sunnuntai 28. tammikuuta 2024

Faktoja minusta đŸ–€

 

💛💜💛15 faktaa minusta. đŸ’„đŸ’›đŸ’œđŸ’›đŸ’«



                Imperfection is beaty.... 


1. Rakastan lukemista, leffoja, sarjoja ja ulkoilua. TykkÀÀn myös juhlia, kĂ€ydĂ€ kirppareilla, sekĂ€ rakastan vaatteita, oman tyylin esille tuomista, kodin kodiksi tekemistĂ€ ja sisustamista, sekĂ€ henkeviĂ€ keskusteluja ja pohdintoja. Olen myös Ă€iti ja pidĂ€n erittĂ€in paljon Ă€itiydestĂ€ sekĂ€ siitĂ€ ettĂ€ olen Ă€iti. ❤

Olen hyvin elĂ€mÀÀn mukautuvainen ja sopeutuvainen. SyvĂ€llinen. NĂ€en asiat aina monesta eri suunnasta, monesta eri nĂ€kökulmasta. TykkÀÀn pohdiskella ja pyöritellĂ€ asioita myös omien mielipiteideni ulkopuolelta. 

2. Hiusteni vĂ€ri oli ihan blondi kun synnyin, ainakin 8-9 vuotiaaksi asti. Sen jĂ€lkeen hiukset ovat olleet sekĂ€ vaaleat ettĂ€ vaaleanruskeat, riippuen vuodenajasta. Silmieni vĂ€ri on vihreĂ€. đŸ’„

3. Fanitan keskiaikaa, ja renessanssia. Fanitan myös muita menneitÀ vuosikymmeniÀ ja se nÀkyy myös pukeutumisessani. Olen myös high school horror movie superfani !

4. Olen luonteeltani kiltti, ja mulla on vahva oikeudentaju. Minussa on myös vahvasti sisukkuutta, sinnikkyyttĂ€, periksiantamattomuutta, rakastan kaikkea luovaa tekemistĂ€, ja olen mahdottoman kiinnostunut ihmisistĂ€ ja elĂ€mĂ€ntarinoista. 

(VielÀ muutama vuosi sitten nÀiden positiivisten listojen tekeminen itsestÀ oli ihan hirvittÀvÀn vaikeaa, mutta nykyÀÀn se jo luonnistuu vÀhÀn paremmin. Olen myös opetellut pikkuhiljaa aikuisiÀllÀ pois ylikiltteydestÀ ja muiden miellyttÀmisestÀ oman hyvinvoinnin kustannuksella.)












5. TykkÀÀn tehdĂ€ asioita. En tee kaikkea tekemisiĂ€ siksi, ettĂ€ pitĂ€isi nĂ€yttÀÀ kiireiseltĂ€ yleisesti hyvĂ€ksytyltĂ€ ruuhkavuosia elĂ€vĂ€ltĂ€ naiselta, vaan koska tykkÀÀn kokea elĂ€mÀÀ ja tehdĂ€ asioita. Rakastan olla menossa. TĂ€mĂ€n vastapainoksi tykkÀÀn istuskella kotosalla kuuntelemassa sadetta kynttilĂ€nliekin palaessa ja lukemassa kirjoja. 💜

6. Mulla on kolme tatuointia. YlĂ€selĂ€ssĂ€ oikealla puolella lapaluussa iso keijukainen, alaselĂ€ssĂ€ oikealla puolella tĂ€htiseurue (😃 ) sekĂ€ oikeassa kĂ€mmenselĂ€ssĂ€ yksisarvinen. 
















7. Olen kiinnostunut henkisestĂ€ kasvusta, ihmisen omista energioista ja niiden vaikutuksesta pĂ€ivittĂ€iseen arkeen ja hyvinvointiin. Noituus ja kummitusjutut, on kiehtonut itseĂ€ni ihan aivan aina. 💜

...Niiiin ja.. Olen varmasti maailman surkein ihminen pysymÀÀn rutiineissa, mutta tietyt rutiinit kuitenkin tuovat mielekkyyttÀ elÀmÀÀn.










8. Koen ettei minulle ole olemassa mitÀÀn valmista eikĂ€ mitÀÀn sellaista "yhtĂ€ omaa paikkaa". Olen rauhanomainen, rauhallinen ja tykkÀÀn elÀÀ harmoniassa, mutta myös hyvin levoton ja rauhaton.  Olen eloisa ja vilkas, mutta oppinut elĂ€mĂ€n myötĂ€ olemaan myös varauksellinen ja rajoittunut. Tunnistan omassa toiminnassa paljon perfektionismia ja olenkin opetellut muutama vuosi sitten vĂ€hentĂ€mÀÀn suorittamista. Kaiken ei tarvitse olla just eikĂ€ melkein, vaan olen opetellut ajattelemaan ettĂ€ minĂ€ riitĂ€n. 


9. Musiikkimakuni on hyvin laaja. đŸ’„

 Kuuntelen rĂ€ppiĂ€ ja rokkia, (mm. Motörhead, Eminem...) mutta siis rakastan myös ylitse kaiken klassista musiikkia, elokuvamusiikkia sekĂ€ popmusiikkia esim. Britney Spears ❤ Tietynlainen kova ja liian raju hevimetallimusiikki ei ole oikein sellaista joka olisi koskaan kuulunut omiin musiikkimieltymyksiin. 

Children of Bodom on kuitenkin hyvĂ€. Vaikka onhan sekin aika rajua 😄 

MyöskÀÀn iskelmĂ€musiikki ei oikein iske. Toki siis iskelmĂ€biisien keskeltĂ€kin löytyy monta kuunneltavaa hyvÀÀ. (Esimerkiksi Janne Hurme ja Tinasormus.😄😅) 


Jos kuulen jonkun hyvĂ€n biisin joka kuulostaa hyvĂ€ltĂ€, en ala vĂ€nkÀÀmÀÀn etteikö se voisi olla hyvĂ€ biisi kuunneltavaksi, vaikka se tulisikin genrestĂ€ joka ei ole omaa suosikkiani. đŸ’«


10. LempivĂ€rini on vaaleanpunainen ja musta, joka on myös voimavĂ€rini. đŸ–€

(Yleisesti ottaen rakastan kaikkia vĂ€rejĂ€. Harmaasta ja valkoisesta kaikki vĂ€rit mustaan asti. Mutta kaikilla on kuitenkin se oma lempivĂ€rinsĂ€.Musta enemmĂ€n jos pitĂ€isi noista kahdesta lempivĂ€ristĂ€ tehdĂ€ valinta. Musta on voimavĂ€rini. 






Mutta siis ehdottomasti rakastan kaikkia vĂ€rejĂ€. Harmaata, ja valkoistakin! Harmaa on tosi nĂ€yttĂ€vĂ€ vĂ€ri, vaikka aluksi voisi ajatella ettĂ€ se olisi tosi neutraali. 

Varsinkin sisustuksessa harmaalla saa tosi kauniin kodin! đŸ€đŸ’„




TÀssÀ ylÀpuolella, netistÀ lainatussa kuvassa, esimerkiksi tosi ihastuttava sisustus...
 ruskeaa, valkoista, hopeaa ja harmaata. 💛

Harmaa ja valkoinen on ihan huippu myös vaatetuksessa. Se tuo mielestÀni ihmisen persoonan ja olemuksen, sekÀ kasvot esille todella hyvin, kun vaatetus on kauttaaltaan harmaa tai valkoinen.







11. LempielĂ€imeni on kÀÀrme ja kissa đŸ–€

12.  Lempiruokani on pizza ja erilaiset salaatit. Lempijuoma on mangokookosvesi 💛

13. En syö punaista lihaa enkĂ€ kanaa ollenkaan. Suosin vegaaniruokaa noin 80% ruokavaliostani, mutta en ole vegaani. KĂ€ytĂ€n kalaa, kananmunia sekĂ€ juustoja. 








14. Harrastuksiani ovat lenkkeily ja musiikki. Harrastan myös valokuvien taltioimista, leipomista, maalaamista, kirjoittamista, entisöintiĂ€, sekĂ€ kukkien kasvattamista ja kukkien hengissĂ€pitĂ€mistĂ€. 😃 Mutta nĂ€mĂ€ ei ole harrastuksia, vaan elĂ€mĂ€nvoima, joita teen aina kun on aikaa ja inspiraatioita. TykkÀÀn myös kĂ€ydĂ€ musiikkikeikoilla, museoissa ja taidetapahtumissa.

15. Lempivuodenaikani on syksy. Rakastan syksyĂ€, sen vĂ€rejĂ€, sen olemusta, pimeĂ€n ja valon vuorottelua, kynttilöitĂ€, syksyn tunnelmallisuutta, Halloweenia 💛 KesĂ€ on tietysti myös mieluinen, 30 astetta lĂ€mmintĂ€ niin se on mun suosikkivuodenaika! Kaikkein tĂ€ydellisin ajankohta on lĂ€mmin ja vĂ€rikĂ€s elokuu - syyskuu - lokakuu.. Kun tarkenee vielĂ€ kesĂ€vaatteilla, mutta on jo olemassa oranssit ja keltaiset puut 💛









lauantai 20. tammikuuta 2024

Keskiaikaisia ruokia đŸ§€đŸœ

 Keski-aika, Renessanssi...

NÀmÀ kiehtovat muiden entisten aikojen ohella itseÀni todella paljon. Varsinkin renessanssin aika..

 Rakastan musiikkia sen monessa muodossaan ja tykkÀÀn myös keskiakaisesta ja kelttilĂ€isestĂ€ musiikista, varsinkin oman tekemisen ja olemisen taustamusiikkina.


Vietettiin hyvĂ€n ystĂ€vĂ€ni kanssa Keskiaikailtaa yhtenĂ€ perjantaina viime kuussa ennen joulua. Ruokajuomana ja ruokina oli keskiajan aikaisia herkkuja. đŸ’„đŸ’—






Reseptit olivat Hannele KlemettilÀn keskiaikaisesta keittokirjasta "Keskiajan keittiö".










MeidÀn illan menu


Hunaja -pÀhkinÀherkku


Kultainen keitto 


Lohipiiras 


Ruokajuomana Hypocras, olutta ja valkoviiniĂ€. đŸ’„



Aloitettiin meidĂ€n ilta lasillisella valkoviiniĂ€, sekĂ€ otettiin meidĂ€n keskiaikaisista asuista muutamat kuvamuistot. EnsimmĂ€inen ruokalaji jonka tein, oli alkuruoksi Hunaja- pĂ€hkinĂ€herkku. Keskiajalla illalliset aloitettiin aina makealla, ja ateriat olivat isoja kokonaisuuksia tĂ€ynnĂ€ monta eri ruokalajia.  YllĂ€tyttiin todella positiivisesti kun tĂ€tĂ€ makeaa alkupalaa maistettiin. Hunajaherkku oli todella vaatimattoman nĂ€köinen mutta ehdottomasti herkullinen ja tĂ€tĂ€ voisi tehdĂ€ joskus myöhemminkin herkkupĂ€ivĂ€nĂ€ karkkien ja valkoisten jauho-sokeri -leivonnaisten sijaan. 

Annoskoko tehtiin hieman maltillisemmin kuin tĂ€ssĂ€ ohjeessa kun tosiaan meitĂ€ syöjiĂ€ oli vain kaksi ja monta ruokalajia tiedossa, niin mantelirouhetta tuli tuon kilon sijasta kaksi desiĂ€ ja hunajaa myös sen parin desin verran verrattuna melkeen kymmeneen desilitraan. Mausteseos oli myös hieman erilainen,  siihen laitoin kyllĂ€ inkivÀÀriĂ€ sekĂ€ kanelia, mutta neilikan ja mustapippurin korvasin ihan pienellĂ€ hippusella cayennepippuria sekĂ€ kurkumaa. Ohjeen kirjoitin alas alkuperĂ€isenĂ€, suoraan "Keskiajan keittiö"- kirjasta. đŸ’„







Hunaja- pĂ€hkinĂ€herkku 

7½ dl hunajaa 

1 kg manteli- tai pĂ€hkinĂ€rouhetta 

siitruunaviipale seoksen levittĂ€miseen 

Mausteseos;

1 tl inkivÀÀriÀ
½ tl mustapippuria
1 tl kanelia 
1/3 tl neilikkaa 


Kuumenna hunaja kattilassa kiehuvaksi kokoajan sekoittaen. LisÀÀ manteli- tai pĂ€hkinĂ€murska sekĂ€ 1 tl maustesekoitusta. KeitĂ€ miedolla lĂ€mmöllĂ€ usein sekoittaen 30- 45 minuuttia. Varo, etteivĂ€t mantelit tai pĂ€hkinĂ€t pala, ja muutu tummiksi ja kitkeriksi. Keitos on valmis, kun mantelit alkavat poksahdella. Sekoita sitten mukaan loput mausteseoksesta ja kaada nucato leivinpaperille jÀÀhtymÀÀn. Tasoita sitruunanviipaleella. JÀÀhdytĂ€ ennen tarjoilemista. Ohje on perĂ€isin 1300- luvun Italiasta.đŸ’„




Seuraavaksi ruokana oli Kultainen keitto. Siis tÀÀ oli aivan superhyvÀÀ! Muistutti koostumukseltaan ja maultaan lĂ€himpĂ€nĂ€ ehkĂ€ kanakeittoa, mutta oli ihan tĂ€ysin kasvispainotteista ruokaa. Muutamia omia muutoksia tein alkuperĂ€isreseptiin. Esimerkiksi sahramin vaihdoin curryyn. Siksi koska sahramia ei nyt löytynyt kaapista, ja se on aika hintavaa, niin en viitsinyt muutaman teelusikallisen takia ostaa kokonaista pussia maustekaappiin. KĂ€ytin keitossa kasvislientĂ€, ja galangajuuren sijasta runsaammin inkivÀÀriĂ€. đŸ’„

Kultainen keitto

6 dl kana - tai kasvislientĂ€ 
1½ dl paahdettuja leivĂ€n kuutioita (esim. vehnĂ€paahtoleipÀÀ)
2 kananmunaa
1/4 tl inkivÀÀriÀ
hyppysellinen galangaa 
½ tl sokeria
hyppysellinen sahramia
1 rkl sitruunamehua 
/½ tl kardemummaa, kanelia tai korianteria)


Kiehauta kana- tai kasvisliemi kattilassa ja vÀhennÀ sitten lÀmpöÀ. Paahda pari palaa vehnÀpaahtoleipÀÀ (ei kuitenkaan tummanruskeaksi) ja leikkaa leipÀpalat pieniksi kuutioiksi. Vatkaa munat kulhossa hyvin, lisÀÀ joukkoon mausteet ja lopuksi kuuma liemi koko ajan vatkaten LisÀÀ sitten leipÀkuutiot ja kaada seos kattilaan, lÀmmitÀ liedellÀ muutama minuutti, mutta ÀlÀ anna kiehua, jottei keitto juoksetu. LisÀÀ lopuksi sitruunanmehu ja tarjoile. Ohjeen pohjana on Forme of cury- teoksen resepti.
VIHJE: Jos et löydĂ€ kaupasta galangajuurta, voit kĂ€yttÀÀ inkivÀÀriĂ€ hieman runsaammin. Muita tĂ€hĂ€n keittoon sopivia mausteita ovat kardemumma, kaneli ja korianteri. đŸ’„





Keiton jĂ€lkeen maistettiin lohipiirakkaa, jonka Anniina oli leiponut ja toi mukanaan. Söin tĂ€stĂ€ vielĂ€ seuraavanakin pĂ€ivĂ€nĂ€, ei kyllĂ€ jaksettu koko piirakkaa todellakaan kerralla syödĂ€ 😄. 

Maukasta oli 💗


Lohipiirakka 

Piiraspohja (esim. ½ annosta voitaikinaa tai 500 g valmiita lehtitaikinalevyjĂ€)

TĂ€yte;

2½ - 3 dl valkoviiniĂ€
½ tl suolaa 
400-500g lohisuikaleita
1-1½ dl kuivattuja viikunoita
1/4 tl valkopippuria
½ tl kanelia
1/4 tl neilikkaa
1/4 tl muskottia 
½ tl inkivÀÀriĂ€
ripaus sahramia 
1-2 rkl pinjansiemeniĂ€ 
2 rkl korintteja
1/4 tl suolaa 
1 dl kuivattuja taateleita
noin ½ dl mantelimaitoa 

Valmista piirastaikina ja jaa se kahteen osaan. Paloittele viikunat, laita palat kattilaan ja kaada pÀÀlle noin 1 dl valkoviiniĂ€. KeitĂ€ viikunoita 15 minuuttia tai kunnes ne ovat pehmeitĂ€, jÀÀhdytĂ€ ja hienonna sauvasekoittimella tasaiseksi massaksi. Paloittele taatelit ja esikeitĂ€ niitĂ€ noin 5 minuutin ajan lohisuikaleiden kanssa valkoviinissĂ€ (1½-2dl), johon on lisĂ€tty ½ tl suolaa. Siivilöi keittĂ€misen pÀÀtteeksi viiniliemi talteen. 
LisÀÀ viikunasoseeseen mukaan korintit, suola ja mausteet. Sekoita hyvin ja ohenna seosta tarpeen mukaan lohen keittĂ€misestĂ€ jÀÀneellĂ€ viiniliemellĂ€. Painele toinen osa piirakkataikinasta pyöreĂ€n piirasvuoan (halkaisija 25-27cm) pohjalle ja reunoille. LevitĂ€ viikuna-mausteseos piirakkapohjalle ja sirottele pÀÀlle pinjansiemeniĂ€. LevitĂ€ sitten lohi-taateliseos piiraan pÀÀlle. Kaulitse toinen osa taikinaa ja tee siitĂ€ piiraalle kansi. PeitĂ€ piiras kannella ja sivele se mantelimaidolla jossa on ripaus sahramia, ja pistele kanteen reikiĂ€ haarukalla. Paista 200- asteisen uunin alatasossa knnes kansitaikina on kohonnut ja kauniin vĂ€rinen eli noin 35-40 minuuttia. đŸ’„

Piirakkapohjan voitaikinaan ja mantelimaitoon löytyi vielĂ€ erikseen ohjeet keskiaikaisesta keittokirjasta ja laitoin nekin tĂ€hĂ€n; 

Voitaikinapiiraspohja

300 g voita
5½ dl puolikarkeita vehnĂ€jauhoja
1 tl leivinjauhetta
2 dl vettÀ

Sekoita voi, jauhot ja leivinjauhe murumaiseksi seokseksi ja lisÀÀ lopuksi 2 dl vettĂ€. Sekoita taikina kĂ€sin tasaiseksi, mutta Ă€lĂ€ vaivaa. Jaa taikina kahtia, painele molemmat osat suorakulmion muotoon ja laita hetkeksi jÀÀkaappiin jĂ€hmettymÀÀn. LehtevyyttĂ€ taikinaan saa kaulitsemalla ja taittelemalla sen osiin muutaman kerran. đŸ’„





Mantelimaito 

2 dl mantelijauhetta
4 dl vettĂ€ 
2-3 rkl sokeria 
1/3 tl suolaa 

Kiehauta kattilassa vesi, lisÀÀ mantelijauhe, sokeri ja suola. Anna hautua miedolla lĂ€mmöllĂ€ 15 minuuttia, sekoittele vĂ€lillĂ€. Siivilöi. TĂ€mĂ€n reseptin pohjana on Tailleventin ohje 1300- luvulta. 
Jos et löydĂ€ kaupasta valmista mantelijauhetta, kĂ€ytĂ€ kokonaisia kuorittuja manteleita. Hienonna ne morttelissa mahdollisimman huolellisesti ja pyörĂ€ytĂ€ vielĂ€ hauduttamisen lopuksi sauvasekoitinta kattilassa, jotta mantelit sulautuvat paremmin nesteeseen ja lopputulos on tĂ€ytelĂ€isempi. Siivilöi seos. 





Ruokajuomana juotiin kaljan ja valkkarin lisĂ€ksi keittĂ€mÀÀni Hypocras- juomaa. Juoman viini oli alkoholitonta, mutta lorautettiin sekaan valkkaria, ja oikein hyvin sopi sinne! En siivilöinyt juomaa mitenkÀÀn vaikka ohjeessa nĂ€in sanottiin, ihan vain edellispĂ€ivĂ€nĂ€ keitin ja laitoin kannuun odottelemaan seuraavaa pĂ€ivÀÀ. đŸ’„









Hypocras



1 l punaviiniÀ

150g sokeria 

2 tl kanelia 

2 tl inkivÀÀriÀ

(pieni pala galangajuurta)
















Laita pieni mÀÀrĂ€ viiniĂ€ kattilaan sokerin kanssa ja kuumenna kunnes sokeri on liuennut, mutta Ă€lĂ€ keitĂ€. YhdistĂ€ sitten loput ainekset kulhossa, anna seistĂ€ kaksi tuntia, sekoita vĂ€lillĂ€. Siivilöi viini taitellun sideharson lĂ€vitse useampaan kertaan, kunnes juoma on kirkasta. Pullota ja nauti muutaman pĂ€ivĂ€n kuluttua. Voit kokeilla mausteeksi myös hyppysellistĂ€ muskottia, ripausta pippuria tai vaikkapa mausteneilikkaa. Resepti perustuu Mesnagier de Paris- teoksen ohjeeseen. đŸ’„

Niin hauska ilta oli. 💛


sunnuntai 14. tammikuuta 2024

NuutinpĂ€ivĂ€ đŸ’„

"HyvÀ Tuomas joulun tuopi, paha Nuutti poijes sen viepi"

Tuon vanhan sananparren oon kuullut, ja aina tiennyt ettĂ€ nuutinpĂ€ivĂ€ 13. tammikuuta on viimeinen pysĂ€kki joulunajalle. NĂ€in sattumalta viime vuonna nĂ€ihin aikoihin lehtijutun, jossa kerrottiin nuuttipukkiperinteestĂ€. Selailin lisÀÀ netistĂ€ tuosta perinteestĂ€ kun kiinnostuin, ja sehĂ€n on ihan kunnon isokin juttu osassa Suomea. ItseĂ€ni kiinnostaa tĂ€llaiset itselle tuntemattomammat perinteet ja muiden maiden juhlapĂ€ivĂ€t.


 Itse en ole ikinĂ€ kerĂ€nnyt vielĂ€ loppiaisena joulukoristeita pois, vaan aina vasta nuutinpĂ€ivĂ€nĂ€. JoulutĂ€hdillĂ€ ja jouluvaloilla en muutenkaan pidĂ€ mitÀÀn kiirettĂ€.


 Tammikuussa on kokoajan niin pimeÀÀ ja alkaa silloin jo pimeĂ€ aika kyllĂ€styttÀÀ, niin ei ole kiirettĂ€ kyllĂ€ pakata kaikkea keinotekoisiakin valonpilkahduksia hirveĂ€llĂ€ kiirellĂ€ varastoon.



Ihan aluksi nuutinpĂ€ivĂ€ oli heti loppiaisesta seuraava pĂ€ivĂ€, mutta ajankohta muutettiin myöhemmin nykyiselle paikalleen. Nimi tulee 1100- luvulta, Knut- pyhimyksiltĂ€, Herttua Knut Lavardilta sekĂ€ Tanskan suojeluspyhimykseltĂ€, kuningas Knuut PyhĂ€ltĂ€. Alunperin nuutinpĂ€ivĂ€n perinne on Ruotsista. 

Nuuttipukkiperinne tulee vuosikausia sitten rellestĂ€neeltĂ€ miesten, hieman pelottavaltakin, kovaÀÀniseltĂ€ joukolta, jotka kiertelivĂ€t joulun rauhan jĂ€lkeen ennen arkeen paluuta, talosta taloon, pummimassa joululta ylijÀÀnyttĂ€ kaljaa. Jos talosta löytyi ruokaa ja juomaa, meluisa joukko lauloi kiitoslaulun ja merkitsi talon oveen merkin talven ajaksi, ettĂ€ talo oli ollut vieraanvarainen. Haukkumislaulu ja muuta kiusantekoa oli luvassa, jos kaljaa ei sattunutkaan enÀÀ olemaan. Joukkio oli myös pukeutunut vÀÀrinpĂ€in kÀÀnnettyyn vanhaan turkkiin, pÀÀssĂ€ oli sarvet ja tuohinaamari. Kasvot oli myös saatettu vĂ€rjĂ€tĂ€ ja tekoparta ja vihtaseivĂ€s roikkui myös menossa mukana. KiertĂ€vĂ€ joukko saattoi asettua kierroksensa pÀÀtteeksi yhteen taloon, jossa jĂ€rjestettiin riehakkaat joulun pÀÀttĂ€jĂ€iset. đŸ’„

Nuuttipukkiperinne on nykyÀÀn muuttunut aikuisten irvailusta lasten karkkikierrokseksi, ovelta ovelle, ihan ystÀvÀllisessÀ mielessÀ, naamiaisasuihin sonnustautuneena. Lapset esimerkiksi saattoivat koristella itseaskarrellut naamarinsa joululta jÀÀneillÀ karkkipapereilla.

 Perinne on hiipunut Suomessa, mutta joissakin osin se vaikuttaa yhĂ€, kuten Vakka-Suomessa, HĂ€meessĂ€ ja Satakunnassa. Ahvenanmaalla on myös nuuttipukkeja. Lapset saattavat saada myös rahaa karkin lisĂ€ksi, ja vanhemmatkin ovat mukana kierroksella. Muistuttaa siis selvĂ€sti meidĂ€n pÀÀsiĂ€isen virpomista, joita kaikkialla Suomessa ei ole, vaan siellĂ€ juuri virpomisen sijasta kiertÀÀ nuuttipukit tammikuussa. Monessa Suomen kaupungeissa myös jĂ€rjestetÀÀn isoja juhlia ja tansseja, nuutinpĂ€ivĂ€n kunniaksi. 


LĂ€hteet;

yle.fi

taivaannaula.org

ess.fi

đŸŒș🌾Hattarakuu🌾đŸŒș

HyvÀÀ huomenta, herÀillÀÀn hiljalleen talviunesta, vaikka ei meinaa tÀmÀ talvi talttua millÀÀn kyllÀ. TÀssÀ jatuksia joita olen kirjannut ta...