maanantai 28. lokakuuta 2024

đŸŽŒMusiikkia keskiajalla đŸŽ”đŸŽ¶

Keskiaikainen musiikki tarkoittaa musiikkia aikakausilta 300- 1300- luvuilla. Keskiaikaiseen musiikkiin vaikutti voimakkaasti kristinusko ja kirkko. Jumalanpalvelukset olivat laulettuja. Latinankieli kuului paremmin ja selvemmin laulettuna, kaikuvan kirkon akustiikassa, kuin normaalina puheÀÀnenĂ€ lukemalla. Antiikin ajan perinteet alkoivat hiljalleen muuttua keskiaikaiseksi musiikiksi, joka oli aluksi vain gregoriaanista laulua. Tulevan musiikkiin eniten vaikutti juuri, yksiÀÀninen, gregoriaarinen kirkkomusiikki. Keskiajalla kehittyi myös kaksiÀÀninen musiikki, polyfonia. 

Gregorian - on saksalainen tĂ€mĂ€n pĂ€ivĂ€n kuoro, koostuu miehistĂ€ ja naisista, joka esiintyy keikoilla ja levyissĂ€ munkinkaavut pÀÀllĂ€, ja laulavat gregoriaanisesti nykypĂ€ivĂ€n lauluja, HIMiĂ€, Metallicaa, Evanescencea ja vanhempia hittibiisejĂ€ esimerkiksi 80-luvulta. EivĂ€t kuitenkaan siis laula pelkĂ€stÀÀn, vaan mukana on muitakin soittimia ja sĂ€estystĂ€. En oo tĂ€tĂ€ itse löytĂ€nyt, Ă€itini kuunteli tĂ€tĂ€ kun olin pieni ja on jÀÀnyt siitĂ€ asti omillekin soittolistoille. Vahva ja voimakas suositteluni đŸ’„

Muutaman biisin linkkaan alas, niin kĂ€y ihmeessĂ€ kuuntelemassa. 

https://www.youtube.com/watch?v=GUgoYvY8AFI

https://www.youtube.com/watch?v=U4RNE5iZUPM

https://www.youtube.com/watch?v=lVcY_Be4mk8




Maallista musiikkia soitettiin kirkon ulkopuolella myös muillakin soittimilla. Maallisesta musiikista ei ole jĂ€ljellĂ€ juuri mitÀÀn nuotteja tĂ€nĂ€ pĂ€ivĂ€nĂ€, koska maallista musiikkia harvemmin kirjoitettiin muistiin nuotteina. KehĂ€rumpu, psalttari, harppu, skalmeija, fidel, luuttu, kampiliira, sĂ€kkipilli, dulcimer, nokkahuilu olivat tuon ajan soittimia. Skalmeija oli oboen edeltĂ€jĂ€, ja fidel varhainen versio viulusta, dulcimer pianon edellĂ€kĂ€vijĂ€. Kirkossa ei sallittu soittimia, olivat liian lĂ€hellĂ€ maallista hauskanpitoa ja tanssimista. 

Maallista musiikkia esittivĂ€t nĂ€yttelijöistĂ€ koostuvat joukot tai kiertelevĂ€t ritarit eli trubaduurit. Trubaduurit esittivĂ€t minnelauluja, rakkauslauluja, mutta heidĂ€n laulut ottivat kantaa myös politiikkaan, kertoivat kirjallisuudesta ja pohtivat moraalisia kysymyksiĂ€. Trubaduurit olivat sĂ€veltĂ€jĂ€runoilijoita, ilon tuojia. Aikansa kuuluisin rokkistara-ritari-trubaduuri oli nimeltÀÀn TannhĂ€user. đŸ’„

TĂ€mĂ€ Angelo Branduardin laulu - "Alla fiera dell`est" on yksi ehdoton suosikkini. 💙

Voit kuunnella laulun alapuolelta. 

https://www.youtube.com/watch?v=S_GQKAbudcc

(Angelo Branduardi on vuonna 1950 syntynyt italialainen muusikko, joka on tehnyt musiikkia elokuviin ja levyttÀÀ uutta musaa vÀhintÀÀn joka toinen vuosi.)


Renessanssiajan musiikki on taidemusiikkia 1400 - 1600 - luvuilta, jolloin ihailtiin antiikin aikaa joka inspiroi taiteilijoita. YksiÀÀninen kirkkolaulu alkoi monistua moniÀÀniseksi. Tunnettuja renessanssiajan sÀveltÀjiÀ olivat mm. italialaiset Palestrina ja Claudio Monteverdi, Alankomaiden Orlandi DiLasso. Soittimiin tuli uusia lisÀyksiÀ kuten poikkihuilu, trumpetti ja kaksi pianoa edeltÀnyttÀ soitinta klavikordi ja cembalo. Kirkko oli keskiajalla tiukka mÀÀrÀyksissÀÀn, ja renessanssiajalla tÀmÀ alkoi muuttua, samalla myös esimerkiksi taiteet vapautuivat ja kehittyi tanssimusiikki.

Renessanssiajan jĂ€lkeen tuli barokki, ja sen jĂ€lkeen klassismi. (Klassismi 1750-1820) 

NĂ€mĂ€ kaksi ajanjaksoa on omia henkilökohtaisi suosikkejani musikillisesti. Barokki on taidesuuntaus, joka tarkoittaa "outoa, kummallista" ja "epĂ€muotoista helmeĂ€". Barokkitaide oli ylenpalttista ja suurta, ja barokkimusiikilla tarkoitetaan 1600- luvulla sekĂ€ 1700- luvun alkupuolella sĂ€velletty taidemusiikkia. Barokkiajan sĂ€veltĂ€jiĂ€ olivat italialainen Antonio Vivaldi, saksalainen Georg HĂ€ndel, Johann Sebastian Bach, Yksi Antonio Vivaldin tunnetuimmista teoksista on "NeljĂ€ vuodenaikaa", jonka on varmasti kuullut ehkĂ€ sellainenkin joka ei niin klassisesta musiikista innostu. Barokkiajalta on myös oopperat, ja ne on kyllĂ€ yks sellanen juttu, joka ei ole mun juttu. Lahjakasta laulua ja taidetta, ei vain ole sellasta ettĂ€ itse innostuisi. Bachin yksi sĂ€vellys, Toccata ja fuuga, on yksi tĂ€mĂ€n ajan klassisen musiikin suosikeistani. 

Klassismin ajalla kehittyi sinfoniaorkesterit, luomaan jotakin tĂ€ydellistĂ€, ja vĂ€lttĂ€mÀÀn tunteellisuutta. Klassista musiikkia soittavien sinfoniaorkesterien konserteissa kĂ€yn, tykkÀÀn todella paljon. Franz Joseph Haydn, Wolfgang Amadeus Mozart, (Mozart on mun suosikki, kuin myös Beethoven!) suuri sĂ€veltĂ€jĂ€ ja taiteilija Ludvig Van Beethoven ovat klassismin ajan suuria sĂ€veltĂ€jiĂ€, joiden sĂ€vellykset elĂ€vĂ€t vahvasti vielĂ€ nykyÀÀnkin tĂ€nĂ€ pĂ€ivĂ€nĂ€. 

Alapuolella yksi Mozartin sĂ€veltĂ€mĂ€ upea teos joka on yksi klassisen musiikin suosikeistani. Edesmennyt pikkukisuni oli saanut nimensĂ€ tĂ€stĂ€ laulusta. ❤

https://www.youtube.com/watch?v=k1-TrAvp_xs

Ja lopuks vielĂ€ jaan tĂ€mĂ€n suosikkini. Beethovenin kauneimmista kaunein pianosonaatti. 💜 Joka on ihan ehdoton ykkönen 💙

https://www.youtube.com/watch?v=nT7_IZPHHb0


đŸ’„đŸ’„đŸ’„đŸ’„đŸ’„đŸ’„

                                            Kiitos kun tulit munkaa mukaan mun musiikkimatkalle. 💟













LĂ€hteet; 

www.youtube.com;

 Irma Öörni - LĂ€nsimaisen taidemusiikin kehittyminen osa 2 Keskiaika.

Merja MerilĂ€inen - Keskiaika musiikin tyylikaudet 

Keskiajan Turku - Kirkon musikki keskiajalla 

Irma Öörni - LĂ€nsimaisen taidemusiikin kehittyminen osa 3 Renessanssi 

Irma Öörni - LĂ€nsimaisen taidemusiikin kehittyminen osa 4 Barokki 



Ei kommentteja:

LÀhetÀ kommentti

đŸ’„~ Keskiaika ~ Medieval ~ đŸ’„

             đŸ’„Albumillinen kuvia ja kuvauksia keskiajasta inpiroituneena vuosilta 2023 - 2024 đŸ’„          Katariinan kalmisto, Kokkola. Syk...