvulla, joka mahdollisti kirjoitetun tiedottamisen levittĂ€misen lopulta nopeammin ja laajemmin. SiinĂ€ ajassa kun munkki kopioi kolme tai neljĂ€ sivua tekstiĂ€, kirjapainokone tuotti pĂ€ivĂ€ssĂ€ kolmetuhatta sivua tekstiĂ€. 



LĂ€hteet; 

Hannele KlemettilĂ€n kirja- Keskiajan keittiö 
www.historianet.fi
https://www.tunturisusi.com/luostarit/





Keskiaika oli ihan tosi superuskonnollista aikaa, kaikki elĂ€mĂ€ liittyi uskontoon jotenkin ja jumalanpelko oli lĂ€snĂ€ aamusta iltaan voimakkaana, samoin kuin kaikki olennot joita jatkuvasti pelĂ€ttiin. HengityksellÀÀn tappavaa basiliskia pelĂ€ttiin, mutta myös tultasyökseviĂ€ lohikÀÀrmeitĂ€ ja ihmisiĂ€ popsivia griippejĂ€. 
Ihmiset saattoivat pÀÀstĂ€ helposti hengestÀÀn jos jĂ€ivĂ€t kiinni "kerettilĂ€isyydestĂ€" ja ei uskoneet siihen mihin piti. Tein oman pĂ€ivityksen erikseen liittyen nĂ€ihin asioihin omalla kohdallani, juurikin inspiroituneena tĂ€stĂ€ keskiajan voimakkaasta uskonnollisuudesta. 

TĂ€hĂ€n alapuolella olevaan kirjoitukseeni vielĂ€ lisĂ€tĂ€kseni, ettĂ€ "uskontojen tuputtamisella" tĂ€ssĂ€ alapuolen linkissĂ€ olevalla jutulla en meinaa sitĂ€, ettĂ€ ihminen tuo esille omaa hengellisyyttÀÀn ja uskonnollisuuttaan. Uskovaisuus kyllĂ€ saa kuulua ja nĂ€kyĂ€ ihmisestĂ€, mikĂ€li ihminen jollain lailla uskovainen on. En myöskÀÀn meinaa sitĂ€, ettĂ€ perheessĂ€ uskonnolliset arvot siirretÀÀn eteenpĂ€in jĂ€lkipolville, tĂ€mĂ€ ei ole uskontojen tuputtamista, enkĂ€ meinaa tĂ€ssĂ€ nĂ€itĂ€. Se, ettĂ€ hyviĂ€, rakkaudellisia elĂ€mĂ€nohjeita siirretÀÀn eteenpĂ€in, on pelkĂ€stÀÀn hyvĂ€. Uskonnollisistakin Raamatun elĂ€mĂ€nohjeista kasvatuksessa voi saada hyvĂ€n arvopohjan elĂ€mĂ€lle, vaikkei uskovainen loppujen lopuksi itse sit kuitenkaan olisi. 


Keskiajalta tuo varmaan monelle mieleen sen ajan noitavainot. Eli noidiksi miellettyjen naisten kaltoinkohtelu. Moni nainen joutui syyttömĂ€nĂ€ noitaoikeudenkĂ€ynteihin milloin mistĂ€kin pikkuruisesta tai keksitystĂ€ syystĂ€. 



Keskiajalla ja renessanssiaikaan ajattelen, ettĂ€ on tĂ€hĂ€n pĂ€ivÀÀn verrattuna paremmin ollut ainakin se, ettĂ€ ajankĂ€yttö oli ihan erilaista kuin nykypĂ€ivĂ€nĂ€. Elettiin hetkessĂ€. Ihmisten elĂ€mĂ€ ja vapaa-ajan vietto oli erilaista, ja ehkĂ€ yhteisöllisempÀÀ kuin mitĂ€ nykyÀÀn Ă€lypuhelinaikaan. Kuninkaiden hovit oli tĂ€ynnĂ€ juhlia ja kokoontumisia. Raskaissa arjen töissĂ€ kaupungeissa ja maalla, ihmiset keskittyivĂ€t arkeen ja luonnonilmiöihin enemmĂ€n mitĂ€ nykyÀÀn. 
Ihmiset nojasivat enemmĂ€n vaistonsa ja intuitionsa varaan. Oltiin ehkĂ€ enemmĂ€n lĂ€snĂ€ hetkessĂ€ kun kaikkea ei ollut samalla tavoin saatavilla, ja kaikki ei tullut valmiina ihmisille parilla klikkauksella, vaan oli kartat ja tarkemmat suunnitelmat liikkumisesta ja elĂ€misestĂ€. Ei löytynyt Googlea ja Ă€lypuhelinta taskusta reittiohjeineen. ElĂ€mĂ€ oli ehkĂ€ lyhyempÀÀ ja ytimekkÀÀmpÀÀ, keskityttiin olennaiseen ja elĂ€mÀÀn sitĂ€ elĂ€mÀÀ, sellaisena kuin se jokaisen kohdalla on. JuhlapyhĂ€t olivat isossa keskiössĂ€ nykypĂ€ivÀÀn verrattuna, ja hauskanpitoa ja rauhoittumista arjen kiireiden vastapainona.  

Kaikkien viestien kulkeutuminen oli toki tosi paljon hitaampaa kun ei ollut sĂ€hköposteja tai puhelimia. Ja lÀÀketiede oli todella olematonta verrattuna tĂ€hĂ€n pĂ€ivÀÀn, kaikki hoidettiin yhdellĂ€ ja samalla kaavalla, eli ei hoidettu ollenkaan niin, kuten monta asiaa olisi pitĂ€nyt oikeaoppisesti hoitaa ettĂ€ ihmisen elĂ€mĂ€ voi jatkua, joten siltĂ€ osin on maailma paljon paremmin tĂ€nĂ€ pĂ€ivĂ€nĂ€ eikĂ€ ihmisten tarvitse kĂ€rsiĂ€. 

Raskauksia seurataan neuvoloissa nykyÀÀn alusta loppuun asti ja Ă€idit on nĂ€in ollen paremmin turvassa, ja ihmiset ei kuole enÀÀ niin helpolla kun on keksitty sairauksiin hoitokeinoja, parempia puudutuksia ja lÀÀkkeitĂ€. Ja oispa ollu kiva ku hampaat olisi tarvinneet hoitoa tuohon aikaan, hammaslÀÀketiede on tainnut vĂ€hÀÀÀn kehittyĂ€ noilta ajoilta. NykyÀÀn ei tartte rukoilla peiton alla ja toivoa ettĂ€ sĂ€ilyy hengissĂ€ yön yli, kun nykyÀÀn on Verisuret ja Sector Alarmit..... Jyskit ja Maskut toimittaa koteihin vĂ€hĂ€n parempia sĂ€nkyjĂ€ tĂ€nĂ€ pĂ€ivĂ€nĂ€, kuin mitĂ€ keskiajan olkipatjat, ja kaikkiin psyykkisiin ongelmiinkiin on paljon laajemmin apua tarjolla, kuin mitĂ€ oli satoja, satoja vuosia sitten. Jos tuli työuupumus, kenen puoleen kÀÀnnyttiin? Eli moni asia on paljon paremmin nykyÀÀn, mutta kyllĂ€hĂ€n tommonen aikahyppy hetkeksi keskiaikaisiin linnanjuhliin ainakin itselleni kelpaisi oikein hyvin. đŸ˜ŽđŸ˜đŸ’„

Elokuva; ja sarjasuosituksia liittyen keskiaikaan ja renessanssiin, ja ajoille lĂ€helle nĂ€itĂ€. 

The Tudors 

2007 - 2010 

Kertoo Henrik XIII:n lukuisista avioeroista ja niiden historiaakin muuttaneista kÀÀnteistĂ€ 1500- luvulla, sekĂ€ hĂ€nen pakkomielteestĂ€ saada miesperillinen dynastialleen. Sarja on k18. 

VÀhÀn etukÀteen varoituksena, kuten useissa keskiaikaisissa elokuvissa ja sarjoissa, tÀmÀkin sarja sisÀltÀÀ vÀkivaltaisia kohtauksia, joita on aika ajoin neljÀn tuotantokauden aikana. TÀssÀ ei kuitenkaan mielestÀni ole mitenkÀÀn "mÀssÀilty" sillÀ vÀkivallalla eikÀ sitÀ ole liiaksi tai jatkuvasti. Historiaahan sekin nyt kuitenkin on. Sarjassa on neljÀ tuotantokautta. Anne Boleynina on Natalie Dormer ja Henryn roolissa on Jonathan Rhys Meyers.
Upeaa musiikkia koko sarjan tĂ€ydeltĂ€, ja tĂ€n sarjan tunnari on ihanđŸ”„


Reign

2013 - 2017

Skotlannin kuningatar Maria Stuartin elĂ€mÀÀn pohjautuva sarja, jossa on myös neljĂ€ tuotantokautta. Sarjassa on ihan oikeita henkilöitĂ€ ja historiastakin oikeita juonenkÀÀnteitĂ€, mut paljon myös fiktiota ja keksittyjĂ€  juttuja. Henrik XIII:n ja Anne Boleynin tytĂ€r Elizabeth I on sarjan kahdella viimeisellĂ€ tuotantokaudella. Maria Stuartin roolissa on tosi kaunis Adelaide Kane. Ekoilla tuotantokausilla on myös Nostradamus ennustuksineen. TÀÀ on k15. 

TĂ€ssĂ€ ei ole hirveĂ€n monia vĂ€kivaltaisia kohtauksia, eli sopii kaikenlaiselle katsojalle. VĂ€lillĂ€ unohti tavallaan ettĂ€ on edes keskiajalta. Jokseenkin unenomainen sarja. Mut ihan katsottava. Ihmiset tĂ€ssĂ€ olivat kaikki miehet komeita ja naiset kauniita. Naisten vaatteet oli aivan ihania, mut jotkut nĂ€ytti ehkĂ€ enemmĂ€n nykyaikaistetulta, kuin ettĂ€ olisi ollut joillain pÀÀllĂ€ 500 vuotta sitten. Miinusta siitĂ€ ettĂ€ taustamusiikkina soitettiin vĂ€lillĂ€ nykyajan poppibiisejĂ€. 

Elizabeth 

Vuonna 1999 ilmestynyt elokuva Anne Boleynin tyttĂ€ren noususta Englannin kuningattareksi. ElizabethiĂ€ nĂ€yttelee elokuvassa Cate Blanchett. 

The Ladyhawke 

The Ladyhawke - Legenda haukasta 

PÀÀosissa on Rutger Hauer ja Michelle Pfeiffer. Elokuva kertoo miehestĂ€ ja naisesta, joiden ylle on lengetettu kirous katkeran piispan toimesta. Kirous on tehnyt miehestĂ€ suden öiseen aikaan, nainen muuttuu auringon noustessa haukaksi. Hahmot muuttavat muotoaan aina samaan aikaan, joten mies ja nainen eivĂ€t kohtaa ikinĂ€ yhtĂ€ aikaa ihmisinĂ€, vaan toinen on aina toisen luona elĂ€imenĂ€. Elokuva on ilmestynyt vuonna 1985. 

The Lion in Winter (2003) 

Lion in Winter- Leijona talvella, kertoo Englannin kuninkaasta Henrik IIsta, (Patrick Stewart)  joka vapauttaa hetkeksi vaimonsa, Katariina Akvitanialaisen (Glenn Close) vankilasta, viettĂ€mÀÀn hĂ€nen ja heidĂ€n kolmen poikansa kanssa joulua, ja valitsemaan joistakin hĂ€nen pojistaan itselleen kruununperijĂ€n. Elokuva sijoittuu vuoteen 1183, ja kÀÀnteiltĂ€ ja vÀÀnteiltĂ€ ei tĂ€mĂ€ elokuva jÀÀ vajaaksi, sen verran jĂ€nnittĂ€vĂ€ perhedynamiikka nĂ€illĂ€ kuninkaallisilla tĂ€ssĂ€ on. 

13. Soturi 

Elokuva vuodelta 1999, jossa pÀÀhenkilönÀ Antonio Banderas. KyllÀ tÀmÀ ihan katottava pÀtkÀ oli, vaikka ilmeisesti ei oo aikoinaan taloudellisesti menestynytkÀÀn. Antonio Banderaksen roolihahmo pÀÀtyy tÀssÀ fantasiatoimintatrillerissÀ yhdeksi kolmestatoista viikinkisoturista, jotka taistelevat hirveitÀ olentoja vastaan, jotka aikovat hyökÀtÀ paikalliseen kylÀÀn.


Romeo ja Julia (1968)

Romeon ja Julian rakkaustarina renessanssiajalta. 

Anne Boleyn 

Kolmeosainen sarja Anne Boleynin elĂ€mĂ€stĂ€ kuningattarena ja matkasta tuhoon. Anne Boleynin hahmo on kuvattu tĂ€ssĂ€ tummaihoisena ja hĂ€ntĂ€ esittÀÀ Jodie Turner-Smith. Sarja on vuodelta 2021. 

đŸ’„đŸ’„đŸ’„đŸ’„đŸ’„đŸ’„đŸ’„đŸ’„đŸ’„đŸ’„đŸ’„đŸ’„đŸ’„đŸ’„đŸ’„đŸ’„đŸ’„đŸ’„đŸ’„đŸ’„đŸ’„đŸ’„đŸ’„đŸ’„đŸ’„đŸ’„đŸ’„đŸ’„đŸ’„đŸ’„
Suurimmat kiitokseni jokaiselle kuvissa esiintyville henkilöille, jotka tulivat yhdessĂ€ toteuttamaan mun kanssa tĂ€tĂ€. 
Oli hauska kuvailla nÀitÀ kuvia ja kierrellÀ eri paikoissa, elÀytyÀ ja tutkia keskiaikaan liittyviÀ juttuja tÀmÀn vuoden aikana.

Ja kiitos sulle lukija kun luit tĂ€nne asti ! 

đŸ’„đŸ’„đŸ’„đŸ’„đŸ’„đŸ’„đŸ’„đŸ’„đŸ’„đŸ’„đŸ’„đŸ’„đŸ’„đŸ’„đŸ’„đŸ’„đŸ’„đŸ’„đŸ’„đŸ’„đŸ’„đŸ’„đŸ’„đŸ’„đŸ’„đŸ’„đŸ’„đŸ’„đŸ’„đŸ’„
HyvÀÀ Halloweenia! Samhainia! Kuolleiden yötĂ€! KekriĂ€! PyhĂ€inpĂ€ivÀÀ! Uutta vuotta! 
đŸ’„đŸ’„đŸ’„đŸ’„đŸ’„đŸ’„đŸ’„đŸ’„đŸ’„đŸ’„đŸ’„đŸ’„đŸ’„đŸ’„đŸ’„đŸ’„đŸ’„đŸ’„đŸ’„đŸ’„đŸ’„đŸ’„đŸ’„đŸ’„đŸ’„đŸ’„đŸ’„đŸ’„đŸ’„đŸ’„

Suden hetki

HyvÀÀ ja parempaa tĂ€tĂ€ vuotta. NuutinpĂ€ivĂ€ tĂ€nÀÀn eli nuuttipukit kerÀÀ joulunajan nyt pois lopullisesti. NĂ€hdÀÀn joulu ensi vuonna.  ! -...