sunnuntai 31. maaliskuuta 2024

KierrĂ€tys ja kirppistely đŸ’„

Edellisviikon maanantaina vietettiin kansainvĂ€listĂ€ kierrĂ€tyspĂ€ivÀÀ. đŸ’„

18.3. on vuosittainen kansainvĂ€linen kierrĂ€tyspĂ€ivĂ€. Eduko.fi;n sivuilla kerrotaan kansainvĂ€lisestĂ€ kierrĂ€tyspĂ€ivĂ€stĂ€ niin, ettĂ€ pĂ€ivĂ€n tarkoituksena on suunnata yksilöiden ja yrityksien huomio kierrĂ€tykseen ja kierrĂ€ttĂ€misen merkitykseen maapallollamme. Tavoitteena on kannustaa nĂ€kemÀÀn kierrĂ€tysmateriaalit jĂ€tteen sijasta resurssina. KierrĂ€tyspĂ€ivĂ€ korostaa maailman luonnonvaroista huolehtimisen tĂ€rkeyttĂ€. 


KierrÀtyselÀmÀntavasta muutama rivinen....

Kirppistelen paljon! Vaatteeni ovat melkein suurinosa kirppareilta ja vintage-kaupoista, ostettu second handina. NĂ€in on ollut aina.                                                                                                                           

KierrĂ€tyselĂ€mĂ€ntapa ja kirppistely on yksi iso osa itseĂ€ni.  VielĂ€ parikymmentĂ€ vuotta sitten tĂ€mĂ€ oli erikoisempi asia verrattuna nykypĂ€ivÀÀn. Muistan sen ettĂ€ tuli kyllĂ€ sanomista ikĂ€tovereilta jos mainitsi ettĂ€ oli jotakin ostanut kirpparilta. NykyÀÀn kyllĂ€ tosi paljon nĂ€kee ettĂ€ kierrĂ€tetÀÀn ja kirppistellÀÀn. Ja oikein hyvĂ€ niin. 😎

 Itse tykkÀÀn kirppistelyssĂ€ ennen kaikkea siitĂ€, ettĂ€ sieltĂ€ löytÀÀ uniikkeja asioita joita ei ole ihan jokaisella, ja se, ettĂ€ tavarat tulevat kĂ€yttöön mahdollisimman pitkÀÀn. On vielĂ€ sekin, ettĂ€ jos jotakin uutta tarvitsee, saa kirppistelemĂ€llĂ€ useamman tavaran ja vaatekappaleen samalla hinnalla mitĂ€ vaatekaupasta saisi tasan yhden kappaleen.


Alapuolella olevan kuvan parvekkeen kaikki tavarat ja sisustustuotteet ovat kierrĂ€tettynĂ€ saatuja tai ostettuja. Ainoa jonka olen ostanut uutena tuohon parvekkeelle on tuo eurolavojen pÀÀllĂ€ oleva iso tyyny sekĂ€ kukat ruukuissaan koristeena. Taulu on jo edesmenneen isoĂ€itini siskon maalaama, ja on tuossa vain lĂ€mpimÀÀn kesĂ€aikaan esillĂ€. 


đŸ’„đŸ’„đŸ’„đŸ’„

TĂ€mĂ€ allaolevien kuvien turkoosinvĂ€rinen, valkoisilla helmillĂ€ koristettu vintage-nahkatakki on Varkauden Second Hand shopista syyskuussa 2022. 


...Takki maksoi 20€, mutta kaikki siitĂ€ rekistĂ€ josta tĂ€mĂ€nkin ihanuuden poimin, oli silloin justiin puoleen hintaan. Joten tĂ€mĂ€ maksoi 10€ 💙




...MyyjĂ€ tiesi kertoa kassalla, ettĂ€ tĂ€tĂ€ takkia oli halunnut useampi muukin ostaa mukaansa, sovittamisen jĂ€lkeen ei ollut kuulemma mahtunut vielĂ€ kellekÀÀn siihen mennessĂ€ ja nyt olin onnekas mones, joka lĂ€hti takki matkassa liikkeestĂ€. 💙




Takin alla oleva mekko on ostettu nettikirppikseltĂ€ muutamalla eurolla. 6-9€
Kuten myös kuvassa oleva musta patellavyö, se maksoi 2€. 




Takki on tekonahkaa. En kĂ€ytĂ€ vaatteissani mitÀÀn elĂ€inperĂ€istĂ€. En siis osta mitÀÀn elĂ€inperĂ€isiĂ€ vaatteita itse. Turkikset on tekoturkkia, nahkatakit tekonahkaa. KirppikseltĂ€ ja second handina voisi oikein hyvin ostaa myös aitoja nahkatakkeja, hyvĂ€hĂ€n se on ettĂ€ ne tulevat kĂ€yttöön. En kuitenkaan itse halua kĂ€yttÀÀ aitoja nahkatuotteita ja ostaa niitĂ€ uutena, joten sen takia ostan kaiken tekonahkana. Ja nĂ€mĂ€ ovat vain omia mielipiteitĂ€ni joita haluan noudattaa, en ajattele ettĂ€ jokaisen tĂ€ytyisi lopettaa aidon nahkan kĂ€yttö vaatteissaan, tai ettĂ€ nyt kun nĂ€istĂ€ kerron tĂ€hĂ€n, ettĂ€ pidĂ€n aitoa nahkaa kĂ€yttĂ€viĂ€ ihmisiĂ€ nyt jotenkin vÀÀrĂ€nlaisina. NĂ€mĂ€ ovat kuitenkin minun mielipiteitĂ€ni ja pÀÀtöksiĂ€ni. Lapsillenikaan en osta mitÀÀn elĂ€inperĂ€istĂ€ vaatetusta. Nahkatakit yms on aina olleet keinomateriaalia, ei aitoa. 

En ostele mitÀÀn huonekaluja kotiin sisĂ€tiloihin esimerkiksi mistÀÀn kirpputoreilta tai kierrĂ€tyskeskuksista, Jos ostan huonekaluja kĂ€ytettynĂ€, niin ostan ne joltakin yksityishenkilöiltĂ€, ettĂ€ tietÀÀ vĂ€hĂ€n taustoja ja voi kysellĂ€ huonekalujen historiaa. Ulkokalusteilla ei niinkÀÀn vĂ€liĂ€. 


MitÀÀn hygieniatuotteita tai alus- tai uimapukuja en myöskÀÀn ostaisi kĂ€ytettynĂ€. EnkĂ€ hiusharjaa, enkĂ€ mitÀÀn meikkejĂ€. Jos joku vaate arveluttaisi jonka ostanut esimerkiksi vintage-kaupoista, olen sujauttanut kyseisen tuotteen muovipussiin ja kĂ€yttĂ€nyt pakastimen kautta ennen kĂ€yttöönottoa. 










KĂ€ytkö sĂ€ kirppareilla? đŸ’„

keskiviikko 20. maaliskuuta 2024

Oivalluksia onnellisuudesta

KansainvĂ€linen onnellisuuden pĂ€ivĂ€ 20.3. 





















Keskiviikkona on muuten Onnellisuuden pĂ€ivĂ€. TĂ€ssĂ€ ajatuksiani onnellisuudesta. đŸ’„




MitĂ€ on olla onnellinen? 

MielestĂ€ni onnellisuus on sitĂ€ ettĂ€ se mitĂ€ teet ja sanot on tasapainossa jokapĂ€ivĂ€isessĂ€ elĂ€mĂ€ssĂ€. 
EttÀ jokainen pÀivÀ on tasapainossa, huvi ja työ on tasapainossa, ettÀ mikÀÀn asia ei vie liikaa jalansijaa elÀmÀssÀsi haitallisessa mÀÀrin.
Onnellisuus on sitÀ ettÀ saa toteuttaa itseÀÀn kokonaisvaltaisesti eikÀ tarvitse pienentÀÀ itseÀÀn.
Onnellisuus on sitĂ€ kun talous on tasapainossa. 
Onnellisuus on sitĂ€ ettĂ€ on aitoja ihmissuhteita, joissa voit olla myös huonoine puolinesi olemassa. Onnellisuus on sitĂ€ ettĂ€ toiset eivĂ€t kontrolloi tai puutu elĂ€mĂ€nvalintoihisi haitallisessa mÀÀrin. Onnellisuus on myös sitĂ€ ettĂ€ on ihmisiĂ€ jotka puuttuvat elĂ€mÀÀsi silloin kun tarvetta puuttumiseen on, 
on onni ettÀ ihmisellÀ on ihmisiÀ jotka ilmaisevat tukensa ja vÀlittÀmisen jos elÀmÀ esim heittelee...

Onnellisuus on sitĂ€, ettĂ€ ymmĂ€rtÀÀ ettei kaikkien mielipiteet kohtaa eikĂ€ kaikki ole ihmisiĂ€ joiden kanssa maailmat kohtaa, mutta sekin on silti tĂ€ysin okei ja se asia voi silti rikastuttaa kummankin toisistaan poikkeavan ihmisen elĂ€mÀÀ, kun erilaisista maailmoista avataan yhdessĂ€ kohteliaassa hengessĂ€ asioita. 

Onnellisuus on sitÀ, ettÀ luotat siihen ettÀ elÀmÀ kantaa ja et sÀ tuut selviÀÀn sun elÀmÀn taisteluista. NiistÀ taisteluista jotka mahdollisesti on kÀytÀvÀ jopa yksin.
Onnellisuus on sitĂ€ ettĂ€ koet onnistumisen kokemuksia. Kun nĂ€et lapsesi onnistuvan ja olevan iloinen ja ylpeĂ€ itestÀÀn. Onnellisuus on sitĂ€ ettĂ€ koet olevasi tĂ€rkeĂ€ ja tarpeellinen maailmassa, ja riittĂ€vĂ€sti turvassa ihmisten itsekkyydeltĂ€. 
Onnellisuus on sitĂ€ ettei vihaa ketÀÀn. Onnellisuus on sitĂ€ ettĂ€ viihtyy myös yksin. 
Onnellisuus on sitĂ€ ettĂ€ ymmĂ€rrĂ€t ettei kaikkien tarvitse pitÀÀ sinusta. 
Onnellisuus on sitÀ ettÀ ei suorita elÀmÀÀ vaan tietÀÀ ettÀ on ihan riittÀvÀ ihan nÀin.

Onnellisuus on ennen kaikkea sitĂ€ ettĂ€ pyrkii ja onnistuu pysymÀÀn tasapainossa myrskyjenkin keskellĂ€, ymmĂ€rtĂ€en ettei ole tĂ€ydellinen, mutta juuri hyvĂ€ sellaisena omana kreisinĂ€ itsenÀÀn kuin on, etkĂ€ ole menneisyytesi ja virheidesi summa. đŸ’„


Ajattelin listailla ajatuksiani mitkĂ€ itseni mielestĂ€ tuovat mielenrauhaa ja onnea elĂ€mÀÀn. 

1. Jonkin itselle tĂ€rkeĂ€n vaaliminen. 

Jos joku asia tuo iloa sinulle ja on mieleinen, tee sitĂ€ paljon. JĂ€rjestĂ€ sille aikaa. ItsensĂ€ laittaminen aika ajoin  ykkössijalle elĂ€mĂ€ssĂ€si ei ole itsekĂ€stĂ€ ja vÀÀrin, vaan vĂ€lttĂ€mĂ€töntĂ€. 

2. Ei kannata vertailla itseĂ€si muihin. 

MeillĂ€ jokaisella on oma polku, oma tarina. Se ettĂ€ alkaa vertailla itseÀÀn toisiin, on yksinkertaisesti vain itseÀÀn kuluttava asia, koska kyseessĂ€ on kaksi tĂ€ysin eri ihmistĂ€ ja kaksi tĂ€ysin eri tarinaa, lĂ€htökohtaa, elĂ€mÀÀ, eli nĂ€itĂ€ ei voi mitenkÀÀn alkaa vertailemaan keskenÀÀn. ItsensĂ€ hyvĂ€ksyminen on tĂ€rkeĂ€mpÀÀ, kuin alkaa kilpailla toisten ihmisten kanssa ja miettimÀÀn ettĂ€ jotakin olisi saavutettava vain siksi koska joku toinenkin teki asiat niin.  EpĂ€terve kilpaileminen vain tuhoaa ihmisten vĂ€liset ihmissuhteet. 

 Mut omaa elĂ€mÀÀ voi vertailla, ja sitĂ€ minkĂ€laisen matkan olet milloinkin tehnyt jostakin tilanteesta toiseen, mitĂ€ muutoksia pitĂ€isi tehdĂ€ jos muutokset olis ajankohtaisia. MyötĂ€tunto itseÀÀn kohtaan on yhtĂ€ tĂ€rkeÀÀ kuin myötĂ€tunto muita kohtaan. 

3. Tee rauha menneisyyden kanssa

EpĂ€reilut tilanteet ja ihmiset, riitatilanteet ja vaikeat kohtaamiset. NĂ€itĂ€hĂ€n on. Varsinkin jotakin todella epĂ€reiluja kohtaamisia kohdatessaan niitĂ€ pyörittelisi iĂ€t ja ajat.. Joku ihminen tekee tosi rumasti, tai kohtelee huonosti, niin tiedĂ€n omastakin kokemuksesta miten hankala siitĂ€ on pÀÀstÀÀ irti jos siinĂ€ tilanteessa on ollut paljon pureksittavaa. 

 

Kun antaa anteeksi, sellaisellekin ihmiselle joka ei edes nĂ€hnyt omassa toiminnassaan mitÀÀn vÀÀrÀÀ, se vaatii aika paljon, mutta se vapauttaa sut itsesi siitĂ€ taakasta, ettĂ€ annat toisen ihmisen hallita mitenkÀÀn sun omaa hyvinvointia. 





4. Pahansuopa juoruilu ja haukkuminen ei tee onnelliseksi

Juoruileminen on ihan surkeeta, ja sellainen seura on mielekĂ€stĂ€ jossa ei puhuta muista jatkuvasti pahaa. Voisin tehdĂ€ villin veikkauksen, ettei kovin moni ole löytĂ€ny onnea muita rĂ€ikeĂ€sti haukkumalla. 



5. Terveellinen, monipuolinen, omannÀköinen elÀmÀ

Terveellinen ruoka,  omannĂ€köinen elĂ€mĂ€, sellainen jossa on hyvĂ€ olla, ja saa toteuttaa itseÀÀn.

Kokea elĂ€mĂ€ mielekkÀÀksi ja ettĂ€ on onnistumisen kokemuksia. 


7. Vastuuntunne omasta voimasta

Me ei olla kaikki tehty samasta puusta eikĂ€ me kestetĂ€ asioita ja kĂ€sitellĂ€ meidĂ€n elĂ€mÀÀ kaikki samalla tavalla. Ja se on ihan okei, Mutta, kyllĂ€ omista tunteistaan otetaan vastuu, muita ei voi syyttÀÀ aina eikĂ€ koskaan sun oma pahoinvointi ole oikeus loukata muita ihmisiĂ€.  Vika ei ole ikinĂ€ vain toisessa ihmisessĂ€, vaikka toinen osapuoli olisi vaikka vĂ€hĂ€n hankalakin tapaus. Siltikin voit oppia itestÀÀn jotakin ja totta hemmetissĂ€ tĂ€ytyy nĂ€hdĂ€ myös se, mitĂ€ itse olisi voinut tehdĂ€ toisin. Myös tietyntyyppiset ihmiset ruokkivat toisissa ihmisissĂ€ niitĂ€ toisen huonoimpia puolia esiin. Mutta kaikenlaiset kohtaamiset voi opettaa. VĂ€hintÀÀnkin sen, ettĂ€ jos ei jotakin tilannetta voi muuttaa, omaa suhtautumista siihen voi muuttaa. 


8. ÄlĂ€ kuluta aikaa miettimĂ€llĂ€ mitĂ€ muut ihmiset on susta mieltĂ€

Voi ettĂ€ mua ennen harmitti ihan kokoajan ettĂ€ jos joku saa musta vÀÀrĂ€n kĂ€sityksen tai puhuu musta pahaa, tai mustamaalaa tai ettĂ€ mitĂ€hĂ€n tuokin nyt musta miettii ja blaa blaa blaa... Mulla oli oikein vimma ettĂ€ pitĂ€isi saada oikoa kaikki pahan puheet itestĂ€, ja oikein hirvitti ettĂ€ jos puhutaan vielĂ€ jotakin sellaista mikĂ€ ei ole edes totta. TĂ€mĂ€ on yksi asia jolle et voi yhtÀÀn mitÀÀn, ja se on muutenkin ihan se ja sama mitĂ€ ihmiset susta miettii ja puhuu. Niinku seriously, mitĂ€ vĂ€liĂ€ sillĂ€ on? KyllĂ€hĂ€n maailmaan puhetta mahtuu, ja jos joku haluaa susta puhua, niin antaa mennĂ€ vain 😎TĂ€mĂ€n ymmĂ€rtĂ€minen joskus, oli ehkĂ€ vapauttavinta mitĂ€ voi olla. Tuli heti paljo helpompi hengittÀÀ kun opin tuosta pois. KyllĂ€ sellaiset ihmiset jotka katsoo sua oikeilla linsseillĂ€ ja on sun elĂ€mĂ€n ihmisiĂ€, ei susta puhu mitÀÀn huonoa sillon kun et ole paikalla. Joten muiden puheilla ei ole, ei niin yhtÀÀn mitÀÀn vĂ€liĂ€. 

NĂ€mĂ€ muutamia onnen ajatuksia elosta joita itse oon huomannut tuovan perusmyönteisyyttĂ€ pĂ€iviin, ja sitĂ€ tarvitaan elĂ€mĂ€ssĂ€, ei sitĂ€ muuten jaksa. Varsinkin tÀÀ kevÀÀn harmaus on jotakin ihan kamalaa, niin tarvii kyllĂ€ ilonpisaroita ettĂ€ jaksaa pĂ€ivĂ€t 😎 

Kiva kun luit tĂ€nne asti 💛

EhkĂ€pĂ€ sulla on jotakin muita ajatuksia miten olla onnellinen? MikĂ€ tekee just sut onnelliseksi? 


sunnuntai 3. maaliskuuta 2024

Roanoke- Kadonnut siirtokunta

Mua kiehtoo ihan Ă€lyttömĂ€n paljon mysteerijutut.. ja tĂ€mĂ€ Roanoken siirtokunnan tapaus on yksi tĂ€llainen kiehtova mysteeritapaus.đŸ’„

.TĂ€mĂ€ postaus on siis tositarina Roanoken, kuin savuna ilmaan haihtuneesta, Englannin siirtokunnasta 1500- luvulla. 


Minne katosi noin parisen sataa ihmistĂ€ Roanoken saarelta, Englannin ensimmĂ€isestĂ€ pysyvĂ€stĂ€ siirtokunnasta 1500- luvun lopuilla. John White purjehti Englantiin hakemaan ruokatarvikkeita siirtokunnalle, ja hĂ€nen oli tarkoitus palata takaisin vĂ€littömĂ€sti. TĂ€mĂ€ ei kuitenkaan mennyt kuten piti, ja Whiten paluuseen meni kolme vuotta. 

Tuohon aikaan Englanti oli hyvin pieni maa, ja he yrittivĂ€t kasvattaa siirtokunnalla itselleen enemmĂ€n elintilaa. Englantilaiset harrastivat tuohon aikaan merirosvousta, varsinkin Espanjan laivoja, ja se oli yksi syy siirtokunnan perustamiselle. Jos siirtokunta olisi olemassa, merirosvot saisivat jostakin nopeasti elintarvikkeita. EnsimmĂ€iset siirtokunnan perustajat olivat oikeastaan kaikki sotilaita. Myös viljely oli tarkoitus aloittaa siirtokunnassa. ViljeltĂ€viĂ€ elintarvikkeita olivat sokeriruoko ja puuvilla. 

Roanokella asusteli intiaaneja, joiden kanssa sotilaat riitaantuivat. He olivat kĂ€yneet intiaanien leirissĂ€ erÀÀn kerran, ja havainneet heiltĂ€ puuttuvan yhden hopea-astian omasta leiristÀÀn. Sotilaat kimpaantuivat ja pÀÀttivĂ€t polttaa koko ystĂ€vĂ€llisten intiaanien sadon, vaikka heitĂ€ oli kĂ€sketty elÀÀ heidĂ€n kanssaan rauhassa ja kunnioittaen. He joutuivat palaamaan Englantiin, jotta eivĂ€t kuolisi nĂ€lkÀÀn. Tarkoitus oli saada intiaaneilta elintarvikkeita siihen asti ettĂ€ he olisivat saaneet oman sadon kunnolla kasvamaan, mutta apu intiaaneilta ei ollut heidĂ€n sadon polttamisensa jĂ€lkeen enÀÀ vaihtoehto. 

Seuraavalle reissulle Roanokea asustamaan ei lĂ€htenyt enÀÀ sotilaat, vaan naisia, miehiĂ€ ja lapsia. Siviilien ajateltiin tulevan saarella intiaanien kanssa paremmin toimeen. Joukkoa johti John White, joka oli nimetty siirtokunnan kuvernööriksi ja oli retkikunnassa mukana ensimmĂ€isellĂ€kin reissulla. 

Parisensataa ihmistĂ€ pÀÀsi kuitenkin perille, vaikka joutuivat syömÀÀn homeista ruokaa ja oleskella laivan sisĂ€tiloissa huonolla sÀÀllĂ€ rottien ja torakoiden seassa kaksi ja puoli kuukautta kestĂ€neen laivamatkan ajan. Sotilailta oli jÀÀnyt jĂ€lkeen rakennuksia Roanoken saarelle viimeksi, joihin retkikunta nyt asettui asumaan. Meni viikon verran kun kĂ€vi ensimmĂ€inen takaisku. Taskurapuja etsimÀÀn mennyt mies löytyi kuolleena.  HĂ€net oli pÀÀstetty pĂ€iviltĂ€ mitĂ€ ilmeisimmin intiaanien toimesta. 

Asukkaat pyysivĂ€t Whitelta lupaa saada kostaa miehen kohtalo intiaaneille, ja viimein he saivatkin siihen luvan. Rertkikuntalaiset hyökkĂ€sivĂ€t heimon kimppuun, mutta tajusivat liian myöhÀÀn ettĂ€ se olikin vÀÀrĂ€ heimo johon menivĂ€t riehumaan. 

Ihan kuin ruokavarastojen hiljaisesta hiipumisesta ei olisi ollut tarpeeksi rasitusta, siirtokuntalaisten pÀÀnvaivana oli jatkuva uhka hyökkĂ€yksistĂ€. Laiva jolla he olivat tulleet Roanokeen, alkoi kuukauden pÀÀstĂ€ tehdĂ€ paluuta takaisin Englantiin, mutta vain John White lĂ€hti laivan mukana. Tarkoitus oli ettĂ€ John olisi kĂ€ynyt hakemassa elintarvikkeiden tĂ€ydennystĂ€ ja tuonut niitĂ€ retkikuntalaisille. 

Kuitenkaan John ei pÀÀssyt lÀhtemÀÀn takaisin koska kuningatar oli kieltÀnyt yhtÀÀn mitÀÀn laivaa lÀhtemÀstÀ matkaan satamasta Espanjan ja Englannin sotatilan takia. Kun laiva olisi saanut taas luvan matkustaa Roanokelle, ei ketÀÀn enÀÀ innostanut Roanoken saari.... EpÀtoivoisen ja pitkÀn yrittÀmisen jÀlkeen, John White sai Walter Raleyghn avustuksella kokoon laivoja lÀhtemÀÀn Roanokelle. Vain kaksi laivoista pÀÀsi perille, Hopewell ja Moonlight. Moonlightin miehistöstÀ Roanokelle rantautuessa, menehtyi kuusi kapteenin lisÀksi laivan kaatuessa. Vain neljÀ miestÀ pÀÀsivÀt ehjinÀ perille.

Kun White alkoi lĂ€hestyĂ€ Roanokea, hĂ€n nĂ€ki kohdassa josta viimeksi oli lĂ€htenyt, savua tupruavan kohdan nĂ€kökentĂ€ssÀÀn edessĂ€pĂ€in. Kun laivasta lĂ€hti veneet rantautumaan Roanokelle, uutta savua nĂ€htiin jĂ€lleen rannalla. 

Kuitenkin kun he pÀÀsivĂ€t perille, ei siirtokuntaa ollut missÀÀn eikĂ€ heistĂ€ nĂ€kynyt jĂ€lkeĂ€kÀÀn, rakennukset, ihmiset, kaikki oli haihtuneet savuna ilmaan. ketÀÀn ei nĂ€kynyt eikĂ€ löytynyt, vaikka usempaan kertaan, ongelmallisen rantautumisenkin yhteydessĂ€, oli nĂ€hty vielĂ€ savua muodostuvan edessĂ€. Savun he huomasivat myöhemmin olevan perĂ€isin kannoista ja risuista, jotka oli palamaan sytyttĂ€nyt salamat. Yhden puun kaarnasta kuitenkin löytyi siirtolaisten jĂ€ttĂ€mĂ€ viesti. Puussa luki "CRO".  Hetken lisÀÀ tarkasteltuaan toisesta puusta löytyi toinenkin viesti, jossa luki "Croatoan"

John White oli sopinut siirtokuntalaisten kanssa ennen lĂ€htöÀÀn etteivĂ€t he saisi lĂ€hteĂ€ kylĂ€stÀÀn jĂ€ttĂ€mĂ€ttĂ€ mitÀÀn merkkiĂ€ tai viestiĂ€ johonkin. LĂ€heisellĂ€ Croatoansaarella asusteli croaton-intiaaniheimo. 

Siirtokuntaa ja sen asuinrakennuksia ei koskaan löydetty. HeidÀn kohtalonsa ei selvinnyt koskaan. TÀstÀ on monia spekulaatiota mikÀ olisi voinut olla syy siirtokunnan katoamiseen. Ajatellaan ettÀ sodassa olleet espanjalaiset olisivat löytÀneet siirtokunnan ja hÀvittÀnyt heistÀ kaiken viimeiseen asukkaaseen ja rakennelmaan asti. EhkÀ he mahdollisesti liittyivÀt osaksi intiaaniheimoa ja ilmoittivat tÀstÀ puun kaarnaan? Syyksi on myös epÀilty sitÀ ettÀ siirtokunta olisi yrittÀnyt lÀhteÀ vesireittiÀ takaisin Englantiin, veneellÀ, jonka White oli heille jÀttÀnyt tai sitÀ ettÀ siirtokuntalaiset olisivat itse tuhonneet itsensÀ ja toisensa. NÀmÀ kaksi edellistÀ epÀilystÀ eivÀt kuitenkaan selitÀ sitÀ, mihin kaikki siirtokunnan rakennukset menivÀt. On epÀilty ettÀ jokin vihainen intiaaniheimo olisi löytÀnyt heidÀt, ja myös yliluonnollisia syitÀ on mietitty, kuten noituutta tai ufoja.

 Niin tai nĂ€in, aika ihmeellistĂ€ on kyllĂ€, mihin aikoinaan katosi jotakin 200 ihmistĂ€ asuinrakennuksineen ja tavaroineen, jĂ€lkeĂ€kÀÀn jĂ€ttĂ€mĂ€ttĂ€. đŸ’„

LĂ€hteet; 

historianet.fi/yhteiskunta/siirtomaat/roanoke-kadonneen-siirtokunnan-arvoitus

https://www.youtube.com/watch?v=p-igj9b_iro


đŸŒș🌾Hattarakuu🌾đŸŒș

HyvÀÀ huomenta, herÀillÀÀn hiljalleen talviunesta, vaikka ei meinaa tÀmÀ talvi talttua millÀÀn kyllÀ. TÀssÀ jatuksia joita olen kirjannut ta...