Las Palmas 2020

Gran Canaria
Las Palmas
Maaliskuu 2020

💥💥💥💥💥

                                    Helsinki - Vantaa 

Lensimme maaliskuun alussa Helsingistä Las Palmasiin viettämään viikon Gran Canarialla. Matkaa pohdittiin koronaviruksen takia. Silloin ei vielä ollut mitään rajoituksia, kieltoja tai poikkeusolosuhteita, joten matkustimme vielä silloin sen ajan tiedoilla. Reissun jälkeen ei heti nähty riskiryhmäläisiä eikä menty muihinkaan menoihin ihan varmuuden vuoksi missä ihmisiä, ja esikoisen päiväkodissa oli kehoitus että seurailee tilannetta kotona parisen viikkoa jos on ollut ulkomaanmatkalla. Kuitenkaan mitään karanteeneja ei meille muualta määrätty. Kaksi päivää sen jälkeen kun oltiin tultu takaisin Suomeen astui voimaan poikkeukselliset uudet rajoitukset, jotka tiukkeni aika nopeasti siihen mitä ne on nyt. 



                                Odottelemassa lentokoneen nousua.

Ehdittiin kyllä nähdä ja tehdä paljon asioita matkan aikana, ja paljon jäi saarella kokemista vielä seuraavallekin kerralle. Tiesin jo ennen lähtöä Las Palmasiin ettei auringossa makaaminen ollut se mitä tästä halusin irti. Halusin kyllä nähdä kaiken mahdollisen niin ruokailuissa kuin siinäkin että ottaa silmillä irti kaiken tuntemattomasta kaupungista jossa ei ole ennen käynyt. 


                                            Lounastauko taivaalla.

Oltiin perillä tiistaina kolmen aikaan Las Palmas de Gran Canarian lentokentällä. Reissu oli kokonaisuutena hyvä, sain otettua paljon kuvia, ja Kasmir näki vihdoin palmuja kun niin kovin oli niitä odottanut. Olin miettinyt mitä paikkoja ja nähtävyyksiä halusin nähdä matkalla, ja näinkin niistä paljon muttei tietenkään viikon aikana ehtinyt kaikkea kokemaan.

Tokihan siinä oli mukana myös omat haasteensa. Esimerkiksi ensimmäinen junamatka oli ihan hirveä. Nipsu ei suostunut nukkumaan silmällistäkään ja riiteli ja valvotti koko ajan. Toisaalta eipä se ole sen erilaisempaa ollut lähikuukausina kotonakaan. Nipsulla nimittäin on ollut pitkittynyt yskä, joka on valvottanut kaikkia ärsytykseen asti jo pitemmän aikaa. Että junassa tai kotona, huonolta unilta ei olisi voinut välttyä. Nipsu tuli 11 kuukautta juuri edellisenä päivänä kun lähdettiin matkalle. 

 Lentomatkat menivät hyvin. Tulomatkalla henkilökunta lämmitti vesihauteessa maidon että pystyin antamaan tuttipullosta lentokoneen nousun ja laskun ajan Nikille maitoa, että sai imeskellä jotakin jos tuntui ikävältä korvissa. Nipsu ei ole syönyt koskaan tuttia. Menomatkalla Espanjaan Niksu pisti loppuajasta kunnon kiljukonsertin pystyyn, mutta eihän se nyt ole mikään ihmekään jos pitää vain kökötellä 6 tuntia. Ja virtaa riittäisi jo puuhastella jotakin muutakin. Kun lentsikka laskeutui Gran Canarian lentokentälle ja saatiin poistua koneesta, meidän takana istunut miesmatkustaja antoi palautetta että meidän pikkumatkustaja jaksoi tosi hyvin. "Siitä se lähtee".

Suomeen takaisintulomatkalla Niki oli tosi hyvin. Pari pientä raivokohtausta kun oli ruoka-aika ja valmis menemään unille. Muuten leikki vain ja tutkiskeli tavaroita, lentokonetta ja ikkunasta ulos. Ihan loppumatkasta nukahti syliin. Ihan selvästi iltalento oli parempi kuin aamulento tämmöiselle minimiehelle.


                                Ikkunasta näkyi tulomatkalla taivas.

                                Nipsu Espanjassa.

Otin Suomesta mukaan matkarattaat ja ne sai kuljettaa maksutta lentokoneessa.

Meidän majoitus oli Veguetassa. Majapaikka ei ollut mikään viiden tähden luksushotelli, mutta sitä ei nyt tässä haettukaan. Tiesin jo ennen matkaa ettei majoituksessa tulla viettämään aikaa kuin yöunien ja peseytymisen verran, joten en ajatellut siihen käyttää hirveänä matkabudjettia. Olin muutenkin niin innoissani kuten Kasmirkin että pääsee näkemään saarta ja palmuja sun muuta, ettei olisi kyllä tullut mieleenkään viettää aikaa hotellihuoneessa tai uima-altailla. 

 Kasmirkin oli iloinen meidän pikkuisesta väliaikaiskodista joka oli täynnä kivoja yksityiskohtia. Kasmir erityisesti tykästyi ikkunaan josta näki käytävältä makuuhuoneeseen. Halusi pitää sen aina auki nukkuessaan ja että otan kuvia muistoksi kun  kurkisteli siitä.

                                                                    Rakkaudet. ❤

Ensimmäisenä päivänä asetuttiin taloksi, ja käytiin iltapäiväkävelyllä kurkistamassa vähän kaupunkia, tekemässä ruokaostokset ja nukkumaan seuraavaa päivää varten. Jännää kun vasta hetki sitten omassa maassa oli ruskeat puut kuoriutuneena kaikesta vihreästä räntäsateen keskellä, toisena hetkenä joka puolella näkyy palmupuita. Muistan erityisesti kun hypättiin Las Palmasin lentokentällä taksiin ja kun näin ekaa kertaa ulkopuolella tuulessa huojuvia palmuja. Aika huikee.

Toinen päivä meni seikkaillessa ristiin rastiin pitkin poikin. Välillä Kasmir pääsi leikkimään puistoihin, esimerkiksi Parque San Telmon leikkipaikalla, joka on ihan pääbussiaseman vieressä. Keskiviikkona ihan vain kierrettiin ja tutkiskeltiin erilaisia maisemia, kadunkulmia ja kahviloita. Löydettiin me pari varteenotettavaa shoppailupaikkaakin. Löysin itämaiselle tanssitunnille kolikkokoristellun lannehameen. Päivät olivat lämpimiä. Yksi nähtävyys jonka olin halunnut nähdä oli Veguetan vanhakaupunki, ja sen mukulakivikatuja kierrettiin useaankin kertaan.

Islas Canarias 

Kanariansaarten nimen on ajateltu tulevan keltaisista kanarianlinnuista, mutta näin ei kuitenkaan ole.
Islas Canarias nimi juontaa kuitenkin juurensa eläimistä. Nimen todennäköisemmäksi alkuperäksi on esitetty latinankielistä termiä Canariae Insulae, mikä viittaa koirien saareen. Matkailusivusto Gran Canaria Info muistuttaa kuitenkin, ettei Kanariansaarilta ole koskaan löydetty koiriin viittaavasta minkäänlaisia todisteita.

 Toinen uskomus nimen alkuperästä viittaisi merileijoniin, joiden espanjankielinen, yleensä Etelä-Amerikassa käytetty nimi lobo del mar tai lobo marino kääntyi kirjaimellisesti merisudeksi. Olisikohan siis merileijonat juurikin olleet näitä "isoja koiria" Nykyään lajia ei esiinny enää Kanarialla. Kolmantena vaihtoehtona pidetään Kanarian liskoja. Muutama tuhat vuotta sitten liskot saattoivat venähtää jopa 150 senttiä pitkiksi. Olisiko jättiliskoja siis voitu tarkoittaa kun puhuttiin "isoista koirista"? 

Veguetan vanhassakaupungissa Plaza De Santa Anan aukiolla sijaitsee Santa Anan katedraali jota vartioivat pronssiset koirapatsaat.
Patsaat kuvaavat legendaarista koiraeläintä, jonka on vuodesta 1506 sanottu nousevan esiin kaupungin korkeuksissa. Aukiolla on myös vaikuttavia historiallisia rakennuksia, joista monet ovat säilyttäneet niiden alkuperäisen asemansa tähän päivään asti.

Lähteet:
www.spain-grancanaria.com
www.rantapallo.fi



                            Kokisrekka !

                                    Niki ihan turistina.

                    Tölkkikuoriainen.

Parque San Telmo.

Veguetassa oli kaunista. Tunnelmallinen vanhanaikainen ilmapiiri jostakin hyvin kauan aikaa sitten. Vieri vieressä olevia värikkäitä taloja ja jännittävän värisiksi maalattuja seiniä sekä samantyyliset kapeat, lähellä taloa olevat parvekkeet. 

 Oli virkistävää kääntyä aina seuraavasta kadunkulmasta toiselle kun kaikki rakennukset oli rakennettu kiinni toisiinsa eikä oikein mikään tie tai käytävä näyttänyt samanlaiselta. Saattoi olla erilaisia kuvioita seinissä, sekä yhtäkkiä jostakin kadunkulmasta käännyttynä olikin edessä umpikuja, tai suuri aukea jossa oli taas uutta nähtävää.

Käytiin perinneruokaravintoloissa syömässä paikallisia saaren ruokia Otin listalta jonkun täytetyn leivän. Se oli leipä jonka sisällä oli kasviksilla täytetty muusineliö. 😃Siltä se ainakin minusta näytti.

    

                                        Ruoaksi muusineliöleipää. 😃

Tehtiin loppuviikosta myös päiväretki Maspalomasin hiekkadyyneille. Maspalomas sijaitsee noin 55 kilometriä Las Palmasista. Niksu kulki kantorepussa kokopäivän. Bussi lähti hetken kävelymatkan päästä meidän majoitukselta ja ajomatka kesti reilun puoli tuntia. Vähän meinasi välillä mennä hermot Nikillä menomatkalla, mutta ihan siedettävästi matka kuitenkin meni. Takaisin tullessa väsymys päivästä otti vallan ja Niki nukahti tosi nopeasti ja sai mennä heti majapaikalle saapuessa suoraan jatkamaan uniaan yöunille omaan sänkyynsä. Ihmiset olivat tosi innoissaan juttelemassa näille pienille. Pitivät niin suloisina. Maspalomasissa oli paljon suomalaisia turisteja joista osaa selvästi ärsytti lapset. 

Bussin tultua perille  Playa Del Inglesissä, syötiin kiinalaisessa ennen kuin käveltiin loppumatka hiekkadyyneille. Ehdittiin tehdä välissä pienet shoppailutkin. Päivä oli niin kuuma 🧡🌴 29 astetta kolmen aikoihin päivällä. Saatiin kävellä jonkun matkaa että päästään perille. Niki nukkui kantorepussa päikkärit. Oli aika vaikuttava näky nähdä yhtäkkiä kaupunkikuvan jälkeen sileää hiekkaa ja eteen avautui näkymä aavikosta. Kasmir meni aavikolle ihan makaamaan asti 😀

Niki kiinalaisessa ravintolassa Maspalomasissa. Aikeissa ilmeisesti ottaa äidin puhelimen.

Pakollisena nähtävyytenä oli myös Playa de las Canterasin uimaranta.  Päivä oli viileähkö ja tuulinen kun käytiin siellä pistäytymässä mutta esikoispoika halusi kuitenkin käydä kastelemassa varpaat. 

Matkalla rannalle.

 Sunnuntaina otettiin viimeiset hetket irti kaupungista ja sen kulmista. Otettiin viikonlopun kävelyjen jälkeen vähän rauhallisemmin. Aamupäivällä Veguetassa oli markkinat ja löysinkin sieltä ihanan oranssin kaulakorun.💛💛💛 Kasmir heitti onnenlantin kaivoon. Jotakin toivoi samalla mutta eihän sitä toivomussääntöjen mukaan saa sanoa ääneen tietenkään. Päivä oli lämmin ja nautittiin viimeisistä aurinkokylvyistä, kun ei niitä taas vähään aikaan ole tiedossa. Kesäänkin Suomeessa vielä aikaa.

 Käytiin maistamassa kanariansaarten omia ruokia Kasmirin kanssa. Papa Arrugadas eli Kanariansaarten ryppyperunoita. Tosi suolaisia mutta oli kyllä niin herkullisia että niitä naposteli kokoajan peräkkäin niin kauan kunnes lautanen oli tyhjä. 

Maanantaina käytiin vielä Las Palmasin  museossa. Oli harmillista että museon yläkerta oli kokonaan suljettu joten ei päästy kun alakerran huoneisiin. Luin museon sivuilta että museon ylhäällä  on kuulemma muumioitakin, joten olisin tosiaankin nekin halunnut käydä näkemässä. Mutta jos se olisi taas yksi syy tulla uudestaan piipahtamaan saarella. 😎

Kanariansaarten museo.

Triana on loistava shoppailukatu tehdä löytöjä. Myös monet sattumalta löydetyt paikat pursusivat kaikkia kaikenlaisia löytöjä ja aarteita.  Syötiin viimeisenä päivänä Espanjassa Burger Kingissä. Nikillä oli omat ruuat ja maidot jauheena mukana Suomesta, en halunnut että syö mitään ruokia ulkomailla kun noin pienelle ei saa vielä hepatiittirokotusta ja ettei vain saisi mitään mahatautia jostakin ruoasta. Neuvoloiden rokotusohjelmien mukaiset rokotukset olen ottanut kummallekin lapselle ihan vastasyntyneestä lähtien ja nyt seuraavaa Niksun rokotusta aikaistettiin useammalla kuukaudella tätä ulkomaanmatkaa varten. 

 Tiistaina lennettiin takaisin Suomeen ja koronapaniikki maailmassa rajoituksineen ja kehoituksineen iski voimaan vähän pari päivää meidän kotiutumisen jälkeen. Olin aika ihmeissäni että tilanne muuttui niin äkkiä, että ensin ei olut mitään ja sitten tosi isot toimenpiteet. 

Aeropuerto de GranCanaria. 

Muita blogipäivityksiä tähän liittyen: 

Valokuvia:

https://camomillamaria.blogspot.com/2020/04/gran-canaria-march-2020.html

Kanariansaarten ryppyperunat - Papa Arrugadas:

https://camomillamaria.blogspot.com/2020/07/kanariansaarten-ryppyperunat-papa.html

Espanjalainen paahtovanukas
https://camomillamaria.blogspot.com/2020/03/espanjan-flan-paahtovanukas.html

Gran Canarian Moya - sokerikakkuja
https://camomillamaria.blogspot.com/2020/04/bizcocho-de-moya-gran-canarian.html

Bizcocho de Moya - Gran Canarian Moya - keksit

Ostin äitilleni meidän Las Palmasin matkalta tuliaiseksi Bizcocho de Moya -keksejä. Äiti kertoi näiden olevan ihan järjettömän hyviä.  Valmistin kotikeittiössäni nyt näitä tuliaisherkkuja

Moya - keksi on syntynyt alunperin virheestä. Keksien alkuperäinen leipoja oli polttanut kakkupohjan ja päätti valkoisella kiillolla peittää tämän. Keksin idea on käydä kaksi kertaa uunissa että siitä tulee oikeanlainen.

Kokeilin eilen tehdä näitä, mutta tulkitsin ohjeen vähän väärin ja niistä tuli tosi littanoita keksejä, jotka näytti vähän rapealta pannukakulta, eikä pinnan kiillotus ollut tehty oikein, ei näkynyt ollenkaan. Tänään löysin paremman ohjeen ja sillä sain hyvemmät keksit aikaiseksi.

Ensimmäiset keksit.

Bizcocho de Moya

Pohja:

4 munanvalkuaista
1 munankeltuainen
2 dl Sokeria
2,5 dl jauhoja
sitruunan kuori raastettuna

Kiillotus:

 puolen siruunan mehu
2 dl tomusokeria
4 munanvalkuaista

Kuumenna ensin uuni 170 asteeseen.

Erota valkuaiset ja keltuaiset toisistaan. Vatkaa isossa kulhossa 3 valkuaista kunnes vaahto on kovaa ja lisää 1 dl sokeria. Vatkaa keltuainen ja 1 dl sokeria toisessa kulhossa.

Raasta puolen sitruunan kuori. Sekoita keltuaisvaahto valkuaisvaahtoon ja sekoita tasaiseksi. Lisää jauhot. Lisää sitruunankuoriraaste ja ja sekoita tasaiseksi varovasti.

Laita taikina leivinpaperin päälle ja uuniin 170 asteessa 50 minuuttia. Tämän jälkee sammuta uuni ja anna kakkujen olla vielä 15 minuuttia siellä. (En ole varma oliko tämä alkuperäisen ohjeen idea, mutta näin tein itse.)

Ota pelti pois uunista ja anna jäähtyä. Leikkaa kakku suorakulmaisiksi paloiksi kun on kunnolla jäähtynyt. (Nämä mun palaset ei kyllä ollut mitään suorakulmaista nähnytkään. 😀 )

Sen jälkeen valmistetaan kiilto keksien päälle. Purista puolen sitruunan mehu.

Vatkaa 4 valkuaista, tomusokeri ja sitruunamehu vaaleaksi seokseksi kulhossa. Maalaa sitten kukin kakku tällä ja laita uuniin vielä tunnin ajaksi 150 asteeseen.

Laitoin itse välillä tämän tunnin aikana lisää kuorrutusta keksien ylle uunin luukku auki.

Omapäisen näköiset ainakin 😆 mistään palasesta ei tullu kyllä samankokoisia näistä, mutta melkein. Maku oli  kyllä tosi hyvä, päällisestä tuli mieleen vähän hattara. Näitä olisi hyvä kastaa maitoon, mehuun tai kahviin.

Lähteet:

CanariWiki

www.abcderesetas.com

Gran Canaria March 2020

 𝓖𝓻𝓪𝓷 𝓒𝓪𝓷𝓪𝓻𝓲𝓪 - 𝓛𝓪𝓼 𝓟𝓪𝓵𝓶𝓪𝓼 - 𝓜𝓪𝓼𝓹𝓪𝓵𝓸𝓶𝓪𝓼 

𝓜𝓪𝓻𝓬𝓱 2020

Santa Anan aukio ja toisessa päädyssä oleva oopperatalo, valaistuna violetiksi. 💜

       Dunas de Maspalomas. 

Kujia ja parvekkeita Veguetan vanhassakaupungissa. 

Espiral Del Viento. 

Las Palmasin ilta. ❤

                        tölkkikuoriainen maalattuna seinään. 

Kanariansaarten museo. 

                        Playa del Ingles... 

           palmutie Maspalomasissa. 

Las Palmas. 

                 

...Värikäs, erilainen seinä ja takana vaalean värisiä erivärisiä taloja ihan vierivieressä. Ja jälleen noita matalia, hyvin seinää lähellä olevia parvekkeita. 

ovi Veguetassa Kolumbuksen kotimuseoon.

Maalaustaidetta seinissä.... 💥✨

Casa De Colon - Kristoffer  Kolumbuksen museo.  

      Sininen omintakeinen kahvila San Telmon puistossa. 

    Suihkulähde paikassa Plaza del Espiritu Santo. 

Mielenkiintoisia oveja... 🧩🦋🌸

    

                            ...Espressokupposella.. 

       

                                        ...Santa Anan aukio.....

...lisää näitä kapeita kujia ja kanarialaisia parvekkeita...

  ....kujia... 

        .. Ja leikkipuistoja palmujen alla... 

    Maspalomasin hiekkadyynit. 

Santa Anan katedraali Santa Anan aukiolla. 

                    Tämä jännittävä värikylläinen seinä sekä pandapäinen mies löytyi jostakin kaupasta Las Palmasissa. 

Santa Anan aukion koirapatsaat. 

Punainen hibiscus.

  

.......Kaupunkia päiväaikaan.... 

                Ilta. ❤ Las Palmasin kaupunki ja sen valoja. ❤

Espanjan Flan Paahtovanukas

Ostin Las Palmasin reissulta ruokakaupasta jonkun valmispaketin jossa oli jauheet Flan- paahtovanukkaan tekoon. Olin ennen matkaa Googletellut jotakin leivonnaisia joita Gran Canarialla syödään, että osaisi sitte itekkin ostaa niitä esim jostakin kahvilasta tai kaupasta, että voisi maistaa jotakin mitä ei ennen ole tullut maisteltua. Tunnistin siksi tuon paketissa olevan nimen "Flan".

Kotona googlettelin netistä ohjeita Flanin tekoon koska halusin valmistaa sellaisen myös itse. Teinkin eilen itse niitä ja koska en omistanut samanlaisia pieniä vuokia, tein ne kuuteen samanlaiseen kahvikuppiin. Tein ihan ohjeen mukaan ne, alusta loppuun.. Karamelli joka tulee vanukkaaseen oli aivan hirveää. En ole tähänastisessa elämässä vuohenjuuston lisäksi maistanut mitään niin kamalaa. :D En tiiä, kärtsäsinkö sen jotenkin? Liian kuumalla pannulla? Sokeri väärää?  Tuli liian tumma maku.

Tein illalla sitten vielä yön yli hyytymään paketin valmisjauheista vanukkaat kahteen isompaan kippoon.

Tällä ohjeella tein vanukkaan jos haluaa kokeilla. Ja ehkä saa tehtyä karamellista parempaa mitä minä tein :D Karamellia uunivuokiin aseteltaessa huomasin että se jähmettyi aivan valtavan nopeasti!

Flan - Espanjalainen Paahtovanukas

Ainekset:

8 dl Täysmaitoa 

4 Kananmunaa

4 Kananmunan keltuaista

Ripaus Suolaa

4 rkl Sokeria

1 Appelsiininkuori raastettuna

Karamelli:

2 dl Sokeria

1 dl Vettä

1. Lämmitä uuni 150 - asteiseksi. 

2. Kiehauta maito ja anna jäähtyä.

3. Valmista karamelli paistinpannulla. Kuumenna sokeria ja vettä kovalla lämmöllä noin 4 minuuttia, kunnes sokeri on kullanruskeaa. 

4. Jaa karamelli 8 pieneen uunivuokaan yksitellen. (Itse käytin kahvikuppeja, tuli vastaan vinkki jossain ohjeessa) Kääntele vuokaa siten että myös vuoan reunat peittyvät karamelliin.

5. Vatkaa kananmunat, keltuaiset, suola, sokeri ja appelsiinin kuoriraaste sekä maito sekaisin. Kaada seos vuokiin.

6. Nosta annosvuoat uunivuokaan jossa on vähintään sentin verran vettä. (vesihaude)

Uunistatulleet paahtovanukkaat. 

7. Kypsennä vanukkaita uunin alaosassa n. 40 minuuttia tai kunnes ne ovat hyytyneet. Voit tarvittaessa kokeilla vanukkaiden kypsyyttä hammastikulla (kypsä flan ei tartu hammastikkuun.) 

8. Anna vanukkaiden jäähtyä annosvuoissa vähintään 2 tuntia ennen tarjoilua. 

Valmis!

Kun Flanit olivat vielä kipoissaan tekeytymässä, niin ne olivat vielä kaunis rivistö. Sitten kun olivat jäähtyneet ja otin ne pois katsoakseni miltä ne näyttivät. Niin näky ei välttämättä ollut kovin kaunoinen. Ihme ufokohokkaita. :D 

Olisi ollut kivempi kun olisi syönyt ne vain kiposta! :) Mutta halusin nähdä miltä näyttävät kun ovat kumottuina. 

paahtovanukas kumottuna.

Flan -jauhe sekoitettiin maitoon. Lämmitin karamellin mikrossa ja laitoin kipon pohjalle, kierrätin sen taas ympäri reunoihin asti. Sitten kaadoin kiehautetun keltaisen vanukasaineksen kippoon ja laitoin yön yli jääkaappiin. Aamulla kumosin lautaselle ja katsoin mitä tuli ja miltä maistui. 

En oikeen pitänyt tästä valmiistakaan versiosta. Se oli paljon makeampi kyllä kuin se mun tekemä mutta ei ollut vaan sellainen minulle mieluinen jälkiruoka. En tykkää erityisen makeasta enkä oikein mistään vanukkaista. Mutta nyt on sitäkin sitten maisteltu ja kokeiltu valmistaa vähän erilaista.