sunnuntai 31. maaliskuuta 2024

KierrĂ€tys ja kirppistely đŸ’„

Edellisviikon maanantaina vietettiin kansainvĂ€listĂ€ kierrĂ€tyspĂ€ivÀÀ. đŸ’„

18.3. on vuosittainen kansainvĂ€linen kierrĂ€tyspĂ€ivĂ€. Eduko.fi;n sivuilla kerrotaan kansainvĂ€lisestĂ€ kierrĂ€tyspĂ€ivĂ€stĂ€ niin, ettĂ€ pĂ€ivĂ€n tarkoituksena on suunnata yksilöiden ja yrityksien huomio kierrĂ€tykseen ja kierrĂ€ttĂ€misen merkitykseen maapallollamme. Tavoitteena on kannustaa nĂ€kemÀÀn kierrĂ€tysmateriaalit jĂ€tteen sijasta resurssina. KierrĂ€tyspĂ€ivĂ€ korostaa maailman luonnonvaroista huolehtimisen tĂ€rkeyttĂ€. 


KierrÀtyselÀmÀntavasta muutama rivinen....

Kirppistelen paljon! Vaatteeni ovat melkein suurinosa kirppareilta ja vintage-kaupoista, ostettu second handina. NĂ€in on ollut aina.                                                                                                                           

KierrĂ€tyselĂ€mĂ€ntapa ja kirppistely on yksi iso osa itseĂ€ni.  VielĂ€ parikymmentĂ€ vuotta sitten tĂ€mĂ€ oli erikoisempi asia verrattuna nykypĂ€ivÀÀn. Muistan sen ettĂ€ tuli kyllĂ€ sanomista ikĂ€tovereilta jos mainitsi ettĂ€ oli jotakin ostanut kirpparilta. NykyÀÀn kyllĂ€ tosi paljon nĂ€kee ettĂ€ kierrĂ€tetÀÀn ja kirppistellÀÀn. Ja oikein hyvĂ€ niin. 😎

 Itse tykkÀÀn kirppistelyssĂ€ ennen kaikkea siitĂ€, ettĂ€ sieltĂ€ löytÀÀ uniikkeja asioita joita ei ole ihan jokaisella, ja se, ettĂ€ tavarat tulevat kĂ€yttöön mahdollisimman pitkÀÀn. On vielĂ€ sekin, ettĂ€ jos jotakin uutta tarvitsee, saa kirppistelemĂ€llĂ€ useamman tavaran ja vaatekappaleen samalla hinnalla mitĂ€ vaatekaupasta saisi tasan yhden kappaleen.


Alapuolella olevan kuvan parvekkeen kaikki tavarat ja sisustustuotteet ovat kierrĂ€tettynĂ€ saatuja tai ostettuja. Ainoa jonka olen ostanut uutena tuohon parvekkeelle on tuo eurolavojen pÀÀllĂ€ oleva iso tyyny sekĂ€ kukat ruukuissaan koristeena. Taulu on jo edesmenneen isoĂ€itini siskon maalaama, ja on tuossa vain lĂ€mpimÀÀn kesĂ€aikaan esillĂ€. 


đŸ’„đŸ’„đŸ’„đŸ’„

TĂ€mĂ€ allaolevien kuvien turkoosinvĂ€rinen, valkoisilla helmillĂ€ koristettu vintage-nahkatakki on Varkauden Second Hand shopista syyskuussa 2022. 


...Takki maksoi 20€, mutta kaikki siitĂ€ rekistĂ€ josta tĂ€mĂ€nkin ihanuuden poimin, oli silloin justiin puoleen hintaan. Joten tĂ€mĂ€ maksoi 10€ 💙




...MyyjĂ€ tiesi kertoa kassalla, ettĂ€ tĂ€tĂ€ takkia oli halunnut useampi muukin ostaa mukaansa, sovittamisen jĂ€lkeen ei ollut kuulemma mahtunut vielĂ€ kellekÀÀn siihen mennessĂ€ ja nyt olin onnekas mones, joka lĂ€hti takki matkassa liikkeestĂ€. 💙




Takin alla oleva mekko on ostettu nettikirppikseltĂ€ muutamalla eurolla. 6-9€
Kuten myös kuvassa oleva musta patellavyö, se maksoi 2€. 




Takki on tekonahkaa. En kĂ€ytĂ€ vaatteissani mitÀÀn elĂ€inperĂ€istĂ€. En siis osta mitÀÀn elĂ€inperĂ€isiĂ€ vaatteita itse. Turkikset on tekoturkkia, nahkatakit tekonahkaa. KirppikseltĂ€ ja second handina voisi oikein hyvin ostaa myös aitoja nahkatakkeja, hyvĂ€hĂ€n se on ettĂ€ ne tulevat kĂ€yttöön. En kuitenkaan itse halua kĂ€yttÀÀ aitoja nahkatuotteita ja ostaa niitĂ€ uutena, joten sen takia ostan kaiken tekonahkana. Ja nĂ€mĂ€ ovat vain omia mielipiteitĂ€ni joita haluan noudattaa, en ajattele ettĂ€ jokaisen tĂ€ytyisi lopettaa aidon nahkan kĂ€yttö vaatteissaan, tai ettĂ€ nyt kun nĂ€istĂ€ kerron tĂ€hĂ€n, ettĂ€ pidĂ€n aitoa nahkaa kĂ€yttĂ€viĂ€ ihmisiĂ€ nyt jotenkin vÀÀrĂ€nlaisina. NĂ€mĂ€ ovat kuitenkin minun mielipiteitĂ€ni ja pÀÀtöksiĂ€ni. Lapsillenikaan en osta mitÀÀn elĂ€inperĂ€istĂ€ vaatetusta. Nahkatakit yms on aina olleet keinomateriaalia, ei aitoa. 

En ostele mitÀÀn huonekaluja kotiin sisĂ€tiloihin esimerkiksi mistÀÀn kirpputoreilta tai kierrĂ€tyskeskuksista, Jos ostan huonekaluja kĂ€ytettynĂ€, niin ostan ne joltakin yksityishenkilöiltĂ€, ettĂ€ tietÀÀ vĂ€hĂ€n taustoja ja voi kysellĂ€ huonekalujen historiaa. Ulkokalusteilla ei niinkÀÀn vĂ€liĂ€. 


MitÀÀn hygieniatuotteita tai alus- tai uimapukuja en myöskÀÀn ostaisi kĂ€ytettynĂ€. EnkĂ€ hiusharjaa, enkĂ€ mitÀÀn meikkejĂ€. Jos joku vaate arveluttaisi jonka ostanut esimerkiksi vintage-kaupoista, olen sujauttanut kyseisen tuotteen muovipussiin ja kĂ€yttĂ€nyt pakastimen kautta ennen kĂ€yttöönottoa. 










KĂ€ytkö sĂ€ kirppareilla? đŸ’„

keskiviikko 20. maaliskuuta 2024

Oivalluksia onnellisuudesta

KansainvĂ€linen onnellisuuden pĂ€ivĂ€ 20.3. 





















Keskiviikkona on muuten Onnellisuuden pĂ€ivĂ€. TĂ€ssĂ€ ajatuksiani onnellisuudesta. đŸ’„




MitĂ€ on olla onnellinen? 

MielestĂ€ni onnellisuus on sitĂ€ ettĂ€ se mitĂ€ teet ja sanot on tasapainossa jokapĂ€ivĂ€isessĂ€ elĂ€mĂ€ssĂ€. 
EttÀ jokainen pÀivÀ on tasapainossa, huvi ja työ on tasapainossa, ettÀ mikÀÀn asia ei vie liikaa jalansijaa elÀmÀssÀsi haitallisessa mÀÀrin.
Onnellisuus on sitÀ ettÀ saa toteuttaa itseÀÀn kokonaisvaltaisesti eikÀ tarvitse pienentÀÀ itseÀÀn.
Onnellisuus on sitĂ€ kun talous on tasapainossa. 
Onnellisuus on sitĂ€ ettĂ€ on aitoja ihmissuhteita, joissa voit olla myös huonoine puolinesi olemassa. Onnellisuus on sitĂ€ ettĂ€ toiset eivĂ€t kontrolloi tai puutu elĂ€mĂ€nvalintoihisi haitallisessa mÀÀrin. Onnellisuus on myös sitĂ€ ettĂ€ on ihmisiĂ€ jotka puuttuvat elĂ€mÀÀsi silloin kun tarvetta puuttumiseen on, 
on onni ettÀ ihmisellÀ on ihmisiÀ jotka ilmaisevat tukensa ja vÀlittÀmisen jos elÀmÀ esim heittelee...

Onnellisuus on sitĂ€, ettĂ€ ymmĂ€rtÀÀ ettei kaikkien mielipiteet kohtaa eikĂ€ kaikki ole ihmisiĂ€ joiden kanssa maailmat kohtaa, mutta sekin on silti tĂ€ysin okei ja se asia voi silti rikastuttaa kummankin toisistaan poikkeavan ihmisen elĂ€mÀÀ, kun erilaisista maailmoista avataan yhdessĂ€ kohteliaassa hengessĂ€ asioita. 

Onnellisuus on sitÀ, ettÀ luotat siihen ettÀ elÀmÀ kantaa ja et sÀ tuut selviÀÀn sun elÀmÀn taisteluista. NiistÀ taisteluista jotka mahdollisesti on kÀytÀvÀ jopa yksin.
Onnellisuus on sitĂ€ ettĂ€ koet onnistumisen kokemuksia. Kun nĂ€et lapsesi onnistuvan ja olevan iloinen ja ylpeĂ€ itestÀÀn. Onnellisuus on sitĂ€ ettĂ€ koet olevasi tĂ€rkeĂ€ ja tarpeellinen maailmassa, ja riittĂ€vĂ€sti turvassa ihmisten itsekkyydeltĂ€. 
Onnellisuus on sitĂ€ ettei vihaa ketÀÀn. Onnellisuus on sitĂ€ ettĂ€ viihtyy myös yksin. 
Onnellisuus on sitĂ€ ettĂ€ ymmĂ€rrĂ€t ettei kaikkien tarvitse pitÀÀ sinusta. 
Onnellisuus on sitÀ ettÀ ei suorita elÀmÀÀ vaan tietÀÀ ettÀ on ihan riittÀvÀ ihan nÀin.

Onnellisuus on ennen kaikkea sitĂ€ ettĂ€ pyrkii ja onnistuu pysymÀÀn tasapainossa myrskyjenkin keskellĂ€, ymmĂ€rtĂ€en ettei ole tĂ€ydellinen, mutta juuri hyvĂ€ sellaisena omana kreisinĂ€ itsenÀÀn kuin on, etkĂ€ ole menneisyytesi ja virheidesi summa. đŸ’„


Ajattelin listailla ajatuksiani mitkĂ€ itseni mielestĂ€ tuovat mielenrauhaa ja onnea elĂ€mÀÀn. 

1. Jonkin itselle tĂ€rkeĂ€n vaaliminen. 

Jos joku asia tuo iloa sinulle ja on mieleinen, tee sitĂ€ paljon. JĂ€rjestĂ€ sille aikaa. ItsensĂ€ laittaminen aika ajoin  ykkössijalle elĂ€mĂ€ssĂ€si ei ole itsekĂ€stĂ€ ja vÀÀrin, vaan vĂ€lttĂ€mĂ€töntĂ€. 

2. Ei kannata vertailla itseĂ€si muihin. 

MeillĂ€ jokaisella on oma polku, oma tarina. Se ettĂ€ alkaa vertailla itseÀÀn toisiin, on yksinkertaisesti vain itseÀÀn kuluttava asia, koska kyseessĂ€ on kaksi tĂ€ysin eri ihmistĂ€ ja kaksi tĂ€ysin eri tarinaa, lĂ€htökohtaa, elĂ€mÀÀ, eli nĂ€itĂ€ ei voi mitenkÀÀn alkaa vertailemaan keskenÀÀn. ItsensĂ€ hyvĂ€ksyminen on tĂ€rkeĂ€mpÀÀ, kuin alkaa kilpailla toisten ihmisten kanssa ja miettimÀÀn ettĂ€ jotakin olisi saavutettava vain siksi koska joku toinenkin teki asiat niin.  EpĂ€terve kilpaileminen vain tuhoaa ihmisten vĂ€liset ihmissuhteet. 

 Mut omaa elĂ€mÀÀ voi vertailla, ja sitĂ€ minkĂ€laisen matkan olet milloinkin tehnyt jostakin tilanteesta toiseen, mitĂ€ muutoksia pitĂ€isi tehdĂ€ jos muutokset olis ajankohtaisia. MyötĂ€tunto itseÀÀn kohtaan on yhtĂ€ tĂ€rkeÀÀ kuin myötĂ€tunto muita kohtaan. 

3. Tee rauha menneisyyden kanssa

EpĂ€reilut tilanteet ja ihmiset, riitatilanteet ja vaikeat kohtaamiset. NĂ€itĂ€hĂ€n on. Varsinkin jotakin todella epĂ€reiluja kohtaamisia kohdatessaan niitĂ€ pyörittelisi iĂ€t ja ajat.. Joku ihminen tekee tosi rumasti, tai kohtelee huonosti, niin tiedĂ€n omastakin kokemuksesta miten hankala siitĂ€ on pÀÀstÀÀ irti jos siinĂ€ tilanteessa on ollut paljon pureksittavaa. 

 

Kun antaa anteeksi, sellaisellekin ihmiselle joka ei edes nĂ€hnyt omassa toiminnassaan mitÀÀn vÀÀrÀÀ, se vaatii aika paljon, mutta se vapauttaa sut itsesi siitĂ€ taakasta, ettĂ€ annat toisen ihmisen hallita mitenkÀÀn sun omaa hyvinvointia. 





4. Pahansuopa juoruilu ja haukkuminen ei tee onnelliseksi

Juoruileminen on ihan surkeeta, ja sellainen seura on mielekĂ€stĂ€ jossa ei puhuta muista jatkuvasti pahaa. Voisin tehdĂ€ villin veikkauksen, ettei kovin moni ole löytĂ€ny onnea muita rĂ€ikeĂ€sti haukkumalla. 



5. Terveellinen, monipuolinen, omannÀköinen elÀmÀ

Terveellinen ruoka,  omannĂ€köinen elĂ€mĂ€, sellainen jossa on hyvĂ€ olla, ja saa toteuttaa itseÀÀn.

Kokea elĂ€mĂ€ mielekkÀÀksi ja ettĂ€ on onnistumisen kokemuksia. 


7. Vastuuntunne omasta voimasta

Me ei olla kaikki tehty samasta puusta eikĂ€ me kestetĂ€ asioita ja kĂ€sitellĂ€ meidĂ€n elĂ€mÀÀ kaikki samalla tavalla. Ja se on ihan okei, Mutta, kyllĂ€ omista tunteistaan otetaan vastuu, muita ei voi syyttÀÀ aina eikĂ€ koskaan sun oma pahoinvointi ole oikeus loukata muita ihmisiĂ€.  Vika ei ole ikinĂ€ vain toisessa ihmisessĂ€, vaikka toinen osapuoli olisi vaikka vĂ€hĂ€n hankalakin tapaus. Siltikin voit oppia itestÀÀn jotakin ja totta hemmetissĂ€ tĂ€ytyy nĂ€hdĂ€ myös se, mitĂ€ itse olisi voinut tehdĂ€ toisin. Myös tietyntyyppiset ihmiset ruokkivat toisissa ihmisissĂ€ niitĂ€ toisen huonoimpia puolia esiin. Mutta kaikenlaiset kohtaamiset voi opettaa. VĂ€hintÀÀnkin sen, ettĂ€ jos ei jotakin tilannetta voi muuttaa, omaa suhtautumista siihen voi muuttaa. 


8. ÄlĂ€ kuluta aikaa miettimĂ€llĂ€ mitĂ€ muut ihmiset on susta mieltĂ€

Voi ettĂ€ mua ennen harmitti ihan kokoajan ettĂ€ jos joku saa musta vÀÀrĂ€n kĂ€sityksen tai puhuu musta pahaa, tai mustamaalaa tai ettĂ€ mitĂ€hĂ€n tuokin nyt musta miettii ja blaa blaa blaa... Mulla oli oikein vimma ettĂ€ pitĂ€isi saada oikoa kaikki pahan puheet itestĂ€, ja oikein hirvitti ettĂ€ jos puhutaan vielĂ€ jotakin sellaista mikĂ€ ei ole edes totta. TĂ€mĂ€ on yksi asia jolle et voi yhtÀÀn mitÀÀn, ja se on muutenkin ihan se ja sama mitĂ€ ihmiset susta miettii ja puhuu. Niinku seriously, mitĂ€ vĂ€liĂ€ sillĂ€ on? KyllĂ€hĂ€n maailmaan puhetta mahtuu, ja jos joku haluaa susta puhua, niin antaa mennĂ€ vain 😎TĂ€mĂ€n ymmĂ€rtĂ€minen joskus, oli ehkĂ€ vapauttavinta mitĂ€ voi olla. Tuli heti paljo helpompi hengittÀÀ kun opin tuosta pois. KyllĂ€ sellaiset ihmiset jotka katsoo sua oikeilla linsseillĂ€ ja on sun elĂ€mĂ€n ihmisiĂ€, ei susta puhu mitÀÀn huonoa sillon kun et ole paikalla. Joten muiden puheilla ei ole, ei niin yhtÀÀn mitÀÀn vĂ€liĂ€. 

NĂ€mĂ€ muutamia onnen ajatuksia elosta joita itse oon huomannut tuovan perusmyönteisyyttĂ€ pĂ€iviin, ja sitĂ€ tarvitaan elĂ€mĂ€ssĂ€, ei sitĂ€ muuten jaksa. Varsinkin tÀÀ kevÀÀn harmaus on jotakin ihan kamalaa, niin tarvii kyllĂ€ ilonpisaroita ettĂ€ jaksaa pĂ€ivĂ€t 😎 

Kiva kun luit tĂ€nne asti 💛

EhkĂ€pĂ€ sulla on jotakin muita ajatuksia miten olla onnellinen? MikĂ€ tekee just sut onnelliseksi? 


sunnuntai 3. maaliskuuta 2024

Roanoke- Kadonnut siirtokunta

Mua kiehtoo ihan Ă€lyttömĂ€n paljon mysteerijutut.. ja tĂ€mĂ€ Roanoken siirtokunnan tapaus on yksi tĂ€llainen kiehtova mysteeritapaus.đŸ’„

.TĂ€mĂ€ postaus on siis tositarina Roanoken, kuin savuna ilmaan haihtuneesta, Englannin siirtokunnasta 1500- luvulla. 


Minne katosi noin parisen sataa ihmistĂ€ Roanoken saarelta, Englannin ensimmĂ€isestĂ€ pysyvĂ€stĂ€ siirtokunnasta 1500- luvun lopuilla. John White purjehti Englantiin hakemaan ruokatarvikkeita siirtokunnalle, ja hĂ€nen oli tarkoitus palata takaisin vĂ€littömĂ€sti. TĂ€mĂ€ ei kuitenkaan mennyt kuten piti, ja Whiten paluuseen meni kolme vuotta. 

Tuohon aikaan Englanti oli hyvin pieni maa, ja he yrittivĂ€t kasvattaa siirtokunnalla itselleen enemmĂ€n elintilaa. Englantilaiset harrastivat tuohon aikaan merirosvousta, varsinkin Espanjan laivoja, ja se oli yksi syy siirtokunnan perustamiselle. Jos siirtokunta olisi olemassa, merirosvot saisivat jostakin nopeasti elintarvikkeita. EnsimmĂ€iset siirtokunnan perustajat olivat oikeastaan kaikki sotilaita. Myös viljely oli tarkoitus aloittaa siirtokunnassa. ViljeltĂ€viĂ€ elintarvikkeita olivat sokeriruoko ja puuvilla. 

Roanokella asusteli intiaaneja, joiden kanssa sotilaat riitaantuivat. He olivat kĂ€yneet intiaanien leirissĂ€ erÀÀn kerran, ja havainneet heiltĂ€ puuttuvan yhden hopea-astian omasta leiristÀÀn. Sotilaat kimpaantuivat ja pÀÀttivĂ€t polttaa koko ystĂ€vĂ€llisten intiaanien sadon, vaikka heitĂ€ oli kĂ€sketty elÀÀ heidĂ€n kanssaan rauhassa ja kunnioittaen. He joutuivat palaamaan Englantiin, jotta eivĂ€t kuolisi nĂ€lkÀÀn. Tarkoitus oli saada intiaaneilta elintarvikkeita siihen asti ettĂ€ he olisivat saaneet oman sadon kunnolla kasvamaan, mutta apu intiaaneilta ei ollut heidĂ€n sadon polttamisensa jĂ€lkeen enÀÀ vaihtoehto. 

Seuraavalle reissulle Roanokea asustamaan ei lĂ€htenyt enÀÀ sotilaat, vaan naisia, miehiĂ€ ja lapsia. Siviilien ajateltiin tulevan saarella intiaanien kanssa paremmin toimeen. Joukkoa johti John White, joka oli nimetty siirtokunnan kuvernööriksi ja oli retkikunnassa mukana ensimmĂ€isellĂ€kin reissulla. 

Parisensataa ihmistĂ€ pÀÀsi kuitenkin perille, vaikka joutuivat syömÀÀn homeista ruokaa ja oleskella laivan sisĂ€tiloissa huonolla sÀÀllĂ€ rottien ja torakoiden seassa kaksi ja puoli kuukautta kestĂ€neen laivamatkan ajan. Sotilailta oli jÀÀnyt jĂ€lkeen rakennuksia Roanoken saarelle viimeksi, joihin retkikunta nyt asettui asumaan. Meni viikon verran kun kĂ€vi ensimmĂ€inen takaisku. Taskurapuja etsimÀÀn mennyt mies löytyi kuolleena.  HĂ€net oli pÀÀstetty pĂ€iviltĂ€ mitĂ€ ilmeisimmin intiaanien toimesta. 

Asukkaat pyysivĂ€t Whitelta lupaa saada kostaa miehen kohtalo intiaaneille, ja viimein he saivatkin siihen luvan. Rertkikuntalaiset hyökkĂ€sivĂ€t heimon kimppuun, mutta tajusivat liian myöhÀÀn ettĂ€ se olikin vÀÀrĂ€ heimo johon menivĂ€t riehumaan. 

Ihan kuin ruokavarastojen hiljaisesta hiipumisesta ei olisi ollut tarpeeksi rasitusta, siirtokuntalaisten pÀÀnvaivana oli jatkuva uhka hyökkĂ€yksistĂ€. Laiva jolla he olivat tulleet Roanokeen, alkoi kuukauden pÀÀstĂ€ tehdĂ€ paluuta takaisin Englantiin, mutta vain John White lĂ€hti laivan mukana. Tarkoitus oli ettĂ€ John olisi kĂ€ynyt hakemassa elintarvikkeiden tĂ€ydennystĂ€ ja tuonut niitĂ€ retkikuntalaisille. 

Kuitenkaan John ei pÀÀssyt lÀhtemÀÀn takaisin koska kuningatar oli kieltÀnyt yhtÀÀn mitÀÀn laivaa lÀhtemÀstÀ matkaan satamasta Espanjan ja Englannin sotatilan takia. Kun laiva olisi saanut taas luvan matkustaa Roanokelle, ei ketÀÀn enÀÀ innostanut Roanoken saari.... EpÀtoivoisen ja pitkÀn yrittÀmisen jÀlkeen, John White sai Walter Raleyghn avustuksella kokoon laivoja lÀhtemÀÀn Roanokelle. Vain kaksi laivoista pÀÀsi perille, Hopewell ja Moonlight. Moonlightin miehistöstÀ Roanokelle rantautuessa, menehtyi kuusi kapteenin lisÀksi laivan kaatuessa. Vain neljÀ miestÀ pÀÀsivÀt ehjinÀ perille.

Kun White alkoi lĂ€hestyĂ€ Roanokea, hĂ€n nĂ€ki kohdassa josta viimeksi oli lĂ€htenyt, savua tupruavan kohdan nĂ€kökentĂ€ssÀÀn edessĂ€pĂ€in. Kun laivasta lĂ€hti veneet rantautumaan Roanokelle, uutta savua nĂ€htiin jĂ€lleen rannalla. 

Kuitenkin kun he pÀÀsivĂ€t perille, ei siirtokuntaa ollut missÀÀn eikĂ€ heistĂ€ nĂ€kynyt jĂ€lkeĂ€kÀÀn, rakennukset, ihmiset, kaikki oli haihtuneet savuna ilmaan. ketÀÀn ei nĂ€kynyt eikĂ€ löytynyt, vaikka usempaan kertaan, ongelmallisen rantautumisenkin yhteydessĂ€, oli nĂ€hty vielĂ€ savua muodostuvan edessĂ€. Savun he huomasivat myöhemmin olevan perĂ€isin kannoista ja risuista, jotka oli palamaan sytyttĂ€nyt salamat. Yhden puun kaarnasta kuitenkin löytyi siirtolaisten jĂ€ttĂ€mĂ€ viesti. Puussa luki "CRO".  Hetken lisÀÀ tarkasteltuaan toisesta puusta löytyi toinenkin viesti, jossa luki "Croatoan"

John White oli sopinut siirtokuntalaisten kanssa ennen lĂ€htöÀÀn etteivĂ€t he saisi lĂ€hteĂ€ kylĂ€stÀÀn jĂ€ttĂ€mĂ€ttĂ€ mitÀÀn merkkiĂ€ tai viestiĂ€ johonkin. LĂ€heisellĂ€ Croatoansaarella asusteli croaton-intiaaniheimo. 

Siirtokuntaa ja sen asuinrakennuksia ei koskaan löydetty. HeidÀn kohtalonsa ei selvinnyt koskaan. TÀstÀ on monia spekulaatiota mikÀ olisi voinut olla syy siirtokunnan katoamiseen. Ajatellaan ettÀ sodassa olleet espanjalaiset olisivat löytÀneet siirtokunnan ja hÀvittÀnyt heistÀ kaiken viimeiseen asukkaaseen ja rakennelmaan asti. EhkÀ he mahdollisesti liittyivÀt osaksi intiaaniheimoa ja ilmoittivat tÀstÀ puun kaarnaan? Syyksi on myös epÀilty sitÀ ettÀ siirtokunta olisi yrittÀnyt lÀhteÀ vesireittiÀ takaisin Englantiin, veneellÀ, jonka White oli heille jÀttÀnyt tai sitÀ ettÀ siirtokuntalaiset olisivat itse tuhonneet itsensÀ ja toisensa. NÀmÀ kaksi edellistÀ epÀilystÀ eivÀt kuitenkaan selitÀ sitÀ, mihin kaikki siirtokunnan rakennukset menivÀt. On epÀilty ettÀ jokin vihainen intiaaniheimo olisi löytÀnyt heidÀt, ja myös yliluonnollisia syitÀ on mietitty, kuten noituutta tai ufoja.

 Niin tai nĂ€in, aika ihmeellistĂ€ on kyllĂ€, mihin aikoinaan katosi jotakin 200 ihmistĂ€ asuinrakennuksineen ja tavaroineen, jĂ€lkeĂ€kÀÀn jĂ€ttĂ€mĂ€ttĂ€. đŸ’„

LĂ€hteet; 

historianet.fi/yhteiskunta/siirtomaat/roanoke-kadonneen-siirtokunnan-arvoitus

https://www.youtube.com/watch?v=p-igj9b_iro


sunnuntai 18. helmikuuta 2024

Keskiajan muoti đŸ’„

TĂ€mĂ€ pĂ€ivitys pyörii keskiaikaisen sekĂ€ renessanssiajan muodin ympĂ€rillĂ€.  Keskiaika on yksi muiden entisten aikojen ohessa yksi suosikeistani ja inspiraationlĂ€hde pukeutumiseeni ja asusteisiini.đŸ’„


Kuvat tĂ€ssĂ€ pĂ€ivityksessĂ€ ovat kuvituskuvia, kuitenkin keskiaikaiset muotijutut ovat itsellĂ€ni vain suuntaa-antavia, en ole keskiaikaharrastaja. Joillakin on kyllĂ€ ihailtava elĂ€mĂ€ntapa, jotka kulkevat ihan oikeasti jonkun menneen aikakauden vaatteissa pĂ€ivittĂ€in ja elÀÀ sen ajan elĂ€mÀÀ joka pĂ€ivĂ€. 😍







Pieni keskiaikainen vaatesanasto

YllĂ€oleva linkki on nettisivu pieneen keskiaikaiseen aakkosjĂ€rjestykselliseen vaatesanastoon. Saman sanaston olen kirjoittanut myös alas. 💱💃


Aluspaita (Paita, Chemise) ; Usein vaaleaa pellavaa oleva lyhyt tai pitkĂ€ paita, jota kĂ€ytettiin alimpana asusteena. 

Baretti; Baskeria muistuttava usein pyöreĂ€ ja leveĂ€, pehmeĂ€ pÀÀhine. Kaikilla yhteiskuntaluokilla keskiajalla yleinen pÀÀhine. 

Bliaud (myös bliaut); Vartaloa myötĂ€ilevĂ€ tĂ€yspitkĂ€ naisten puku, jossa on ylhÀÀltĂ€ kiinteĂ€t ja kyynĂ€rpÀÀstĂ€ reilusti levenevĂ€t, jopa maahan saakka ulottuvat hihat. Bliaud- mekon kanssa kĂ€ytetÀÀn usein pitkÀÀ vyötĂ€, joka voi olla kahteen kertaan kierretty vyötĂ€rön ympĂ€rille ja jonka pitkĂ€t pÀÀt riippuvat edessĂ€. 

Braguette; Topattu ja koristeltu kolmio miesten housujen etuosassa. "kalukukkaro"

Burgundilaispuku; YlhÀÀltĂ€ kiinteĂ€ naisten puku, jossa on korotettu vyötĂ€rö, syvĂ€ V- pÀÀntie ja usein laaja laahus. PÀÀntie ja kÀÀnnytetyt hihansuut voivat olla reunustettu turkiksella. 1400-luku. 

Bycocket; "Robin Hood- hattu", jossa hatun takareuna on taitettu ylös ja taittamatta jĂ€tetty etureuna muodostaa lipan. 

Chaperon; HĂ€ntĂ€hupusta muunnettu hieman turbaanimaiselta vaikuttava pÀÀhine, jossa voi olla pitkĂ€, olalla roikkuva hĂ€ntĂ€.

Cotehardie; Miesten vartaloa mukaileva, lantiopituinen tai pidempi ylĂ€osan vaate, joka on edestĂ€ napitettu tai nyöritetty. myös hihoissa voi olla pitkĂ€ rivi nappeja. Naisten ylĂ€osasta tyköistuvaa, edestĂ€ napitettua keskiaikamekkoa voidaan myös kutsua cotehardie-mekoksi. 

Cotte; Keskiajan vĂ€ljĂ€ tai ylhÀÀltĂ€ tyköistuva aluspuku, mekkopuku



Doublet (dubletti); Miesten tyköistuva lievejakku, joka on usein napitettu edestĂ€. Doublet voi olla napitettu ja aikakaudesta riippuen siinĂ€ voi olla esimerkiksi viilloskoristelua, olkasiivekkeet, kielekereunaiset liepeet jne. 

Gambeson; Topattu, tikattu takki, jota kĂ€ytetÀÀn taisteluvarustuksessa sellaisenaan tai rengaspanssarin tai levyhaarniskan alla. (pÀÀllĂ€). 

Hartiahuppu; Huppu, jossa on olat peittĂ€vĂ€ lyhyt viitta. 

Hennin; PitkĂ€, kartiomallinen pÀÀhine, johon on yhdistetty huntu. Huntu voi roikkua esim, kartion kĂ€rjestĂ€. TĂ€mĂ€ on se linnanneitojen pÀÀhine. ☺

Houppelande; Mekkomainen puku jossa on hyvin pitkĂ€t ja laajat hihat, kĂ€y molemmille sukupuolille. Hihojen reunat on voitu koristella erilaisin leikkauksin ja hihoissa voi olla nĂ€yttĂ€vĂ€ vuori. Helma on runsas ja siinĂ€ on usein laahus. Naisilla puvun vĂ€ljyys on joskus koottuna ylhÀÀllĂ€ vyötĂ€röllĂ€ olevan vyön alle, miehillĂ€ vyö on alempana vyötĂ€röllĂ€. Naisilla puku on tĂ€yspitkĂ€, miehillĂ€ tĂ€yspitkĂ€ tai polvipituinen. 

Housusukat; Keskiaikaiset ihonmyötĂ€iset kankaasta valmistetut housut, jotka muodostuvat kahdesta sukkamaisesta osasta. Miesten housusukat kiinnitettiin alushousuihin, vyöhön tai paitaan. 

HĂ€ntĂ€huppu; Hartiahuppu, jossa hupun kĂ€rki on reilusti pidennetty. 

Kaatiot; Housut

Kalotti (patalakki); PÀÀnmyötĂ€inen tai pyöreĂ€, usein kaitaleista koottu pÀÀhine, "VĂ€inĂ€möisen hattu" 

Kolmikolkkahattu; Hattu, jonka lierit on nostettu kolmesta kohdasta ylöspÀin. Kolmikolkkahattu on ollut muotia mm. 1400- luvulla sekÀ 1700 -luvulla.

Korsetti; Metalli - tai valaanluilla tuettu vartaloa muokkaava ja rintoja tukeva alusvaate.

Kukkeli; ks. kohta "hÀntÀhuppu"

Kureliivi; korsetin nimitys ennen 1800- lukua

Kurpposet; YhdestĂ€ nahkapalasta valmistetut, nahkanyörillĂ€ muotoon kurotut kengĂ€t. 

KĂ€rkikengĂ€t, kĂ€rsĂ€kengĂ€t; SuippokĂ€rkiset kengĂ€t, joiden pitkĂ€ kĂ€rki voi kĂ€pertyĂ€ saparomaisesti. 

Lautanauha; VyönÀ ja koristenauhana kÀytetty pienten lautojen avulla kudottu nauha. Varhaiskeskiaika, keskiaika. (Myös eaa.)

Leukaliina; Keskiaikainen leuan ja kaulan peittĂ€vĂ€ huntu. 

Liripipe; Keskiaikaisen hÀntÀhupun pitkÀ kÀrki.

Mi- parti; Keskiajan pukeutumisessa termillĂ€ viitataan kaksivĂ€riseen vaatteeseen, jonka puoliskot ovat erivĂ€riset. 

Myllynkivikaulus; MyöhĂ€isrenessanssiajan poimutettu ja röyhelöinen, takana niskassa viuhkamaisesti kohoava, kovaksi tĂ€rkĂ€tty kaulus. 

Pillerirasiahattu; PyöreĂ€ hattu, jossa on tasainen laki ja suorat pystyreunat. 

Rengaspanssari, rengashaarniska; PienistÀ metallirenkaista koottu panssarina toimiva vaate.


Sukkanauha; Keskiajalla nauha, joka solmitaan pitkien sukkien ylĂ€reunaan polvien ylĂ€ - tai alapuolelle, jotta sukat pysyvĂ€t paikoillaan. 

Surcote, surcot; Usein hihaton, liivihameen tyylinen keskiaikainen pÀÀllyspuku.

SydĂ€npÀÀhine; Keskiaikainen naisten sydĂ€men mallinen pÀÀhine. 

SÀÀrisiteet; Viikinkimiesten kĂ€yttĂ€mĂ€t sÀÀrien ympĂ€rille kiedottavat villaiset siteet. SÀÀrisiteitĂ€ on kĂ€ytetty mös myöhemmillĂ€ vuosisadoilla esimerkiksi sotilaspuvustuksessa.

Tabardi; Hihaton tai lyhythihainen, sivulta avoin pÀÀllysvaate. Keskiaikaisella sotilaalla tabardi voi olla puettu haarniskan pÀÀlle ja koristeltu heraldisin tunnuksin. 

Tunika; Paitamainen, pitkĂ€ ja laskeutuva ylĂ€vartalon peittĂ€vĂ€ vaate. Tyypillinen ylĂ€osan vaate keskiajalla ja viikinkiajalla.

Viilloskoristelu; Vaatteiden koristelu tekemĂ€llĂ€ pÀÀllivaatteeseen viilloksia, joiden alta nĂ€kyy alempi vaatekerros. Alempaa vaatekerrosta, esimerkiksi runsasta paitaa, voidaan vetÀÀ esiin viilloksesta. Viillokset voivat olla reunoistaan koristeltuja tai ne on voitu polttaa vaatteeseen. 1500- luku. renessanssi.

Viitta; Huputon tai hupullinen, hartiat peittĂ€vĂ€ takkia edeltĂ€vĂ€ pÀÀllysvaate. Voi olla lyhyt tai pitkĂ€. Viikinkiaikaan ja varhaiskeskiajalla neliön muotoinen kangaskappale, myöhemmin puoli- tai kokoympyrĂ€n mallinen. Viitta on usein tehty villasta ja kiinnitetÀÀn soljella edestĂ€ tai toiselle olalle. 

đŸ’„đŸ’„đŸ’„đŸ’„đŸ’„đŸ’„


Aurinkokuningas Ludvig XIV toi tunnetuksi peruukit. Naisten peruukit ylsivĂ€t korkeudeltaan kattokruunuihin asti ja peruukeissa vipelteli niiden perunajauhopuuteroinnin vuoksi jopa hiiriĂ€. Henrik VIII kĂ€ytti tossuja nilkkavammojen kiputilojen vuoksi ja niistĂ€ tuli hovissa muotia. KĂ€ytĂ€mmekö me tĂ€stĂ€ syystĂ€ aamutossuja ja sisĂ€tohveleita vielĂ€ nykyÀÀnkin? 


Keskiajalla oli myös mitÀ kummallisimpia muoti-ilmiöitÀ jotka kummastuttavat nÀin nykypÀivÀnÀ. Kirkoissa olevat seinÀmaalaukset toimivat sen ajan muotilehtinÀ. Yksi suurimpia muotivillityksiÀ oli isot aatelisten ruokalaput jotka kehiteltiin estÀmÀÀn hienoja pukuja sotkeentumasta aterioinnin yhteydessÀ. TÀssÀkin mentiin ÀÀripÀÀhÀn kuten peruukeissa, eli myllynkivikaulukset vain suurenivat ja kasvoivat, joten lopuksi ne vaikeuttivat syömistÀ ja kÀyttöön piti ottaa pitempiÀ aterimia ruokailun mahdollistamiseksi.









Vaatteet mÀÀrĂ€ytyivĂ€t sÀÀtyluokituksen mukaan. Vaikka hienompiin vaatteisiin olisikin ollut varaa, vaatteet ylleen oli valittava sen mukaan miten laki sen mÀÀrĂ€si. 

Maaseudun raskaiden töiden tekijÀt kÀyttivÀt kÀytÀnnöllisiÀ puuvillavaatteita, puukenkiÀ, nahkatossuja, ja esimerkiksi huppulakkia jossa oli pitkÀ kapeneva pÀÀ. Kirkonmiesten kesken oli omat arvojÀrjestyksensÀ, munkeilla oli vaatimattomat kaavut ja paljaat jalat, kun taas piispoilla oli kirjavat ja arvokkaan koreat asusteet ja he kuljeksivat silkkikengissÀ.

Aateliset kĂ€yttivĂ€t samettikankaisia vaatteita, ja muodin mukana oli tĂ€rkeÀÀ pysytellĂ€. Hatut olivat nĂ€yttĂ€vĂ€sti ja suuresti koristeltuja, esimerkiksi helmillĂ€ ja suurikokoisilla, eksoottisilla linnunsulilla. Yhteiskunnan korkeimmassa jĂ€rjestyksessĂ€ olevat kuninkaalliset olivat vaatetukseltaan vĂ€rikkÀÀn erivĂ€risiĂ€ ja nĂ€yttĂ€viĂ€ kuin joulukuusi jouluaattona. Tietyt vĂ€rit vaatteissa oli varattu vain heidĂ€n kĂ€yttöönsĂ€. Kankaat kuninkaallisten asuissa olivat kuitenkin kalliimpaa laatua kuin aatelisilla, ja kukaan muu sÀÀtyluokka ei saanut kĂ€yttÀÀ leoparditurkiksia kuin kuninkaalliset. Laki kielsi aatelisilta myös kultalankaiset silkkikengĂ€t. Myös kuninkaallisilla oli nĂ€yttĂ€vĂ€ hattumuoti kuten aatelistolla. Asemastaan huolimatta kruunu pÀÀssĂ€ he kulkivat vain harvoin. 

Miesten muotia oli kolmensadan vuoden ajan myös poulainet, eli suippokÀrkiset tossut joissa oli pitkÀ, kiemurainen pÀÀ. KÀrjen kiemuran pituus mÀÀrÀytyi sÀÀtyluokan mukaan. Tossuja tÀytettiin esimerkiksi jouhilla, villalla, ruoholla ja sammaleilla, ettÀ kÀrsÀkenkien muoto sÀilyisi kÀytössÀ. EpÀmuodostumiakin aiheuttaneet suippokÀrkiset vaurauden mittarit olivat kiellettyjÀ ja paheksuttuja pappien ja kuninkaiden toimesta, ja niiden kÀytöstÀ sÀÀdeltiin lakeja. Myös tÀssÀ mentiin liian pitkÀlle, ja kiemurat olivat lopuksi niin pitkiÀ ettÀ ne piti sitoa sÀÀren ympÀrille ettÀ kÀrkitossujen kanssa pystyttiin elÀmÀÀn elÀmÀÀ.



1400- luvun Kim Kardashian, Agnes Sorelia, oli muodin edellÀkÀvijÀ joka aiheutti asuvalinnoillaan pahennusta, ja rikkoi sukupuolinormeja. Sorelia alkoi kÀyttÀÀ turkiksia asuissaan, joita olivat kÀyttÀneet siihen asti vain miespuoliset henkilöt ja kuninkaat.
 HĂ€n myös kĂ€ytti tekonutturaa sekĂ€ nyppi kulmakarvansa kokonaan pois. Paljas povi ei ollut hyvĂ€ksytty hovissa, ja Angesin hĂ€tkĂ€hdyttĂ€vin tempaus oli esiintyĂ€ toinen rinta kokonaan paljaana. TĂ€mĂ€ jakoi mielipiteet kahtia, toiset eivĂ€t yksinkertaisesti voineet hyvĂ€ksyĂ€ moista toimintaa, kun taas toiset ihailivat Soreliaa suuresti. Sorelia kuoli ilmeisesti vihaajiensa myrkyttĂ€mĂ€nĂ€ vain 28- vuotiaana. (Haters gonna hate)

Keskiajalla esimerkiksi FirenzessÀ toimi muotipoliisi joka tarkisti naisten ja miesten vaatteiden olevan lakisÀÀteisten mÀÀrÀysten mukaiset. Laissa oli esimerkiksi sÀÀdetty ettÀ naisten vaatteet saivat maksaa enintÀÀn 25 kultadukaattia, hameet saivat olla sellaisia, ettÀ kangasta niihin oli kÀytetty korkeintaan kaksi metriÀ. Naisten hintavat vaatevalinnat taisivat tulla miehille liian kalliiksi, joten laissa varmasti miesten toimesta on sÀÀdetty siksi nÀin;

"Naissukupuoli on luontojaan turhamainen ja laiska, ja naisten muotivaatteiden kalleus ja ylenmÀÀrĂ€iset koristeet ovat estĂ€neet monia avioliittoja, jotka olisivat voineet toteutua ilman naisten vaatimusta luksuksesta.”

Paljas iho oli myös peitettĂ€vĂ€ tarpeeksi pitkillĂ€ paidoilla sekĂ€ kaula-aukolla joka ylsi riittĂ€vĂ€n ylös. SitĂ€ mukaan kun jotakin kiellettiin, tuli tilalle aina uusia muotivillityksiĂ€. 





                        Natalie Dormer, Kuningatar Anne Boleynina tv-sarjassa "Tudors". 

(Kuva napattu thetudorswiki.com)

Anne Boleyn, kunninanhimoinen ja Ă€lykĂ€s, noitana pidetty nainen 1500-luvulta, joka kruunattiin 1. elokuuta 1533 Englannin kuningattareksi. HĂ€nen tyylillÀÀn oli huomattava vaikutus muotiin hĂ€nen elinaikanaan, ja hĂ€n toi tunnetuksi ranskalaista muotia, esimerkiksi tykkimyssyn "French hoodin". Koristeellisen otsapannan joka kiinnitettiin pÀÀnlaelle. Annen muodikkaat asuvalinnat erottivat hĂ€net Englannin hovissa ja tekivĂ€t hĂ€nestĂ€ aikansa muoti-ikonin. "Muodin kuvastimen". 

Annen tytĂ€r oli myös edellĂ€kĂ€vijĂ€ ainakin yhdessĂ€ keskiaikaisessa muotivillityksessĂ€. Elisabet I toi tunnetuksi sekĂ€ miehillĂ€ ettĂ€ naisilla kĂ€ytössĂ€ ollutta myllynkivikaulusta pukeutumisessaan. Myllynkivikaulus oli runsas ja röyhelöinen kaulalla pidettĂ€vĂ€, erikseen pidettĂ€vĂ€ nĂ€yttĂ€vĂ€ pukine. Myös tĂ€stĂ€ kauluksesta nĂ€kyi ihmisen aatelinen arvo. Rikkailla aristokraateilla oli silkistĂ€, pellavasta, kullasta ja hopeasta tehtyjĂ€ kauluksia, kun taas köyhemmillĂ€ oli kaulukset vaatimattomammista, halvoista kankaista. Muodin villitessĂ€ enemmĂ€n ihmisiĂ€, myös kauluksen koko suureni sitĂ€ mukaa. 




LĂ€hteet; 
www.historianet.fi
www.havefunwithhistory.com
https://yle.fi/a/3-7446601


MitĂ€ olen nyt tutkinut keskiajan ja renessanssin ajan vaateluomuksia ja sen aikaisia asustevillityksiĂ€, niin aika paljon on tĂ€nĂ€kin pĂ€ivĂ€nĂ€ samantyylisiĂ€, tĂ€hĂ€n pĂ€ivÀÀn pĂ€ivitettyjĂ€ muotijuttuja edelleenkin, joita on tuohon aikaan kĂ€ytetty ja levinnyt silloin kaikkien kĂ€yttöön. Kaikki on siis lĂ€htöisin keskiajalta, ja pĂ€ivittyy aina kunkin vuosikymmenen mukaan, siihen aikaan ja pĂ€ivÀÀn sopivaksi? Aika paljon liikaa on kyllĂ€ noihin aikoihin puututtu ihmisten pukeutumiseen, kun on ihan lakeja sitĂ€ varten pitĂ€nyt sÀÀtÀÀ kuinka monta mekkoa löytyy vaatekomerosta sun muuta. 😃 

đŸ’„đŸ’„đŸ’„đŸ’„đŸ’„





sunnuntai 28. tammikuuta 2024

Faktoja minusta đŸ–€

 

💛💜💛15 faktaa minusta. đŸ’„đŸ’›đŸ’œđŸ’›đŸ’«



                Imperfection is beaty.... 


1. Rakastan lukemista, leffoja, sarjoja ja ulkoilua. TykkÀÀn myös juhlia, kĂ€ydĂ€ kirppareilla, sekĂ€ rakastan vaatteita, oman tyylin esille tuomista, kodin kodiksi tekemistĂ€ ja sisustamista, sekĂ€ henkeviĂ€ keskusteluja ja pohdintoja. Olen myös Ă€iti ja pidĂ€n erittĂ€in paljon Ă€itiydestĂ€ sekĂ€ siitĂ€ ettĂ€ olen Ă€iti. ❤

Olen hyvin elĂ€mÀÀn mukautuvainen ja sopeutuvainen. SyvĂ€llinen. NĂ€en asiat aina monesta eri suunnasta, monesta eri nĂ€kökulmasta. TykkÀÀn pohdiskella ja pyöritellĂ€ asioita myös omien mielipiteideni ulkopuolelta. 

2. Hiusteni vĂ€ri oli ihan blondi kun synnyin, ainakin 8-9 vuotiaaksi asti. Sen jĂ€lkeen hiukset ovat olleet sekĂ€ vaaleat ettĂ€ vaaleanruskeat, riippuen vuodenajasta. Silmieni vĂ€ri on vihreĂ€. đŸ’„

3. Fanitan keskiaikaa, ja renessanssia. Fanitan myös muita menneitÀ vuosikymmeniÀ ja se nÀkyy myös pukeutumisessani. Olen myös high school horror movie superfani !

4. Olen luonteeltani kiltti, ja mulla on vahva oikeudentaju. Minussa on myös vahvasti sisukkuutta, sinnikkyyttĂ€, periksiantamattomuutta, rakastan kaikkea luovaa tekemistĂ€, ja olen mahdottoman kiinnostunut ihmisistĂ€ ja elĂ€mĂ€ntarinoista. 

(VielÀ muutama vuosi sitten nÀiden positiivisten listojen tekeminen itsestÀ oli ihan hirvittÀvÀn vaikeaa, mutta nykyÀÀn se jo luonnistuu vÀhÀn paremmin. Olen myös opetellut pikkuhiljaa aikuisiÀllÀ pois ylikiltteydestÀ ja muiden miellyttÀmisestÀ oman hyvinvoinnin kustannuksella.)












5. TykkÀÀn tehdĂ€ asioita. En tee kaikkea tekemisiĂ€ siksi, ettĂ€ pitĂ€isi nĂ€yttÀÀ kiireiseltĂ€ yleisesti hyvĂ€ksytyltĂ€ ruuhkavuosia elĂ€vĂ€ltĂ€ naiselta, vaan koska tykkÀÀn kokea elĂ€mÀÀ ja tehdĂ€ asioita. Rakastan olla menossa. TĂ€mĂ€n vastapainoksi tykkÀÀn istuskella kotosalla kuuntelemassa sadetta kynttilĂ€nliekin palaessa ja lukemassa kirjoja. 💜

6. Mulla on kolme tatuointia. YlĂ€selĂ€ssĂ€ oikealla puolella lapaluussa iso keijukainen, alaselĂ€ssĂ€ oikealla puolella tĂ€htiseurue (😃 ) sekĂ€ oikeassa kĂ€mmenselĂ€ssĂ€ yksisarvinen. 
















7. Olen kiinnostunut henkisestĂ€ kasvusta, ihmisen omista energioista ja niiden vaikutuksesta pĂ€ivittĂ€iseen arkeen ja hyvinvointiin. Noituus ja kummitusjutut, on kiehtonut itseĂ€ni ihan aivan aina. 💜

...Niiiin ja.. Olen varmasti maailman surkein ihminen pysymÀÀn rutiineissa, mutta tietyt rutiinit kuitenkin tuovat mielekkyyttÀ elÀmÀÀn.










8. Koen ettei minulle ole olemassa mitÀÀn valmista eikĂ€ mitÀÀn sellaista "yhtĂ€ omaa paikkaa". Olen rauhanomainen, rauhallinen ja tykkÀÀn elÀÀ harmoniassa, mutta myös hyvin levoton ja rauhaton.  Olen eloisa ja vilkas, mutta oppinut elĂ€mĂ€n myötĂ€ olemaan myös varauksellinen ja rajoittunut. Tunnistan omassa toiminnassa paljon perfektionismia ja olenkin opetellut muutama vuosi sitten vĂ€hentĂ€mÀÀn suorittamista. Kaiken ei tarvitse olla just eikĂ€ melkein, vaan olen opetellut ajattelemaan ettĂ€ minĂ€ riitĂ€n. 


9. Musiikkimakuni on hyvin laaja. đŸ’„

 Kuuntelen rĂ€ppiĂ€ ja rokkia, (mm. Motörhead, Eminem...) mutta siis rakastan myös ylitse kaiken klassista musiikkia, elokuvamusiikkia sekĂ€ popmusiikkia esim. Britney Spears ❤ Tietynlainen kova ja liian raju hevimetallimusiikki ei ole oikein sellaista joka olisi koskaan kuulunut omiin musiikkimieltymyksiin. 

Children of Bodom on kuitenkin hyvĂ€. Vaikka onhan sekin aika rajua 😄 

MyöskÀÀn iskelmĂ€musiikki ei oikein iske. Toki siis iskelmĂ€biisien keskeltĂ€kin löytyy monta kuunneltavaa hyvÀÀ. (Esimerkiksi Janne Hurme ja Tinasormus.😄😅) 


Jos kuulen jonkun hyvĂ€n biisin joka kuulostaa hyvĂ€ltĂ€, en ala vĂ€nkÀÀmÀÀn etteikö se voisi olla hyvĂ€ biisi kuunneltavaksi, vaikka se tulisikin genrestĂ€ joka ei ole omaa suosikkiani. đŸ’«


10. LempivĂ€rini on vaaleanpunainen ja musta, joka on myös voimavĂ€rini. đŸ–€

(Yleisesti ottaen rakastan kaikkia vĂ€rejĂ€. Harmaasta ja valkoisesta kaikki vĂ€rit mustaan asti. Mutta kaikilla on kuitenkin se oma lempivĂ€rinsĂ€.Musta enemmĂ€n jos pitĂ€isi noista kahdesta lempivĂ€ristĂ€ tehdĂ€ valinta. Musta on voimavĂ€rini. 






Mutta siis ehdottomasti rakastan kaikkia vĂ€rejĂ€. Harmaata, ja valkoistakin! Harmaa on tosi nĂ€yttĂ€vĂ€ vĂ€ri, vaikka aluksi voisi ajatella ettĂ€ se olisi tosi neutraali. 

Varsinkin sisustuksessa harmaalla saa tosi kauniin kodin! đŸ€đŸ’„




TÀssÀ ylÀpuolella, netistÀ lainatussa kuvassa, esimerkiksi tosi ihastuttava sisustus...
 ruskeaa, valkoista, hopeaa ja harmaata. 💛

Harmaa ja valkoinen on ihan huippu myös vaatetuksessa. Se tuo mielestÀni ihmisen persoonan ja olemuksen, sekÀ kasvot esille todella hyvin, kun vaatetus on kauttaaltaan harmaa tai valkoinen.







11. LempielĂ€imeni on kÀÀrme ja kissa đŸ–€

12.  Lempiruokani on pizza ja erilaiset salaatit. Lempijuoma on mangokookosvesi 💛

13. En syö punaista lihaa enkĂ€ kanaa ollenkaan. Suosin vegaaniruokaa noin 80% ruokavaliostani, mutta en ole vegaani. KĂ€ytĂ€n kalaa, kananmunia sekĂ€ juustoja. 








14. Harrastuksiani ovat lenkkeily ja musiikki. Harrastan myös valokuvien taltioimista, leipomista, maalaamista, kirjoittamista, entisöintiĂ€, sekĂ€ kukkien kasvattamista ja kukkien hengissĂ€pitĂ€mistĂ€. 😃 Mutta nĂ€mĂ€ ei ole harrastuksia, vaan elĂ€mĂ€nvoima, joita teen aina kun on aikaa ja inspiraatioita. TykkÀÀn myös kĂ€ydĂ€ musiikkikeikoilla, museoissa ja taidetapahtumissa.

15. Lempivuodenaikani on syksy. Rakastan syksyĂ€, sen vĂ€rejĂ€, sen olemusta, pimeĂ€n ja valon vuorottelua, kynttilöitĂ€, syksyn tunnelmallisuutta, Halloweenia 💛 KesĂ€ on tietysti myös mieluinen, 30 astetta lĂ€mmintĂ€ niin se on mun suosikkivuodenaika! Kaikkein tĂ€ydellisin ajankohta on lĂ€mmin ja vĂ€rikĂ€s elokuu - syyskuu - lokakuu.. Kun tarkenee vielĂ€ kesĂ€vaatteilla, mutta on jo olemassa oranssit ja keltaiset puut 💛









lauantai 20. tammikuuta 2024

Keskiaikaisia ruokia đŸ§€đŸœ

 Keski-aika, Renessanssi...

NÀmÀ kiehtovat muiden entisten aikojen ohella itseÀni todella paljon. Varsinkin renessanssin aika..

 Rakastan musiikkia sen monessa muodossaan ja tykkÀÀn myös keskiakaisesta ja kelttilĂ€isestĂ€ musiikista, varsinkin oman tekemisen ja olemisen taustamusiikkina.


Vietettiin hyvĂ€n ystĂ€vĂ€ni kanssa Keskiaikailtaa yhtenĂ€ perjantaina viime kuussa ennen joulua. Ruokajuomana ja ruokina oli keskiajan aikaisia herkkuja. đŸ’„đŸ’—






Reseptit olivat Hannele KlemettilÀn keskiaikaisesta keittokirjasta "Keskiajan keittiö".










MeidÀn illan menu


Hunaja -pÀhkinÀherkku


Kultainen keitto 


Lohipiiras 


Ruokajuomana Hypocras, olutta ja valkoviiniĂ€. đŸ’„



Aloitettiin meidĂ€n ilta lasillisella valkoviiniĂ€, sekĂ€ otettiin meidĂ€n keskiaikaisista asuista muutamat kuvamuistot. EnsimmĂ€inen ruokalaji jonka tein, oli alkuruoksi Hunaja- pĂ€hkinĂ€herkku. Keskiajalla illalliset aloitettiin aina makealla, ja ateriat olivat isoja kokonaisuuksia tĂ€ynnĂ€ monta eri ruokalajia.  YllĂ€tyttiin todella positiivisesti kun tĂ€tĂ€ makeaa alkupalaa maistettiin. Hunajaherkku oli todella vaatimattoman nĂ€köinen mutta ehdottomasti herkullinen ja tĂ€tĂ€ voisi tehdĂ€ joskus myöhemminkin herkkupĂ€ivĂ€nĂ€ karkkien ja valkoisten jauho-sokeri -leivonnaisten sijaan. 

Annoskoko tehtiin hieman maltillisemmin kuin tĂ€ssĂ€ ohjeessa kun tosiaan meitĂ€ syöjiĂ€ oli vain kaksi ja monta ruokalajia tiedossa, niin mantelirouhetta tuli tuon kilon sijasta kaksi desiĂ€ ja hunajaa myös sen parin desin verran verrattuna melkeen kymmeneen desilitraan. Mausteseos oli myös hieman erilainen,  siihen laitoin kyllĂ€ inkivÀÀriĂ€ sekĂ€ kanelia, mutta neilikan ja mustapippurin korvasin ihan pienellĂ€ hippusella cayennepippuria sekĂ€ kurkumaa. Ohjeen kirjoitin alas alkuperĂ€isenĂ€, suoraan "Keskiajan keittiö"- kirjasta. đŸ’„







Hunaja- pĂ€hkinĂ€herkku 

7½ dl hunajaa 

1 kg manteli- tai pĂ€hkinĂ€rouhetta 

siitruunaviipale seoksen levittĂ€miseen 

Mausteseos;

1 tl inkivÀÀriÀ
½ tl mustapippuria
1 tl kanelia 
1/3 tl neilikkaa 


Kuumenna hunaja kattilassa kiehuvaksi kokoajan sekoittaen. LisÀÀ manteli- tai pĂ€hkinĂ€murska sekĂ€ 1 tl maustesekoitusta. KeitĂ€ miedolla lĂ€mmöllĂ€ usein sekoittaen 30- 45 minuuttia. Varo, etteivĂ€t mantelit tai pĂ€hkinĂ€t pala, ja muutu tummiksi ja kitkeriksi. Keitos on valmis, kun mantelit alkavat poksahdella. Sekoita sitten mukaan loput mausteseoksesta ja kaada nucato leivinpaperille jÀÀhtymÀÀn. Tasoita sitruunanviipaleella. JÀÀhdytĂ€ ennen tarjoilemista. Ohje on perĂ€isin 1300- luvun Italiasta.đŸ’„




Seuraavaksi ruokana oli Kultainen keitto. Siis tÀÀ oli aivan superhyvÀÀ! Muistutti koostumukseltaan ja maultaan lĂ€himpĂ€nĂ€ ehkĂ€ kanakeittoa, mutta oli ihan tĂ€ysin kasvispainotteista ruokaa. Muutamia omia muutoksia tein alkuperĂ€isreseptiin. Esimerkiksi sahramin vaihdoin curryyn. Siksi koska sahramia ei nyt löytynyt kaapista, ja se on aika hintavaa, niin en viitsinyt muutaman teelusikallisen takia ostaa kokonaista pussia maustekaappiin. KĂ€ytin keitossa kasvislientĂ€, ja galangajuuren sijasta runsaammin inkivÀÀriĂ€. đŸ’„

Kultainen keitto

6 dl kana - tai kasvislientĂ€ 
1½ dl paahdettuja leivĂ€n kuutioita (esim. vehnĂ€paahtoleipÀÀ)
2 kananmunaa
1/4 tl inkivÀÀriÀ
hyppysellinen galangaa 
½ tl sokeria
hyppysellinen sahramia
1 rkl sitruunamehua 
/½ tl kardemummaa, kanelia tai korianteria)


Kiehauta kana- tai kasvisliemi kattilassa ja vÀhennÀ sitten lÀmpöÀ. Paahda pari palaa vehnÀpaahtoleipÀÀ (ei kuitenkaan tummanruskeaksi) ja leikkaa leipÀpalat pieniksi kuutioiksi. Vatkaa munat kulhossa hyvin, lisÀÀ joukkoon mausteet ja lopuksi kuuma liemi koko ajan vatkaten LisÀÀ sitten leipÀkuutiot ja kaada seos kattilaan, lÀmmitÀ liedellÀ muutama minuutti, mutta ÀlÀ anna kiehua, jottei keitto juoksetu. LisÀÀ lopuksi sitruunanmehu ja tarjoile. Ohjeen pohjana on Forme of cury- teoksen resepti.
VIHJE: Jos et löydĂ€ kaupasta galangajuurta, voit kĂ€yttÀÀ inkivÀÀriĂ€ hieman runsaammin. Muita tĂ€hĂ€n keittoon sopivia mausteita ovat kardemumma, kaneli ja korianteri. đŸ’„





Keiton jĂ€lkeen maistettiin lohipiirakkaa, jonka Anniina oli leiponut ja toi mukanaan. Söin tĂ€stĂ€ vielĂ€ seuraavanakin pĂ€ivĂ€nĂ€, ei kyllĂ€ jaksettu koko piirakkaa todellakaan kerralla syödĂ€ 😄. 

Maukasta oli 💗


Lohipiirakka 

Piiraspohja (esim. ½ annosta voitaikinaa tai 500 g valmiita lehtitaikinalevyjĂ€)

TĂ€yte;

2½ - 3 dl valkoviiniĂ€
½ tl suolaa 
400-500g lohisuikaleita
1-1½ dl kuivattuja viikunoita
1/4 tl valkopippuria
½ tl kanelia
1/4 tl neilikkaa
1/4 tl muskottia 
½ tl inkivÀÀriĂ€
ripaus sahramia 
1-2 rkl pinjansiemeniĂ€ 
2 rkl korintteja
1/4 tl suolaa 
1 dl kuivattuja taateleita
noin ½ dl mantelimaitoa 

Valmista piirastaikina ja jaa se kahteen osaan. Paloittele viikunat, laita palat kattilaan ja kaada pÀÀlle noin 1 dl valkoviiniĂ€. KeitĂ€ viikunoita 15 minuuttia tai kunnes ne ovat pehmeitĂ€, jÀÀhdytĂ€ ja hienonna sauvasekoittimella tasaiseksi massaksi. Paloittele taatelit ja esikeitĂ€ niitĂ€ noin 5 minuutin ajan lohisuikaleiden kanssa valkoviinissĂ€ (1½-2dl), johon on lisĂ€tty ½ tl suolaa. Siivilöi keittĂ€misen pÀÀtteeksi viiniliemi talteen. 
LisÀÀ viikunasoseeseen mukaan korintit, suola ja mausteet. Sekoita hyvin ja ohenna seosta tarpeen mukaan lohen keittĂ€misestĂ€ jÀÀneellĂ€ viiniliemellĂ€. Painele toinen osa piirakkataikinasta pyöreĂ€n piirasvuoan (halkaisija 25-27cm) pohjalle ja reunoille. LevitĂ€ viikuna-mausteseos piirakkapohjalle ja sirottele pÀÀlle pinjansiemeniĂ€. LevitĂ€ sitten lohi-taateliseos piiraan pÀÀlle. Kaulitse toinen osa taikinaa ja tee siitĂ€ piiraalle kansi. PeitĂ€ piiras kannella ja sivele se mantelimaidolla jossa on ripaus sahramia, ja pistele kanteen reikiĂ€ haarukalla. Paista 200- asteisen uunin alatasossa knnes kansitaikina on kohonnut ja kauniin vĂ€rinen eli noin 35-40 minuuttia. đŸ’„

Piirakkapohjan voitaikinaan ja mantelimaitoon löytyi vielĂ€ erikseen ohjeet keskiaikaisesta keittokirjasta ja laitoin nekin tĂ€hĂ€n; 

Voitaikinapiiraspohja

300 g voita
5½ dl puolikarkeita vehnĂ€jauhoja
1 tl leivinjauhetta
2 dl vettÀ

Sekoita voi, jauhot ja leivinjauhe murumaiseksi seokseksi ja lisÀÀ lopuksi 2 dl vettĂ€. Sekoita taikina kĂ€sin tasaiseksi, mutta Ă€lĂ€ vaivaa. Jaa taikina kahtia, painele molemmat osat suorakulmion muotoon ja laita hetkeksi jÀÀkaappiin jĂ€hmettymÀÀn. LehtevyyttĂ€ taikinaan saa kaulitsemalla ja taittelemalla sen osiin muutaman kerran. đŸ’„





Mantelimaito 

2 dl mantelijauhetta
4 dl vettĂ€ 
2-3 rkl sokeria 
1/3 tl suolaa 

Kiehauta kattilassa vesi, lisÀÀ mantelijauhe, sokeri ja suola. Anna hautua miedolla lĂ€mmöllĂ€ 15 minuuttia, sekoittele vĂ€lillĂ€. Siivilöi. TĂ€mĂ€n reseptin pohjana on Tailleventin ohje 1300- luvulta. 
Jos et löydĂ€ kaupasta valmista mantelijauhetta, kĂ€ytĂ€ kokonaisia kuorittuja manteleita. Hienonna ne morttelissa mahdollisimman huolellisesti ja pyörĂ€ytĂ€ vielĂ€ hauduttamisen lopuksi sauvasekoitinta kattilassa, jotta mantelit sulautuvat paremmin nesteeseen ja lopputulos on tĂ€ytelĂ€isempi. Siivilöi seos. 





Ruokajuomana juotiin kaljan ja valkkarin lisĂ€ksi keittĂ€mÀÀni Hypocras- juomaa. Juoman viini oli alkoholitonta, mutta lorautettiin sekaan valkkaria, ja oikein hyvin sopi sinne! En siivilöinyt juomaa mitenkÀÀn vaikka ohjeessa nĂ€in sanottiin, ihan vain edellispĂ€ivĂ€nĂ€ keitin ja laitoin kannuun odottelemaan seuraavaa pĂ€ivÀÀ. đŸ’„









Hypocras



1 l punaviiniÀ

150g sokeria 

2 tl kanelia 

2 tl inkivÀÀriÀ

(pieni pala galangajuurta)
















Laita pieni mÀÀrĂ€ viiniĂ€ kattilaan sokerin kanssa ja kuumenna kunnes sokeri on liuennut, mutta Ă€lĂ€ keitĂ€. YhdistĂ€ sitten loput ainekset kulhossa, anna seistĂ€ kaksi tuntia, sekoita vĂ€lillĂ€. Siivilöi viini taitellun sideharson lĂ€vitse useampaan kertaan, kunnes juoma on kirkasta. Pullota ja nauti muutaman pĂ€ivĂ€n kuluttua. Voit kokeilla mausteeksi myös hyppysellistĂ€ muskottia, ripausta pippuria tai vaikkapa mausteneilikkaa. Resepti perustuu Mesnagier de Paris- teoksen ohjeeseen. đŸ’„

Niin hauska ilta oli. 💛


sunnuntai 14. tammikuuta 2024

NuutinpĂ€ivĂ€ đŸ’„

"HyvÀ Tuomas joulun tuopi, paha Nuutti poijes sen viepi"

Tuon vanhan sananparren oon kuullut, ja aina tiennyt ettĂ€ nuutinpĂ€ivĂ€ 13. tammikuuta on viimeinen pysĂ€kki joulunajalle. NĂ€in sattumalta viime vuonna nĂ€ihin aikoihin lehtijutun, jossa kerrottiin nuuttipukkiperinteestĂ€. Selailin lisÀÀ netistĂ€ tuosta perinteestĂ€ kun kiinnostuin, ja sehĂ€n on ihan kunnon isokin juttu osassa Suomea. ItseĂ€ni kiinnostaa tĂ€llaiset itselle tuntemattomammat perinteet ja muiden maiden juhlapĂ€ivĂ€t.


 Itse en ole ikinĂ€ kerĂ€nnyt vielĂ€ loppiaisena joulukoristeita pois, vaan aina vasta nuutinpĂ€ivĂ€nĂ€. JoulutĂ€hdillĂ€ ja jouluvaloilla en muutenkaan pidĂ€ mitÀÀn kiirettĂ€.


 Tammikuussa on kokoajan niin pimeÀÀ ja alkaa silloin jo pimeĂ€ aika kyllĂ€styttÀÀ, niin ei ole kiirettĂ€ kyllĂ€ pakata kaikkea keinotekoisiakin valonpilkahduksia hirveĂ€llĂ€ kiirellĂ€ varastoon.



Ihan aluksi nuutinpĂ€ivĂ€ oli heti loppiaisesta seuraava pĂ€ivĂ€, mutta ajankohta muutettiin myöhemmin nykyiselle paikalleen. Nimi tulee 1100- luvulta, Knut- pyhimyksiltĂ€, Herttua Knut Lavardilta sekĂ€ Tanskan suojeluspyhimykseltĂ€, kuningas Knuut PyhĂ€ltĂ€. Alunperin nuutinpĂ€ivĂ€n perinne on Ruotsista. 

Nuuttipukkiperinne tulee vuosikausia sitten rellestĂ€neeltĂ€ miesten, hieman pelottavaltakin, kovaÀÀniseltĂ€ joukolta, jotka kiertelivĂ€t joulun rauhan jĂ€lkeen ennen arkeen paluuta, talosta taloon, pummimassa joululta ylijÀÀnyttĂ€ kaljaa. Jos talosta löytyi ruokaa ja juomaa, meluisa joukko lauloi kiitoslaulun ja merkitsi talon oveen merkin talven ajaksi, ettĂ€ talo oli ollut vieraanvarainen. Haukkumislaulu ja muuta kiusantekoa oli luvassa, jos kaljaa ei sattunutkaan enÀÀ olemaan. Joukkio oli myös pukeutunut vÀÀrinpĂ€in kÀÀnnettyyn vanhaan turkkiin, pÀÀssĂ€ oli sarvet ja tuohinaamari. Kasvot oli myös saatettu vĂ€rjĂ€tĂ€ ja tekoparta ja vihtaseivĂ€s roikkui myös menossa mukana. KiertĂ€vĂ€ joukko saattoi asettua kierroksensa pÀÀtteeksi yhteen taloon, jossa jĂ€rjestettiin riehakkaat joulun pÀÀttĂ€jĂ€iset. đŸ’„

Nuuttipukkiperinne on nykyÀÀn muuttunut aikuisten irvailusta lasten karkkikierrokseksi, ovelta ovelle, ihan ystÀvÀllisessÀ mielessÀ, naamiaisasuihin sonnustautuneena. Lapset esimerkiksi saattoivat koristella itseaskarrellut naamarinsa joululta jÀÀneillÀ karkkipapereilla.

 Perinne on hiipunut Suomessa, mutta joissakin osin se vaikuttaa yhĂ€, kuten Vakka-Suomessa, HĂ€meessĂ€ ja Satakunnassa. Ahvenanmaalla on myös nuuttipukkeja. Lapset saattavat saada myös rahaa karkin lisĂ€ksi, ja vanhemmatkin ovat mukana kierroksella. Muistuttaa siis selvĂ€sti meidĂ€n pÀÀsiĂ€isen virpomista, joita kaikkialla Suomessa ei ole, vaan siellĂ€ juuri virpomisen sijasta kiertÀÀ nuuttipukit tammikuussa. Monessa Suomen kaupungeissa myös jĂ€rjestetÀÀn isoja juhlia ja tansseja, nuutinpĂ€ivĂ€n kunniaksi. 


LĂ€hteet;

yle.fi

taivaannaula.org

ess.fi

Toukokuun ensimmĂ€inen pĂ€ivĂ€ 💛

    (Supersokeriset munkkirinkilĂ€t ja munkkipallerot kylmĂ€ltĂ€, harmaalta ja sateiselta toukokuun eka pĂ€ivĂ€ltĂ€ vuonna 2020. 💛💛 Sillon pais...