sunnuntai 20. syyskuuta 2026

Camilla Maria #2

 Aloitin siis koulun vuonna -96. KĂ€vin kaksi ensimmĂ€istĂ€ luokkaa pientĂ€ maalaiskylĂ€koulua, josta siirryin kolmosluokalle kaupunkiin kouluun, koska pÀÀsin musiikkiluokalle. Kolmosluokalla aloin viettÀÀ aikaa enemmĂ€n kavereiden kanssa. Kulutin kaikki vapaapĂ€ivĂ€t pelaamassa nelimaalia tai kiikkupalloa tai pallokuoppaa. Minun lapsuudessa leikittiin ulkona kaikki pĂ€ivĂ€t. Harrastin showtanssia ja trumpetinsoittoa.


 Aika paljon mua kiusattiin tuohon aikaan. Arkailen vĂ€hĂ€n muotoilla lausetta nĂ€in, ettĂ€ "minua kiusattiin". En koe, ettĂ€ olisin oikeutettu sanomaan itsestĂ€ni ettĂ€ minua on kiusattu, kun olen kuullut ihmisten tarinoita siitĂ€ miten raakaa koulukiusaaminen pahimmillaan voi olla, ja mitĂ€ helvettiĂ€ systemaattisesti jonkun elĂ€mĂ€stĂ€ voidaan tehdĂ€.. niiiin... arkailen aina mainita siksi ettĂ€ itseĂ€ni olisi kiusattu. ItsellĂ€ni ei ollut koulussa esimerkiksi mitÀÀn porukkaa joka olisi ottanut minut silmĂ€tikuksi ja halunnut tietoisesti kiusata pĂ€ivĂ€stĂ€ toiseen enkĂ€ ole millÀÀn lailla traumatisoitunut mistÀÀn tai ettĂ€ kantaisin kaunaa mistÀÀn.. Mutta sanotaanko nyt kauniisti nĂ€in, ettĂ€ koin hyvin paljon sellaista siihen aikaan, mitĂ€ ei normaaliin toista kunnioittavaan kĂ€ytökseen kuulu, ja joka oli omiaan aiheuttamaan suurtakin mielipahaa. 

 En usko kuitenkaan, ettĂ€ kukaan olisi selvinnyt lapsuuden ajoista etteikö olisi jollain tavalla pahoittanut toisen mieltĂ€. MinĂ€ myös itse. Mutta tietoinen toisten eristĂ€minen, ilkeĂ€t tempaukset, ja pilkkaaminen ovat tietysti eri asia. Ja tĂ€tĂ€ sain kokea tuohon aikaan. Paljon.

 TĂ€mĂ€ on kuitenkin vain yksi elĂ€mĂ€nosa, yksi osa lapsuusvuosiani, joka kaiken muun ohella on ollut osa sitĂ€ minkĂ€lainen vuosien varrella minusta on muovaantunut, ollut osa sitĂ€ matkaa joka on tehnyt minusta minut ja joka olen tĂ€nĂ€ pĂ€ivĂ€nĂ€. 

 Anteeksi olen ihan jokaiselle antanut jotka mun polulla on jotakin vÀÀryytttĂ€ tehnyt ja kuten sanoin, kaunaa en kanna. Sen verran rajaisin kuitenkin, etten esimerkiksi somessa hyvĂ€ksyisi kaveriksi nĂ€itĂ€ vanhoja tuttuja noilta ajoilta. 


TĂ€ssĂ€ minĂ€ 10-vuotiaana. Huomatkaa en ole aito blondi vaan ruskeahiuksinen :D Mulla oli pienenĂ€ ihan vaaleat hiukset mutta muuttuivat myöhemmin ruskeiksi. (Eli oonko sit kuitenkin aito blondi jos oon syntynyt vaaleahiuksisena?) Ja mulla oli noin 13-vuotiaaksi asti suorat hiukset kunnes ne alkoi kihartumaan. 


TĂ€mĂ€ oli "ajattelukiveni" lapsena.💚Tulin tĂ€nne monesti kun kĂ€vin pyörĂ€ilemĂ€ssĂ€ ja aikaisin aamusta istuskelemaan kesĂ€loma-aamuisin. TĂ€mĂ€ kivi löytyy lapsuudenkotini lĂ€heltĂ€. TÀÀllĂ€ pienenĂ€ Camillana minulla oli usein mukana kirja tai istuin vain kahdestaan ajatusteni kanssa tai kĂ€vin kerĂ€ilemĂ€ssĂ€ erilaisia kukkia ja heinĂ€nkorsia. 😀 



Kiva kun luit. :)


Katso myös edellinen postaus tĂ€stĂ€; 

sunnuntai 13. syyskuuta 2026

Voimanaisia #3 Marie Curie

 Upeita, Voimakkaita naisia;

Osa 3. Marie Curie 

Marie Curie - kaikkien tuntema tiedenainen ja aikansa uranuurtaja. Marie Curie eli aikana jolloin naisilla ei ollut mahdollisuutta kouluttautua, mutta hĂ€nestĂ€ tuli silti ensimmĂ€inen nainen joka on voittanut Nobel-palkinnon sekĂ€ josta tuli professori Pariisin yliopistoon. HĂ€n oli yksi 1900-luvun tĂ€rkeimmistĂ€ naisfyysikoista ja kemisteistĂ€, jonka radioaktiivisuuden tutkimukset tekivĂ€t tilaa myöhemmille löydöksille. 

                                    (Kuva lainattu Wikipediasta) 

                                                                Marie Sklodowska-Curie 

syntynyt; 7. marraskuuta 1867. Varsova. 

kuollut; 4. heinÀkuuta 1934

Vanhemmat; Äiti; tyttökoulun rehtori IsĂ€; matematiikan- ja fysiikanopettaja. Perheen viidestĂ€ lapsesta nuorin. 



Marie osoitti jo nuoresta lĂ€htien suunnatonta kiinnostusta fysiikkaa ja matematiikkaa kohtaan. HĂ€n seurasi isĂ€nsĂ€ jalanjĂ€ljissĂ€. Marie työskenteli vĂ€liaikaisesti monella eri alalla koska hĂ€nen oli vaikea pÀÀstĂ€ sisĂ€lle Varsovan yliopistoon. Koulutus oli tuohon aikaan vain miehiĂ€ varten. Marie työskenteli kotiopettajana ja vapaa-ajallaan hĂ€n aloitti tieteellisen koulutuksen kemian laboratoriossa. 

Vuonna 1891 Marie muutti Ranskaan ja pÀÀsi Pariisin yliopistoon, Sorbonnen yliopistoon. SiellĂ€ hĂ€n alkoi kĂ€yttĂ€mÀÀn nimeĂ€ Marie. HĂ€nen syntymĂ€nimensĂ€ oli Maria, ja tuohon asti hĂ€n oli kĂ€yttĂ€nyt sitĂ€ nimeĂ€. Marie Curie eli tuohon aikaan taloudellisessa ahdingossa. 

Marie löysi itselleen miehen, Pierre Curien, ja he avioituivat vuonna 1895. 


Marie Curie on edelleen yksi kuuluisimmista naiskemisteistĂ€.Mariella oli jo vuoteen 1897 mennessĂ€ olemassa kaksi yliopistotutkintoa. HĂ€n myös jullkaisi artikkelin jossa hĂ€n puhui karkaistun terĂ€ksen magnetoinnista. Curie oli ensimmĂ€isen tyttĂ€rensĂ€ syntymĂ€n aikoihin jo kuuluisa akateemisessa maailmassa ja hĂ€n kĂ€ytti aikansa salaperĂ€isen uraanin sĂ€teilyn tutkimiseen. 

Toisen tyttĂ€rensĂ€ syntymĂ€n aikoihin vuonna 1904 hĂ€n kovan työn avulla onnistui eristĂ€mÀÀn kaksi elementtiĂ€; radiumin ja poloniumin. YhdessĂ€ artikkelissa vuosien 1898 ja 1902 vĂ€lillĂ€ Curie raportoi miehensĂ€ kanssa ettĂ€  radioaktiivisuudelle alistuneena kasvaimen muodostavat solut (syöpĂ€solut) tuhoutuivat nopeammin kuin terveet solut.

Marie Curien tutkimukset olivat myös ratkaisevia röntgenin kehityksestĂ€ potilaille jotka tarvitsivat leikkausta. EnsimmĂ€isen maailmansodan aikaan Marie Curie auttoi varustamaan ambulansseja röntgenlaitteilla. Punaisen Ristin kansainvĂ€linen komitea nimesi hĂ€net radiologisten palvelujen johtoon.

Huolimatta menestyksestÀÀn, miestutkijat vastustivat Marieta. HĂ€n ei suosiostaan huolimatta saanut koskaan suurta taloudellista hyötyĂ€ työstÀÀn. 

MiehensĂ€ menehdyttyĂ€ 1906 hĂ€n astui Pariisin yliopiston puheenjohtajaksi miehensĂ€ paikalle. MiehensĂ€ menehdyttyĂ€ Marie Curie jĂ€i yksin kahden lapsensa kanssa sekĂ€ myös huolehtimaan suuresta radioaktiviisuustutkimuksesta. Vuoden 1910 jĂ€lkeen Marie Curie voitti jĂ€lleen Nobel -palkinnon. 

Marie Curie kuoli leukemiaan 4. heinĂ€kuuta 1934. Leukemian oli aiheuttanut sĂ€teily, jolle hĂ€n oli vuosien aikana jatkuvasti altistunut. Marie Curie haudattiin ensin miehensĂ€, Pierre Curien viereen Sceauxiin. 60 vuotta myöhemmin hĂ€nen jÀÀnnöksensĂ€ kuitenkin siirrettiin PanthĂ©oniin Pariisissa. Irene, Marien vanhin tytĂ€r seurasi Ă€itinsĂ€ jalanjĂ€ljissĂ€ tieteenalalla ja voittikin Nobelin kemianpalkinnon. 

Marie Curie on inspiroinut naistutkijoita ympĂ€ri maailman hĂ€nen tieteellisille tutkimuksille omistautuneisuutensa vuoksi. 

LĂ€hteet;

https://mielenihmeet.fi/marie-curie-naisuranuurtajan-elamankerta/

https://fi.wikipedia.org/wiki/Marie_Curie

Lue myös edelliset postaukset Marie Antoinettesta sekĂ€ Josephine Bakerista. 

https://camomillamaria.blogspot.com/2025/02/voimanaisia-1-marie-antoinette.html

https://camomillamaria.blogspot.com/2026/03/voimanaisia-2-josephine-baker.html

maanantai 31. elokuuta 2026

KesĂ€ 2026 💛

PĂ€ivĂ€kirja kesĂ€ltĂ€ 2026. đŸ’„

                                            KevĂ€trullat ja kanapallot kuuluu kesÀÀn <3 

  KesĂ€n aikana pienempi kĂ€ynyt urheilukoulussa ja useimmissakin kisailuissa.

                    Kaarlelan kotiseutumuseosta nĂ€psĂ€sty valokuva. Anniinalle kiitokset kuvan taltioinnista.
Pohjanmaalla Kokkolassa Museokorttelissa esillÀ taidenÀyttely Paula PÀÀkkösen "KarkkipÀivÀ"



Vierailtiin myös samalla reissulla KiepissĂ€, Kokkolan luonnontieteellisessĂ€ museossa jossa voi myös piirtÀÀ. EsillĂ€ luontokokoelma, perhoskokoelma sekĂ€ mineraalikokoelma. 
Kiepin oman pĂ€ivityksen voit lukea tÀÀltĂ€; https://camomillamaria.blogspot.com/2026/08/kieppi-luonnontieteellinen-museo.html


Vattajalla kesĂ€kuussa 💜 KesĂ€tuuli tuiversi hiuksissa kun oltiin hyvĂ€n ystĂ€vĂ€n, Eevuskan kanssa evĂ€sretkellĂ€ Lohtajan Vattajalla. MikÀÀn hirveĂ€n lĂ€mmin ei ollut, + 12 astetta 😎 mut ihana ilta oli kyllĂ€kin đŸ„° Eevuskalle kiitokset kuvan ottamisesta 😎


                                    Paljon on tullut pyörĂ€ityĂ€ kilometrejĂ€ tĂ€lle kesĂ€lle đŸ€ Joka keskiviikko tuli jo sen kymmenen kilometriĂ€ kun pyörĂ€iltiin yleisurheilukouluun pienemmĂ€n kanssa. 


KesĂ€iset maisemat auton ikkunasta kun ajettiin Nivalaan đŸ’„✨




Nivalan CrazylandissĂ€ kesĂ€kuussa. TÀÀltĂ€ voit selata lisÀÀ kuvia kyseisestĂ€ paikasta; https://camomillamaria.blogspot.com/2026/08/nivalan-crazyland.html

Rantailta viimeinen pĂ€ivĂ€ kesĂ€kuuta đŸ©”đŸ’™ 





                                                Minigolffia heinĂ€kuun ekana lauantaina đŸ©¶❤️



TĂ€ssĂ€ minĂ€ Tampereella heinĂ€kuun lopussa đŸ§ĄđŸ–€Esikoiselle kiitokset kuvin taltioinnista <3 NĂ€mĂ€ kuvat otettu Koskipuistosta kun oltiin piknikillĂ€ sen varrella ja ihastelemassa Tammerkosken kuohunaa. Oli kiva kierrellĂ€ Tampereella kesĂ€llĂ€ taas ja tuli nĂ€htyĂ€ ystĂ€viĂ€kin ❤️ Sellaisiakin joiden kanssa ei ole tullut nĂ€htyĂ€ pitkiin, pitkiin aikoihin!

Vietettiin yksi pĂ€ivĂ€ esikoisen kanssa pĂ€ivÀÀ Tampereen keskustassa ja matkalla kaupunkiin ei saatu ostettua bussissa yhdellĂ€ maksukortilla kuin yhden bussilipun. MeidĂ€n takana ollut matkustaja tarjoutui maksamaan meidĂ€n bussimatkan. Ihania ihmisiĂ€ on olemassa ❤️.  Kiva pĂ€ivĂ€ oli meillĂ€ esikoisen kanssa silloin 😊

KĂ€ytiin myös vierailullamme viikonloppuna Vapriikissa ja tĂ€stĂ€ linkistĂ€ pÀÀset kurkistamaan sen oman pĂ€ivityksensĂ€; https://camomillamaria.blogspot.com/2026/08/museokeskus-vapriikki-marilyn-museo.html

Myös Tampereelta vuosien varrelta on kertynyt valokuvia, joita voi selailla tÀÀltĂ€; https://camomillamaria.blogspot.com/2021/01/tampere.html


KesĂ€illat ❤️ HeinĂ€kuun viimeinen pĂ€ivĂ€. KĂ€veltiin pienemmĂ€n pojan kanssa kĂ€ymÀÀn viereisessĂ€ kaupassa ja oli kiva ilta-aurinko. Koko pĂ€ivĂ€n oli satanut ja luulin ettĂ€ oli tosi kylmĂ€ enkĂ€ katsonut lĂ€mpömittaria tietenkÀÀn ja puin ihan liikaa pÀÀlle.  Huppari ja takki oli liikaa kun oli +20 astetta lĂ€mmintĂ€ 😎 Esikoinen oli tuolloin futispelissĂ€. ⚽VĂ€hĂ€n ennen Tampereen reissua kĂ€ytiin katsomassa useampiakin esikoisen jĂ€nnittĂ€viĂ€ jalkkispelejĂ€. Viimeinen peli jossa jalkkisviikonlopun aikana kĂ€ytiin katsomassa oli tihkusade ja lĂ€mmintĂ€ vain 13 astetta. ☔đŸ„¶


KesĂ€n loppupuolella jĂ€nnittĂ€vin tapahtuma oli kun pienempi poika aloitti koulun ja esikoispoika ala-asteen viimeisen luokan đŸ©¶đŸ€đŸ©¶ Ilma oli hirvittĂ€vĂ€! Takki pÀÀllĂ€ oli kylmĂ€ ja satoi vettĂ€ rajusti. + 12 astetta vain lĂ€mmintĂ€! 

Alapuolella kuvia joita kuvailtiin pienemmĂ€n pojan kanssa kesĂ€llĂ€ 2022 đŸ˜ŽđŸ„°




                                       Pienempi poika kesĂ€ 2022 đŸ’«


                            Vastahan saattelin esikoisenkin ensimmĂ€iselle luokalle 💙💙💙

                                             Esikoisen ensimmĂ€inen koulupĂ€ivĂ€ aikoinaan 💕


                                        Esikoisella oli koulun aloittaessaan siniset hiukset 💙



Tehtiin lasten kanssa pyörĂ€retki 20.8.đŸ©·Oli lĂ€mmin pĂ€ivĂ€ 😎 KĂ€ytiin Emotionissa jonne matkaa vĂ€hĂ€n vajaa 5 kilometriĂ€ sekĂ€ keskustassa Normalissa. Pienempi osti erilaisia herkkuja kuten keksejĂ€, sipsejĂ€ ja purkkaakin. Esikoinen löysi edullisesti hajuvesiĂ€. Itse löysin muutaman euron kasvonaamion ja proteiinipatukan! 😎

                                                        đŸ’„đŸ’„đŸ’„đŸ’„đŸ’„đŸ’„đŸ’„             

KylmĂ€ kesĂ€ oli! Semmosta +15 astetta melkeimpĂ€ yleinen lĂ€mpötila ja muutama lĂ€mmin + 20 pĂ€ivĂ€ mahtui mukaan. KevĂ€t oli mahtava. Kokoajan lĂ€mmintĂ€ ja aurinkoista eikĂ€ satanut viikkokausiin. Mut kesĂ€ nyt jĂ€i vĂ€hĂ€n tĂ€mmöseksi ettĂ€ se ei edes alkanut ollenkaan. SadepĂ€iviĂ€ riitti kyllĂ€ melkoinen mÀÀrĂ€. Noh, jospa ensi kesĂ€nĂ€ olisi lĂ€mpimĂ€mpi! 😊

sunnuntai 23. elokuuta 2026

sunnuntai 16. elokuuta 2026

Museokeskus Vapriikki & Marilyn-museo

Marilyn -museo Vapriikissa vuonna 2018. 



 Museokeskus Vapriikki on museokeskus Tampereen Tammerkosken rannalla ja esillĂ€ on aina kymmeniĂ€ nĂ€yttelyitĂ€. Vapriikista vanhimmaiset osat on rakennettu 1880-luvulla. Perjantaisin kello 15-18 on museokeskukseen ilmainen sisÀÀnpÀÀsy. (Vaihtuvat nĂ€yttelyt eivĂ€t kuulu ilmaiseen sisÀÀnpÀÀsyyn) Museon tiloissa toimii myös kahvila ja matkamuistomyymĂ€lĂ€. KĂ€vin katsomassa Museokeskus Vapriikissa Marilyn -nĂ€yttelyn vuonna 2018. EsillĂ€ oli noin 300 esinettĂ€ mm. Marilyn-kerĂ€ilijĂ€ Ted Stampferin kokoelmasta.








SisÀÀnkĂ€ynnillĂ€ ja kĂ€ytĂ€vĂ€llĂ€ nĂ€yttelyyn oli nĂ€yttĂ€vĂ€ valaistus. Lattiassa oli Marilyn- tĂ€hti. 


                                        Marilyn lapsena. (tuohon aikaan vielĂ€ Norma)






EsillĂ€ oli Marilyn Monroen kĂ€yttĂ€miĂ€ leivontavĂ€lineitĂ€ sekĂ€ hĂ€nen sanomiaan sitaatteja. Löytyi nĂ€yttelystĂ€ myös hĂ€nen reseptikirjansakin. 







                    Upea Marilyn <3 

Vapriikissa on tĂ€llĂ€ hetkellĂ€ nĂ€yttely "Jalkapallon MM-kisat kautta aikojen". "Mennyt maailma- Tampere 1900-luvun alussa" sekĂ€ "Muinais-DNA: Avain menneisyyteen" Vapriikissa on myös pysyviĂ€ nĂ€yttelyitĂ€ joista laitan tĂ€hĂ€n esittelyn.

Jalkapallon MM-kisat kautta aikojen

















Muinais-DNA: Avain menneisyyteen











Kolmas vaihtuva nÀyttely oli Mennyt maailma- Tampere 1900 -luvun alussa.
Mutta siellĂ€ ei saanut valokuvata ollenkaan. 

PysyviÀ nÀyttelyitÀ on useita Vapriikissa kuten JÀÀkiekkomuseo;



Suomen Pelimuseo;


Tampereen luonnontieteellinen museo;



Kivigalleria;





Radiomuseo;






SekÀ Postimuseo ja Erik Bruunin linnut-nÀyttely.














Museokeskus Vapriikki

Alaverstaanraitti 5, 33100 Tampere 

Avoinna tiistaista sunnutaihin kello 10 - 18. Maanantaisin museokeskus on suljettuna. PÀÀsymaksu aikuisilta on 16€, lapset ja opiskelijat 8€, elĂ€kelĂ€iset, työttömĂ€t ja yli 10 henkilön ryhmĂ€t 11€, Perhelippu 38€. Ilmainen sisÀÀnpÀÀsy alle 7-vuotiaat lapset ja sotiemme veteraanit. 

Museon tiloissa toimii myös Museoravintola Valssi joka on avoinna tiistaista sunnuntaihin kello 10.-17.30 sekĂ€ maanantaisin 10.45-14. 

Camilla Maria #2

  Aloitin siis koulun vuonna -96. KĂ€vin kaksi ensimmĂ€istĂ€ luokkaa pientĂ€ maalaiskylĂ€koulua, josta siirryin kolmosluokalle kaupunkiin kouluun...