sunnuntai 20. syyskuuta 2026

Camilla Maria #2

 Aloitin siis koulun vuonna -96. KĂ€vin kaksi ensimmĂ€istĂ€ luokkaa pientĂ€ maalaiskylĂ€koulua, josta siirryin kolmosluokalle kaupunkiin kouluun, koska pÀÀsin musiikkiluokalle. Kolmosluokalla aloin viettÀÀ aikaa enemmĂ€n kavereiden kanssa. Kulutin kaikki vapaapĂ€ivĂ€t pelaamassa nelimaalia tai kiikkupalloa tai pallokuoppaa. Minun lapsuudessa leikittiin ulkona kaikki pĂ€ivĂ€t. Harrastin showtanssia ja trumpetinsoittoa.


 Aika paljon mua kiusattiin tuohon aikaan. Arkailen vĂ€hĂ€n muotoilla lausetta nĂ€in, ettĂ€ "minua kiusattiin". En koe, ettĂ€ olisin oikeutettu sanomaan itsestĂ€ni ettĂ€ minua on kiusattu, kun olen kuullut ihmisten tarinoita siitĂ€ miten raakaa koulukiusaaminen pahimmillaan voi olla, ja mitĂ€ helvettiĂ€ systemaattisesti jonkun elĂ€mĂ€stĂ€ voidaan tehdĂ€.. niiiin... arkailen aina mainita siksi ettĂ€ itseĂ€ni olisi kiusattu. ItsellĂ€ni ei ollut koulussa esimerkiksi mitÀÀn porukkaa joka olisi ottanut minut silmĂ€tikuksi ja halunnut tietoisesti kiusata pĂ€ivĂ€stĂ€ toiseen enkĂ€ ole millÀÀn lailla traumatisoitunut mistÀÀn tai ettĂ€ kantaisin kaunaa mistÀÀn.. Mutta sanotaanko nyt kauniisti nĂ€in, ettĂ€ koin hyvin paljon sellaista siihen aikaan, mitĂ€ ei normaaliin toista kunnioittavaan kĂ€ytökseen kuulu, ja joka oli omiaan aiheuttamaan suurtakin mielipahaa. 

 En usko kuitenkaan, ettĂ€ kukaan olisi selvinnyt lapsuuden ajoista etteikö olisi jollain tavalla pahoittanut toisen mieltĂ€. MinĂ€ myös itse. Mutta tietoinen toisten eristĂ€minen, ilkeĂ€t tempaukset, ja pilkkaaminen ovat tietysti eri asia. Ja tĂ€tĂ€ sain kokea tuohon aikaan. Paljon.

 TĂ€mĂ€ on kuitenkin vain yksi elĂ€mĂ€nosa, yksi osa lapsuusvuosiani, joka kaiken muun ohella on ollut osa sitĂ€ minkĂ€lainen vuosien varrella minusta on muovaantunut, ollut osa sitĂ€ matkaa joka on tehnyt minusta minut ja joka olen tĂ€nĂ€ pĂ€ivĂ€nĂ€. 

 Anteeksi olen ihan jokaiselle antanut jotka mun polulla on jotakin vÀÀryytttĂ€ tehnyt ja kuten sanoin, kaunaa en kanna. Sen verran rajaisin kuitenkin, etten esimerkiksi somessa hyvĂ€ksyisi kaveriksi nĂ€itĂ€ vanhoja tuttuja noilta ajoilta. 


TĂ€ssĂ€ minĂ€ 10-vuotiaana. Huomatkaa en ole aito blondi vaan ruskeahiuksinen :D Mulla oli pienenĂ€ ihan vaaleat hiukset mutta muuttuivat myöhemmin ruskeiksi. (Eli oonko sit kuitenkin aito blondi jos oon syntynyt vaaleahiuksisena?) Ja mulla oli noin 13-vuotiaaksi asti suorat hiukset kunnes ne alkoi kihartumaan. 


TĂ€mĂ€ oli "ajattelukiveni" lapsena.💚Tulin tĂ€nne monesti kun kĂ€vin pyörĂ€ilemĂ€ssĂ€ ja aikaisin aamusta istuskelemaan kesĂ€loma-aamuisin. TĂ€mĂ€ kivi löytyy lapsuudenkotini lĂ€heltĂ€. TÀÀllĂ€ pienenĂ€ Camillana minulla oli usein mukana kirja tai istuin vain kahdestaan ajatusteni kanssa tai kĂ€vin kerĂ€ilemĂ€ssĂ€ erilaisia kukkia ja heinĂ€nkorsia. 😀 



Kiva kun luit. :)


Katso myös edellinen postaus tĂ€stĂ€; 

sunnuntai 13. syyskuuta 2026

Voimanaisia #3 Marie Curie

 Upeita, Voimakkaita naisia;

Osa 3. Marie Curie 

Marie Curie - kaikkien tuntema tiedenainen ja aikansa uranuurtaja. Marie Curie eli aikana jolloin naisilla ei ollut mahdollisuutta kouluttautua, mutta hĂ€nestĂ€ tuli silti ensimmĂ€inen nainen joka on voittanut Nobel-palkinnon sekĂ€ josta tuli professori Pariisin yliopistoon. HĂ€n oli yksi 1900-luvun tĂ€rkeimmistĂ€ naisfyysikoista ja kemisteistĂ€, jonka radioaktiivisuuden tutkimukset tekivĂ€t tilaa myöhemmille löydöksille. 

                                    (Kuva lainattu Wikipediasta) 

                                                                Marie Sklodowska-Curie 

syntynyt; 7. marraskuuta 1867. Varsova. 

kuollut; 4. heinÀkuuta 1934

Vanhemmat; Äiti; tyttökoulun rehtori IsĂ€; matematiikan- ja fysiikanopettaja. Perheen viidestĂ€ lapsesta nuorin. 



Marie osoitti jo nuoresta lĂ€htien suunnatonta kiinnostusta fysiikkaa ja matematiikkaa kohtaan. HĂ€n seurasi isĂ€nsĂ€ jalanjĂ€ljissĂ€. Marie työskenteli vĂ€liaikaisesti monella eri alalla koska hĂ€nen oli vaikea pÀÀstĂ€ sisĂ€lle Varsovan yliopistoon. Koulutus oli tuohon aikaan vain miehiĂ€ varten. Marie työskenteli kotiopettajana ja vapaa-ajallaan hĂ€n aloitti tieteellisen koulutuksen kemian laboratoriossa. 

Vuonna 1891 Marie muutti Ranskaan ja pÀÀsi Pariisin yliopistoon, Sorbonnen yliopistoon. SiellĂ€ hĂ€n alkoi kĂ€yttĂ€mÀÀn nimeĂ€ Marie. HĂ€nen syntymĂ€nimensĂ€ oli Maria, ja tuohon asti hĂ€n oli kĂ€yttĂ€nyt sitĂ€ nimeĂ€. Marie Curie eli tuohon aikaan taloudellisessa ahdingossa. 

Marie löysi itselleen miehen, Pierre Curien, ja he avioituivat vuonna 1895. 


Marie Curie on edelleen yksi kuuluisimmista naiskemisteistĂ€.Mariella oli jo vuoteen 1897 mennessĂ€ olemassa kaksi yliopistotutkintoa. HĂ€n myös jullkaisi artikkelin jossa hĂ€n puhui karkaistun terĂ€ksen magnetoinnista. Curie oli ensimmĂ€isen tyttĂ€rensĂ€ syntymĂ€n aikoihin jo kuuluisa akateemisessa maailmassa ja hĂ€n kĂ€ytti aikansa salaperĂ€isen uraanin sĂ€teilyn tutkimiseen. 

Toisen tyttĂ€rensĂ€ syntymĂ€n aikoihin vuonna 1904 hĂ€n kovan työn avulla onnistui eristĂ€mÀÀn kaksi elementtiĂ€; radiumin ja poloniumin. YhdessĂ€ artikkelissa vuosien 1898 ja 1902 vĂ€lillĂ€ Curie raportoi miehensĂ€ kanssa ettĂ€  radioaktiivisuudelle alistuneena kasvaimen muodostavat solut (syöpĂ€solut) tuhoutuivat nopeammin kuin terveet solut.

Marie Curien tutkimukset olivat myös ratkaisevia röntgenin kehityksestĂ€ potilaille jotka tarvitsivat leikkausta. EnsimmĂ€isen maailmansodan aikaan Marie Curie auttoi varustamaan ambulansseja röntgenlaitteilla. Punaisen Ristin kansainvĂ€linen komitea nimesi hĂ€net radiologisten palvelujen johtoon.

Huolimatta menestyksestÀÀn, miestutkijat vastustivat Marieta. HĂ€n ei suosiostaan huolimatta saanut koskaan suurta taloudellista hyötyĂ€ työstÀÀn. 

MiehensĂ€ menehdyttyĂ€ 1906 hĂ€n astui Pariisin yliopiston puheenjohtajaksi miehensĂ€ paikalle. MiehensĂ€ menehdyttyĂ€ Marie Curie jĂ€i yksin kahden lapsensa kanssa sekĂ€ myös huolehtimaan suuresta radioaktiviisuustutkimuksesta. Vuoden 1910 jĂ€lkeen Marie Curie voitti jĂ€lleen Nobel -palkinnon. 

Marie Curie kuoli leukemiaan 4. heinĂ€kuuta 1934. Leukemian oli aiheuttanut sĂ€teily, jolle hĂ€n oli vuosien aikana jatkuvasti altistunut. Marie Curie haudattiin ensin miehensĂ€, Pierre Curien viereen Sceauxiin. 60 vuotta myöhemmin hĂ€nen jÀÀnnöksensĂ€ kuitenkin siirrettiin PanthĂ©oniin Pariisissa. Irene, Marien vanhin tytĂ€r seurasi Ă€itinsĂ€ jalanjĂ€ljissĂ€ tieteenalalla ja voittikin Nobelin kemianpalkinnon. 

Marie Curie on inspiroinut naistutkijoita ympĂ€ri maailman hĂ€nen tieteellisille tutkimuksille omistautuneisuutensa vuoksi. 

LĂ€hteet;

https://mielenihmeet.fi/marie-curie-naisuranuurtajan-elamankerta/

https://fi.wikipedia.org/wiki/Marie_Curie

Lue myös edelliset postaukset Marie Antoinettesta sekĂ€ Josephine Bakerista. 

https://camomillamaria.blogspot.com/2025/02/voimanaisia-1-marie-antoinette.html

https://camomillamaria.blogspot.com/2026/03/voimanaisia-2-josephine-baker.html

Camilla Maria #2

  Aloitin siis koulun vuonna -96. KĂ€vin kaksi ensimmĂ€istĂ€ luokkaa pientĂ€ maalaiskylĂ€koulua, josta siirryin kolmosluokalle kaupunkiin kouluun...