Keskiaikainen musiikki tarkoittaa musiikkia aikakausilta 300- 1300- luvuilla. Keskiaikaiseen musiikkiin vaikutti voimakkaasti kristinusko ja kirkko. Jumalanpalvelukset olivat laulettuja. Latinankieli kuului paremmin ja selvemmin laulettuna, kaikuvan kirkon akustiikassa, kuin normaalina puheÀÀnenÀ lukemalla. Antiikin ajan perinteet alkoivat hiljalleen muuttua keskiaikaiseksi musiikiksi, joka oli aluksi vain gregoriaanista laulua. Tulevan musiikkiin eniten vaikutti juuri, yksiÀÀninen, gregoriaarinen kirkkomusiikki. Keskiajalla kehittyi myös kaksiÀÀninen musiikki, polyfonia.
Gregorian - on saksalainen tĂ€mĂ€n pĂ€ivĂ€n kuoro, koostuu miehistĂ€ ja naisista, joka esiintyy keikoilla ja levyissĂ€ munkinkaavut pÀÀllĂ€, ja laulavat gregoriaanisesti nykypĂ€ivĂ€n lauluja, HIMiĂ€, Metallicaa, Evanescencea ja vanhempia hittibiisejĂ€ esimerkiksi 80-luvulta. EivĂ€t kuitenkaan siis laula pelkĂ€stÀÀn, vaan mukana on muitakin soittimia ja sĂ€estystĂ€. En oo tĂ€tĂ€ itse löytĂ€nyt, Ă€itini kuunteli tĂ€tĂ€ kun olin pieni ja on jÀÀnyt siitĂ€ asti omillekin soittolistoille. Vahva ja voimakas suositteluni đ„
Muutaman biisin linkkaan alas, niin kÀy ihmeessÀ kuuntelemassa.
https://www.youtube.com/watch?v=GUgoYvY8AFI
https://www.youtube.com/watch?v=U4RNE5iZUPM
https://www.youtube.com/watch?v=lVcY_Be4mk8
Maallista musiikkia soitettiin kirkon ulkopuolella myös muillakin soittimilla. Maallisesta musiikista ei ole jÀljellÀ juuri mitÀÀn nuotteja tÀnÀ pÀivÀnÀ, koska maallista musiikkia harvemmin kirjoitettiin muistiin nuotteina. KehÀrumpu, psalttari, harppu, skalmeija, fidel, luuttu, kampiliira, sÀkkipilli, dulcimer, nokkahuilu olivat tuon ajan soittimia. Skalmeija oli oboen edeltÀjÀ, ja fidel varhainen versio viulusta, dulcimer pianon edellÀkÀvijÀ. Kirkossa ei sallittu soittimia, olivat liian lÀhellÀ maallista hauskanpitoa ja tanssimista.
Maallista musiikkia esittivĂ€t nĂ€yttelijöistĂ€ koostuvat joukot tai kiertelevĂ€t ritarit eli trubaduurit. Trubaduurit esittivĂ€t minnelauluja, rakkauslauluja, mutta heidĂ€n laulut ottivat kantaa myös politiikkaan, kertoivat kirjallisuudesta ja pohtivat moraalisia kysymyksiĂ€. Trubaduurit olivat sĂ€veltĂ€jĂ€runoilijoita, ilon tuojia. Aikansa kuuluisin rokkistara-ritari-trubaduuri oli nimeltÀÀn TannhĂ€user. đ„
TĂ€mĂ€ Angelo Branduardin laulu - "Alla fiera dell`est" on yksi ehdoton suosikkini. đ
Voit kuunnella laulun alapuolelta.
https://www.youtube.com/watch?v=S_GQKAbudcc
(Angelo Branduardi on vuonna 1950 syntynyt italialainen muusikko, joka on tehnyt musiikkia elokuviin ja levyttÀÀ uutta musaa vÀhintÀÀn joka toinen vuosi.)
Renessanssiajan musiikki on taidemusiikkia 1400 - 1600 - luvuilta, jolloin ihailtiin antiikin aikaa joka inspiroi taiteilijoita. YksiÀÀninen kirkkolaulu alkoi monistua moniÀÀniseksi. Tunnettuja renessanssiajan sÀveltÀjiÀ olivat mm. italialaiset Palestrina ja Claudio Monteverdi, Alankomaiden Orlandi DiLasso. Soittimiin tuli uusia lisÀyksiÀ kuten poikkihuilu, trumpetti ja kaksi pianoa edeltÀnyttÀ soitinta klavikordi ja cembalo. Kirkko oli keskiajalla tiukka mÀÀrÀyksissÀÀn, ja renessanssiajalla tÀmÀ alkoi muuttua, samalla myös esimerkiksi taiteet vapautuivat ja kehittyi tanssimusiikki.
Renessanssiajan jÀlkeen tuli barokki, ja sen jÀlkeen klassismi. (Klassismi 1750-1820)
NÀmÀ kaksi ajanjaksoa on omia henkilökohtaisi suosikkejani musikillisesti. Barokki on taidesuuntaus, joka tarkoittaa "outoa, kummallista" ja "epÀmuotoista helmeÀ". Barokkitaide oli ylenpalttista ja suurta, ja barokkimusiikilla tarkoitetaan 1600- luvulla sekÀ 1700- luvun alkupuolella sÀvelletty taidemusiikkia. Barokkiajan sÀveltÀjiÀ olivat italialainen Antonio Vivaldi, saksalainen Georg HÀndel, Johann Sebastian Bach, Yksi Antonio Vivaldin tunnetuimmista teoksista on "NeljÀ vuodenaikaa", jonka on varmasti kuullut ehkÀ sellainenkin joka ei niin klassisesta musiikista innostu. Barokkiajalta on myös oopperat, ja ne on kyllÀ yks sellanen juttu, joka ei ole mun juttu. Lahjakasta laulua ja taidetta, ei vain ole sellasta ettÀ itse innostuisi. Bachin yksi sÀvellys, Toccata ja fuuga, on yksi tÀmÀn ajan klassisen musiikin suosikeistani.
Klassismin ajalla kehittyi sinfoniaorkesterit, luomaan jotakin tÀydellistÀ, ja vÀlttÀmÀÀn tunteellisuutta. Klassista musiikkia soittavien sinfoniaorkesterien konserteissa kÀyn, tykkÀÀn todella paljon. Franz Joseph Haydn, Wolfgang Amadeus Mozart, (Mozart on mun suosikki, kuin myös Beethoven!) suuri sÀveltÀjÀ ja taiteilija Ludvig Van Beethoven ovat klassismin ajan suuria sÀveltÀjiÀ, joiden sÀvellykset elÀvÀt vahvasti vielÀ nykyÀÀnkin tÀnÀ pÀivÀnÀ.
Alapuolella yksi Mozartin sĂ€veltĂ€mĂ€ upea teos joka on yksi klassisen musiikin suosikeistani. Edesmennyt pikkukisuni oli saanut nimensĂ€ tĂ€stĂ€ laulusta. ❤
https://www.youtube.com/watch?v=k1-TrAvp_xs
Ja lopuks vielĂ€ jaan tĂ€mĂ€n suosikkini. Beethovenin kauneimmista kaunein pianosonaatti. đ Joka on ihan ehdoton ykkönen đ
https://www.youtube.com/watch?v=nT7_IZPHHb0
đ„đ„đ„đ„đ„đ„
Kiitos kun tulit munkaa mukaan mun musiikkimatkalle. đ
LĂ€hteet;
www.youtube.com;
Irma Ăörni - LĂ€nsimaisen taidemusiikin kehittyminen osa 2 Keskiaika.
Merja MerilÀinen - Keskiaika musiikin tyylikaudet
Keskiajan Turku - Kirkon musikki keskiajalla
Irma Ăörni - LĂ€nsimaisen taidemusiikin kehittyminen osa 3 Renessanssi
Irma Ăörni - LĂ€nsimaisen taidemusiikin kehittyminen osa 4 Barokki
Ei kommentteja:
LÀhetÀ kommentti