All Hallow`s Eve.
Halloween.
KelttilÀinen uusi vuosi.
Samhain.
Kekri.
Kurpitsajuhla.
PyhÀinpÀivÀ.
...
Halloween ~ Samhain
Halloween All Hallow`s Eve,
Muinaisten kelttilÀisten sadonkorjuujuhla, "kaikkien pyhien ilta".
Silloin verhon, elÀvien ja kuolleiden maailman vÀlillÀ sanotaan olevan ohuimmillaan, ja tÀmÀ aika on maagisin ja taianomaisin aika vuodesta, jolloin on aikaa taiteelle, taikuudelle, luovuudelle, hyvÀlle ruoalle ja jo poisnukkuneiden muistelulle ja kunnioitukselle.
TÀÀ on myös aika ennustaa tulevaa ja valmistautua pitkÀÀ kylmÀÀ talvea varten, ja tÀmÀ oli myös kelttilÀisten keskuudessa vuoden viimeisen sadonkorjuun aika.
Samhain on yksi vanhimmista syysjuhlista mitĂ€ on, suomalaista kekriĂ€ on vietetty noin 1000- luvulta lĂ€htien. Espanjassa ja Latinalaisessa Amerikassa vietetÀÀn Kuolleiden pĂ€ivÀÀ (siis ne meikit ja kukkapÀÀhineet ja asut ja juhlat miehillĂ€ ja naisilla! Voi upeuksien upeus!đ)
Halloween on sekoitus Samhainia ja Kuolleiden pÀivÀÀ ja on jo 3000 vuotta vanha juhla. Koverretut jack-o-lantern- kurpitsalyhdyt oli aluksi nauriita, joista oli tehty lyhtyjÀ.
Samhain oli yksi muinaisten kelttien sadonkorjuujuhla yksi neljÀstÀ suuresta vuoden aikana vietetystÀ juhlasta. Juhlan viettoon kuuluu kuluneen vuoden ja sen aikana mahdollisesti poisnukkuneiden ihmisten muisteleminen ja kunnioittaminen, ja ajatus ettÀ he ovat vielÀ keskuudessa, vielÀ elÀvien luona aikaa hetken viettÀmÀssÀ. Samhainin aikana henget siirtyivÀt joko manalaan tai taivaaseen. KelttilÀiset pukeutuivat naamioihin tai naamiaisasuihin hÀÀtÀÀkseen kuolleita elÀvien maailmasta. Samhain kulkeutui siirtolaisten mukana Yhdysvaltoihin. Samhainia vietetÀÀn 1. marraskuuta, mutta sen juhlinta aloitetaan jo yleensÀ edellisenÀ pÀivÀnÀ, 31. lokakuuta, auringonlaskun jÀlkeen. KelttilÀisessÀ kalenterissa Samhain on vuoden tÀrkein juhla, koska kelttilÀiset viettivÀt tuolloin uutta vuotta. Samhain myös jakoi vuoden syys- ja kesÀpuoliskoihin.
Halloween on karnevaalimainen karkkijuhla, "trick or treat" Lapset kÀyvÀt Amerikassa kiertÀmÀssÀ ovelta ovelle erilaisissa naamiaisasuissa ja kysymÀssÀ kerÀilykoreihinsa karkkeja. MikÀli koriin ei anneta herkullista palkkiota, palkkiona kitsaalle talonvÀelle on jonkinlainen vahingonteko.
Meksikolainen Dia de Muertos- Kuolleiden pÀivÀ on elÀmisen ja elÀmÀn juhla. PÀivÀ sijoittuu ajankohdalle 31.10.- 2.11. joka vuosi. Kuolleita kutsutaan kotiin ja hautausmaat valaistaan sadoilla kynttilöillÀ ja koristellaan samettisilla kukilla.
Jokainen kolmesta pĂ€ivĂ€stĂ€ on varattu erilaiselle juhlinnalle ja seremonioille. 31.10 kaikkien pyhien pĂ€ivĂ€n aatto. PyhĂ€inpĂ€ivĂ€nĂ€ kunnioitetaan kuolleita lapsia ja lapsensa menettĂ€neet tekevĂ€t kotiin johtavan polun samettisista kukista. đ
Marraskuun ensimmÀisenÀ pÀivÀnÀ, pienten enkelien pÀivÀnÀ, meksikolaiset uskovat taivaan porttien aukeavan keskiyöllÀ, ja lasten on mahdollista astua taivaaseen kukkapolkua pitkin. Aikuisille kuolleille on laitettu ruokia esille ja heidÀn uskotaan tulevan kÀymÀÀn elossa olevien omaisten luona.
2. marraskuuta on Kuolleiden pÀivÀnÀ ennen aamunkoittoa, meksikolaiset kokoontuvat hautausmaille, joilta pahoja henkiÀ pidetÀÀn poissa lukuisten lyhtyjen ja kynttilöiden avulla. Sukulaiset kunnostavat hautoja siihen asti, kunnes aurinko nousee ja he menevÀt kirkkoon. Kuolleiden pÀivÀnÀ on myöhemmin myös kulkue ja musiikkia, joilla ajetaan pois pahoja henkiÀ.
Meksikolaiset siivoavat hienosti omaistensa haudat, pesevÀt hautakivet ja asettavat ruokaa ja juhlajuomia heidÀn haudoilleen, sekÀ uskovat ettÀ kuolleet omaiset kulkevat heidÀn joukossaan tuon pÀivÀn. Meksikolaiset juhlivat kuolemaa ja heidÀn perinteensÀ ovat sekoitus eurooppalaisten ja atsteekkien perinteitÀ. Meksikolaisten juttuja Kuolleiden pÀivÀssÀ on sokerimassakallot, satiirimaiset lorut sekÀ luukuvioiset leivÀt. Kuolleiden pÀivÀÀn kuuluu olennaisena osana keltaiset samettikukat, vainajille kotialttarille jÀtetty mole-kastike sekÀ elÀmÀÀ ja kuolevaa symbolisoiva luuleipÀ. Kotialttarit on nimeltÀÀn ofrenda ja sen on mÀÀrÀ nÀyttÀÀ kuolleille, ettei heitÀ ole unohdettu. Alttari rakennetaan 1. marraskuuta, ja sieltÀ löytyy syötÀviÀ sokerikalloja, syötÀvÀÀ ja juotavaa, valokuvia kuolleista joiden halutaan tulevan vierailemaan, sekÀ Neitsyt Marian ja mahdollisten muiden katolisten pyhimysten patsaita sekÀ kynttilöitÀ.
PyhÀinpÀivÀ, PyhÀinmiestenpÀivÀ, on kristillinen juhlapyhÀ, marttyyrien, vainajien sekÀ pyhimysten juhlallinen muistopÀivÀ. PyhÀinpÀivÀnÀ muistellaan edesmenneitÀ rakkaita, kÀydÀn hautausmailla sytyttÀmÀssÀ kynttilöitÀ, sekÀ viedÀÀn seppeleitÀ ja kukkia. KynttilÀt muodostavat kynttilÀmeren marraskuun pimeÀÀn iltaan. Tuona pÀivÀnÀ kristityt muistavat jo poisnukkuneita rakkaitaan, ja pyhÀinpÀivÀn kynttilÀmeri pimeÀssÀ tuo muistutuksen myös siitÀ, ettÀ rakkaat tullaan vielÀ joskus kohtaamaan. PyhÀinmiestenpÀivÀ sijoittuu ajanjaksolle 31. lokakuuta - 6. marraskuuta.
Kekri on vanha suomalainen syysjuhla, vuoden suurin juhla, jolloin juhlittiin työvuoden pÀÀtöstÀ ja sadonkorjuun valmistumista Suomessa. Kekri oli myös uuden vuoden ensimmÀinen pÀivÀ. Kekrin juuret ovat vuosituhansia vanhassa eurooppalaisessa maatalouskulttuurissa. kekriin kuuluivat taiat ja uhraukset. Kekrijuhlissa herkuteltiin sadonkorjuuajan herkuilla, pidettiin hauskaa, tarinoitiin sekÀ ennustettiin tulevaa. Kekrin taustalla ovat omavaraisuus sekÀ vuodenkierto. KekrinÀ tarjottiin ruokaa kaikille, niin tutuille sekÀ tuntemattomillekin. Monet kuitenkin juhlivat kekriÀ ihan vain oman perheen kesken. Ruokaa oli pöydÀssÀ yltÀkyllÀisesti, ja sitÀ piti syödÀ yhdeksÀn kertaa. IsÀnnÀn oli mÀÀrÀ humaltua illan aikana, jotta seuraavan vuoden vilja kasvaisi hyvin. Se joka toimitti talon kylvöt, ei saanut olla pÀissÀÀn, muuten tuleva sato tulisi olemaan pilalla.
Lapset tuolloin myös kiertelivÀt talosta taloon naamioituneina köyrimöröiksi. Köyripukit olivat pelottavampi versio aikuisista, kulkivat talosta taloon pukeutuneena turkki nurinpÀin pÀÀlle puettuna. Köyripukit vaativat vieraanvaraisuutta ruoilla ja juomilla, muuten he alkoivat sÀrkeÀ uunia. Jos ruokaa ja juotavaa oli tarjolla, vieraat esittivÀt leikkivÀt hilpeitÀ tansseja. (Mukana oli ihan tÀhÀn tarvittavat vÀlineet)
Kekrin aikaan uskottiin vainajien vierailevan. Hengille lÀmmitettiin sauna ja laitettiin kylpy. Kun henget olivat kylpeneet ja saunoneet, tuvassa odotti herkkuja notkuva ruokapöytÀ, johon henget saivat mennÀ rauhassa ruokailemaan siksi aikaa, kun talonvÀki vuorostaan lÀhti saunomaan.LÀhteet;
witchesandfamiliars.com
finnish-irish.fi/galleria/shamhain/
https://evl.fi/perhejuhlat-ja-pyhat/pyhapaivat/pyhainpaiva/
www.historia.net
www.kekri.fi
đ„đđ„đđ„đđ„đđ„đđ„đđ„đđ„đđ„đđ„đđ„đđ„đđ„đđ„đđ„đ
Mut se siitĂ€, marraskuun juhlapyhĂ€t meni jo, nyt on joulun aika ja eilen avautui eka joulukalenterin luukku ja lapsilla alkoi joulun odotus. đ
Pohdiskelin eilen tĂ€tĂ€ kyseistĂ€ asiaa jo vĂ€hĂ€n, ja siis sitĂ€ mietin, ettĂ€ mikĂ€ tÀÀ kulutusjuhla oikein on... ja miksi? Kuka siis kĂ€skee kĂ€skemĂ€llĂ€ kuluttaa? Oon miettinyt ite usein sitĂ€ ettĂ€ tarjontaahan on runsaanlaisesti nykyÀÀn, esimerkiksi 100 €uron jotkut joulukalenterit kuulostaa itsestĂ€ vĂ€hĂ€n hurjalta. Mut riippuu kalenterista. Jos se on joku jossa on joka luukussa viinipullo tai joku tasokas timantti, ni kyl sen sitte ymmĂ€rtÀÀ ettĂ€ se kalenteri vĂ€hĂ€n maksaakin. Mut ite ajattelen ettĂ€ olisko ne timantit kiva saada vasta jouluna eikĂ€ pitkin kuukautta?
Mutta niin, en kuitenkaan ymmÀrrÀ sitÀ ettÀ miksi joulu on "kulutushysteria" juhla? En oo oikein koskaan sitÀ ymmÀrtÀnyt kun monet juhlat on "pilattuja kaupallisuudella"? Kun eihÀn kukaan kÀske ostamaan mitÀÀn tai kuluttamaan yhtÀÀn mitÀÀn? Vaikka kaupat olis tÀynnÀ joulutavaraa, ei sitÀ kukaan kÀske ostamaan. YhtÀÀn mitÀÀnhÀn edes joulupakettiin ei tartte ostaa uutena. Kuitenkin, jos jollakin on mahdollista laittaa jouluun vÀhÀn enemmÀn rahaa, ja on pÀÀttÀnyt tehdÀ nÀin, onko se joltakin jotenkin pois?
Itselle kierrÀtys ja kirppistely on elÀmÀntapa johon oon kasvanut, ja tÀmÀn lÀpi omatkin joulut on menneet esimerkiksi niin, ettÀ oon kÀyttÀnyt uudestaan joululahjojen pakkausmateriaaleja ja sujauttanut lahjapaketteihin second handina ostettuja leluja ja hyvÀkuntoisia vaatteita. (Esimerkiksi erÀÀn kerran ostin face -kirppikseltÀ paristi pidetyn addu- puvun taaperolle, joka nopeasti mentyÀÀn pieneksi, meni taas sitten seuraavalle eteenpÀin kirppiksellÀ)
Mutta vaikka kirppistely on se mun juttu, kaikkien juttu se ei ole. Joten, jos haluaa laittaa jouluun rahaa ja se on mahdollista. KeneltĂ€ se on pois? Joulu on rauhan ja rakkauden juhla, mutta se ei sulkeudu mitenkÀÀn pois, vaikka pöydĂ€t olis tĂ€ynnĂ€ herkkuja tai kuusen alla odottelis useampikin paketti. đđ
Ihanaa joulukuuta đđ«
Ei kommentteja:
LÀhetÀ kommentti