All Hallow`s Eve.
Halloween.
Kelttiläinen uusi vuosi.
Samhain.
Kekri.
Kurpitsajuhla.
Pyhäinpäivä.
...
Halloween ~ Samhain
Halloween All Hallow`s Eve,
Muinaisten kelttiläisten sadonkorjuujuhla, "kaikkien pyhien ilta".
Silloin verhon, elävien ja kuolleiden maailman välillä sanotaan olevan ohuimmillaan, ja tämä aika on maagisin ja taianomaisin aika vuodesta, jolloin on aikaa taiteelle, taikuudelle, luovuudelle, hyvälle ruoalle ja jo poisnukkuneiden muistelulle ja kunnioitukselle.
Tää on myös aika ennustaa tulevaa ja valmistautua pitkää kylmää talvea varten, ja tämä oli myös kelttiläisten keskuudessa vuoden viimeisen sadonkorjuun aika.
Samhain on yksi vanhimmista syysjuhlista mitä on, suomalaista kekriä on vietetty noin 1000- luvulta lähtien. Espanjassa ja Latinalaisessa Amerikassa vietetään Kuolleiden päivää (siis ne meikit ja kukkapäähineet ja asut ja juhlat miehillä ja naisilla! Voi upeuksien upeus!😍)
Halloween on sekoitus Samhainia ja Kuolleiden päivää ja on jo 3000 vuotta vanha juhla. Koverretut jack-o-lantern- kurpitsalyhdyt oli aluksi nauriita, joista oli tehty lyhtyjä.

Samhain oli yksi muinaisten kelttien sadonkorjuujuhla yksi neljästä suuresta vuoden aikana vietetystä juhlasta. Juhlan viettoon kuuluu kuluneen vuoden ja sen aikana mahdollisesti poisnukkuneiden ihmisten muisteleminen ja kunnioittaminen, ja ajatus että he ovat vielä keskuudessa, vielä elävien luona aikaa hetken viettämässä. Samhainin aikana henget siirtyivät joko manalaan tai taivaaseen. Kelttiläiset pukeutuivat naamioihin tai naamiaisasuihin häätääkseen kuolleita elävien maailmasta. Samhain kulkeutui siirtolaisten mukana Yhdysvaltoihin. Samhainia vietetään 1. marraskuuta, mutta sen juhlinta aloitetaan jo yleensä edellisenä päivänä, 31. lokakuuta, auringonlaskun jälkeen. Kelttiläisessä kalenterissa Samhain on vuoden tärkein juhla, koska kelttiläiset viettivät tuolloin uutta vuotta. Samhain myös jakoi vuoden syys- ja kesäpuoliskoihin.

Halloween on karnevaalimainen karkkijuhla, "trick or treat" Lapset käyvät Amerikassa kiertämässä ovelta ovelle erilaisissa naamiaisasuissa ja kysymässä keräilykoreihinsa karkkeja. Mikäli koriin ei anneta herkullista palkkiota, palkkiona kitsaalle talonväelle on jonkinlainen vahingonteko.
Meksikolainen Dia de Muertos- Kuolleiden päivä on elämisen ja elämän juhla. Päivä sijoittuu ajankohdalle 31.10.- 2.11. joka vuosi. Kuolleita kutsutaan kotiin ja hautausmaat valaistaan sadoilla kynttilöillä ja koristellaan samettisilla kukilla.
Jokainen kolmesta päivästä on varattu erilaiselle juhlinnalle ja seremonioille. 31.10 kaikkien pyhien päivän aatto. Pyhäinpäivänä kunnioitetaan kuolleita lapsia ja lapsensa menettäneet tekevät kotiin johtavan polun samettisista kukista. 💝
Marraskuun ensimmäisenä päivänä, pienten enkelien päivänä, meksikolaiset uskovat taivaan porttien aukeavan keskiyöllä, ja lasten on mahdollista astua taivaaseen kukkapolkua pitkin. Aikuisille kuolleille on laitettu ruokia esille ja heidän uskotaan tulevan käymään elossa olevien omaisten luona.
2. marraskuuta on Kuolleiden päivänä ennen aamunkoittoa, meksikolaiset kokoontuvat hautausmaille, joilta pahoja henkiä pidetään poissa lukuisten lyhtyjen ja kynttilöiden avulla. Sukulaiset kunnostavat hautoja siihen asti, kunnes aurinko nousee ja he menevät kirkkoon. Kuolleiden päivänä on myöhemmin myös kulkue ja musiikkia, joilla ajetaan pois pahoja henkiä.
Meksikolaiset siivoavat hienosti omaistensa haudat, pesevät hautakivet ja asettavat ruokaa ja juhlajuomia heidän haudoilleen, sekä uskovat että kuolleet omaiset kulkevat heidän joukossaan tuon päivän. Meksikolaiset juhlivat kuolemaa ja heidän perinteensä ovat sekoitus eurooppalaisten ja atsteekkien perinteitä. Meksikolaisten juttuja Kuolleiden päivässä on sokerimassakallot, satiirimaiset lorut sekä luukuvioiset leivät. Kuolleiden päivään kuuluu olennaisena osana keltaiset samettikukat, vainajille kotialttarille jätetty mole-kastike sekä elämää ja kuolevaa symbolisoiva luuleipä. Kotialttarit on nimeltään ofrenda ja sen on määrä näyttää kuolleille, ettei heitä ole unohdettu. Alttari rakennetaan 1. marraskuuta, ja sieltä löytyy syötäviä sokerikalloja, syötävää ja juotavaa, valokuvia kuolleista joiden halutaan tulevan vierailemaan, sekä Neitsyt Marian ja mahdollisten muiden katolisten pyhimysten patsaita sekä kynttilöitä.
Pyhäinpäivä, Pyhäinmiestenpäivä, on kristillinen juhlapyhä, marttyyrien, vainajien sekä pyhimysten juhlallinen muistopäivä. Pyhäinpäivänä muistellaan edesmenneitä rakkaita, käydän hautausmailla sytyttämässä kynttilöitä, sekä viedään seppeleitä ja kukkia. Kynttilät muodostavat kynttilämeren marraskuun pimeään iltaan. Tuona päivänä kristityt muistavat jo poisnukkuneita rakkaitaan, ja pyhäinpäivän kynttilämeri pimeässä tuo muistutuksen myös siitä, että rakkaat tullaan vielä joskus kohtaamaan. Pyhäinmiestenpäivä sijoittuu ajanjaksolle 31. lokakuuta - 6. marraskuuta.
Kekri on vanha suomalainen syysjuhla, vuoden suurin juhla, jolloin juhlittiin työvuoden päätöstä ja sadonkorjuun valmistumista Suomessa. Kekri oli myös uuden vuoden ensimmäinen päivä. Kekrin juuret ovat vuosituhansia vanhassa eurooppalaisessa maatalouskulttuurissa. kekriin kuuluivat taiat ja uhraukset. Kekrijuhlissa herkuteltiin sadonkorjuuajan herkuilla, pidettiin hauskaa, tarinoitiin sekä ennustettiin tulevaa. Kekrin taustalla ovat omavaraisuus sekä vuodenkierto. Kekrinä tarjottiin ruokaa kaikille, niin tutuille sekä tuntemattomillekin. Monet kuitenkin juhlivat kekriä ihan vain oman perheen kesken. Ruokaa oli pöydässä yltäkylläisesti, ja sitä piti syödä yhdeksän kertaa. Isännän oli määrä humaltua illan aikana, jotta seuraavan vuoden vilja kasvaisi hyvin. Se joka toimitti talon kylvöt, ei saanut olla päissään, muuten tuleva sato tulisi olemaan pilalla.
Lapset tuolloin myös kiertelivät talosta taloon naamioituneina köyrimöröiksi. Köyripukit olivat pelottavampi versio aikuisista, kulkivat talosta taloon pukeutuneena turkki nurinpäin päälle puettuna. Köyripukit vaativat vieraanvaraisuutta ruoilla ja juomilla, muuten he alkoivat särkeä uunia. Jos ruokaa ja juotavaa oli tarjolla, vieraat esittivät leikkivät hilpeitä tansseja. (Mukana oli ihan tähän tarvittavat välineet)
Kekrin aikaan uskottiin vainajien vierailevan. Hengille lämmitettiin sauna ja laitettiin kylpy. Kun henget olivat kylpeneet ja saunoneet, tuvassa odotti herkkuja notkuva ruokapöytä, johon henget saivat mennä rauhassa ruokailemaan siksi aikaa, kun talonväki vuorostaan lähti saunomaan.
Lähteet;
finnish-irish.fi/galleria/shamhain/
https://evl.fi/perhejuhlat-ja-pyhat/pyhapaivat/pyhainpaiva/
www.historia.net
www.kekri.fi
💥🎄💥🎄💥🎄💥🎄💥🎄💥🎄💥🎄💥🎄💥🎄💥🎄💥🎄💥🎄💥🎄💥🎄💥🎄
Mut se siitä, marraskuun juhlapyhät meni jo, nyt on joulun aika ja eilen avautui eka joulukalenterin luukku ja lapsilla alkoi joulun odotus. 💗
Pohdiskelin eilen tätä kyseistä asiaa jo vähän, ja siis sitä mietin, että mikä tää kulutusjuhla oikein on... ja miksi? Kuka siis käskee käskemällä kuluttaa? Oon miettinyt ite usein sitä että tarjontaahan on runsaanlaisesti nykyään, esimerkiksi 100 €uron jotkut joulukalenterit kuulostaa itsestä vähän hurjalta. Mut riippuu kalenterista. Jos se on joku jossa on joka luukussa viinipullo tai joku tasokas timantti, ni kyl sen sitte ymmärtää että se kalenteri vähän maksaakin. Mut ite ajattelen että olisko ne timantit kiva saada vasta jouluna eikä pitkin kuukautta?
Mutta niin, en kuitenkaan ymmärrä sitä että miksi joulu on "kulutushysteria" juhla? En oo oikein koskaan sitä ymmärtänyt kun monet juhlat on "pilattuja kaupallisuudella"? Kun eihän kukaan käske ostamaan mitään tai kuluttamaan yhtään mitään? Vaikka kaupat olis täynnä joulutavaraa, ei sitä kukaan käske ostamaan. Yhtään mitäänhän edes joulupakettiin ei tartte ostaa uutena. Kuitenkin, jos jollakin on mahdollista laittaa jouluun vähän enemmän rahaa, ja on päättänyt tehdä näin, onko se joltakin jotenkin pois?
Itselle kierrätys ja kirppistely on elämäntapa johon oon kasvanut, ja tämän läpi omatkin joulut on menneet esimerkiksi niin, että oon käyttänyt uudestaan joululahjojen pakkausmateriaaleja ja sujauttanut lahjapaketteihin second handina ostettuja leluja ja hyväkuntoisia vaatteita. (Esimerkiksi erään kerran ostin face -kirppikseltä paristi pidetyn addu- puvun taaperolle, joka nopeasti mentyään pieneksi, meni taas sitten seuraavalle eteenpäin kirppiksellä)
Mutta vaikka kirppistely on se mun juttu, kaikkien juttu se ei ole. Joten, jos haluaa laittaa jouluun rahaa ja se on mahdollista. Keneltä se on pois? Joulu on rauhan ja rakkauden juhla, mutta se ei sulkeudu mitenkään pois, vaikka pöydät olis täynnä herkkuja tai kuusen alla odottelis useampikin paketti. 🌟💖
Ihanaa joulukuuta 💗💫