maanantai 10. helmikuuta 2025

Muotia 1920- luvulla đŸ’„

"MillÀÀn muulla ei ole niin suurta vaikutusta modernin muodin kehitykseen kuin urheiluvaatteilla" kirjoitettiin Voguessa vuonna 1926, ja toimiviksi suunnitellut urheiluvaatteet olivatkin tĂ€ydellinen esikuva uuden aikakauden sporttiselle tyylille. 

- yllĂ€oleva kirjasta Vintage Fashion- muodin vuosikymmenet 



Flapper-muotia, art decoa, hapsuhelmoja, koristepÀÀhineitĂ€, vahva meikki, ja nilkkapituudesta lyhenneet hameenhelmat. EnsimmĂ€isen maailmansodan kauhut oli jĂ€tetty taakse, ja ihmiset viettivĂ€t kuplivaa ja iloista elĂ€mÀÀ. 

(kuvissa Annina. Helsinki. 2022.)


1920- luku, Roaring twenties, ensimmÀisen maailmansodan jÀlkeinen kultainen 20-luku toi mukanaan uusia mullistuksia, niin yhteiskuntaan kuin muotiinkin. Muodissa nÀhdÀÀn vielÀ nÀin sadankin vuoden pÀÀstÀ mullistuksia jotka ovat saaneet alkunsa tuona sÀihkyvÀnÀ aikakautena. Tuona aikana tehtiin niin hameen helmoihin kuin asusteisiinkin kaikenlaisia uudistuksia. Aikakauden kasvot ovat epÀsovinnainen flapper- tyttö, poikatyttö, la garconne. Jazz-tytöt meikkasivat, tupakoivat, ja juhlivat mielin mÀÀrin. ViimeisimmÀn muodin mukaan pukeutuvat flapper- tytöt uhkasivat perinteistÀ naiskuvaa Suomessa, joten hirveÀsti ei, konservatiivisemmat piirit tÀstÀ ilmiöstÀ pitÀneet.

Muodin, tyylin ja sisustuksen suuntaus art deco sai myös alkunsa nĂ€inĂ€ pĂ€ivinĂ€, ja Coco Chanelin mustat, ajattomat mekot ovat myös tĂ€ltĂ€ vuosikymmeneltĂ€. 




1920 - luvulla naiset heittivĂ€t korsetit nurkkaan ja halusivat luonnollisemman lookin. Tyyli tuolla vuosikymmenellĂ€ oli poikatyttömĂ€inen. Coco Chanel toi markkinoille jersey- kankaan, joka teki arjen olemisesta mukavampaa. 

 Hameenhelma lyheni polvipituuteen, mekoissa heiluivat hapsut ja paljetit vauhdikkaiden tanssien mukana. Tuon ajan tunnetuin vaate on Charleston- mekko. Art deco- suuntauksen lisĂ€ksi vaikuttivat egyptilĂ€inen eksotiikka sekĂ€ Antiikin kreikka. Naiset kĂ€yttivĂ€t asusteinaan sulkapÀÀhineitĂ€, pitkĂ€vartisia silkkihansikkaita, pitkiĂ€ helminauhoja sekĂ€ cloche- hattuja. 


            Museo Milavida; "Paluu 20- luvulle"- nĂ€yttely.




Ranteissa oli runsaasti rannerenkaita ja korvissa nĂ€yttĂ€vĂ€t korvikset. HiustyyleissĂ€ suosittiin Marcel-aaltoja sekĂ€ Bob- leikkausta. Bob- leikkaus oli lyhyt kulmikas, helposti muotoiltava kampaus. Bob- leikkaus oli klassiset, kauniisti muotoillut laineet. Tuon ajan juttu oli lyhyet hiukset. Huulet oli tulipunaiset, silmĂ€t nĂ€yttĂ€vĂ€n mustat ja kulmakarvat maalattu paksuiksi ja tummiksi. 











Miesten muoti perustui mukavuuteen, ja rentouteen. Oxford-housut yleistyivĂ€t, erityisesti nuorten miesten pukeutumisessa. Puvuissa oli joko kaksirivinen tai yksirivinen napitus, ja olkapÀÀt olivat tehostetun korostetut.1920- luvulla tĂ€rkeĂ€ miesten asuste olivat hatut, esimerkiksi fedora-hatut tai panamapÀÀhineet. Viimeistely miesten pukeutumiseen tuotiin taskukelloilla ja solmioilla. 

Ikoniset muotisuunnittelijat nousivat tuohon aikaan suosioon kuten esimerkiksi Coco Chanel. Coco Chanelin luomukset keskittyivĂ€t vapaampaan siluettiin ja tuolloin luotiin legendaarinen pikkumusta, joka on kĂ€ytössĂ€ nykyÀÀnkin tyylikkÀÀnĂ€ ja ajattomana, muodikkaana mekkona. 



Muita muotisuunnitelijoita olivat mm. Jeanne Lanvin joka suunnitteli erityisesti tanssimekkoja, sekÀ Jean Patoun rento ja raikas urheilumuoti, joka otettiin Yhdysvalloissa riemulla vastaan.

1920- luvulla yhteiskunnan tilanne vaikutti suoraan muotiin. Charleston oli suosituin tanssi, ja tÀtÀ varten kehiteltiin asuja tanssimiseen soveltuviksi. Jazz-kulttuuri kukoisti ja toi muotiin vivahteita, ja naisten vapautuminen nÀkyi hiuksissa, meikissÀ, kaikessa. Nainen saattoi nyt ajaa autoa kuten miehet ja lÀhti työelÀmÀÀn, joten tarvitsi tÀtÀ varten myös kÀytÀnnölliset vaatteet. Naiset saivat myös ÀÀnioikeuden. Salakapakoissa nÀhtiin uusimpien muotivirtausten tyylejÀ.

Jersey-kangas oli arkena kĂ€ytössĂ€, iltapuvuissa materiaaleina oli satiini ja silkki. Puuvilla ja villa kuten nykyÀÀnkin, olivat hittejĂ€ arkipukeutumisessa. 

                            Kuva; Museo Milavida -nĂ€yttely, "Paluu 20- luvulle"

Mekoissa kĂ€ytettiin tuohon aikaan paljon paljetteja, joista jotkut oli valmistettu vahasta. Vahaiset paljetit joskus sulivat pois sekĂ€ halkeilivat kĂ€ytössĂ€. Muotia seurattiin lehdistĂ€ kuten Vogue, mutta Hollywood vaikutti asiaan myös.  Elokuvien tĂ€hdet olivat myös muoti-ikoneita, ja heidĂ€n tyylejÀÀn jĂ€ljiteltiin. Miesten 20-luvun elokuvien tyyli-ikoneja olivat Rudolph Valentino, Douglas Fairbanks sekĂ€ Fred Astaire. Kulutuskulttuuri alkoi kasvamaan, valmistusmenetelmĂ€t paranivat, teollinen massatuotanto mahdollisti asujen valmstamisen suuremmallekin joukolle ihmisiĂ€ ja mainonta monipuolistui joten tiedotus uusimmista muotivillityksistĂ€ levisi paremmin ihmisten tietoon. Sarjatuotannon lisĂ€ksi muotivaatteita ommeltiin myös kotioloissa itse. 

!920- luvun muoti inspiroi vielĂ€ tĂ€nĂ€kin pĂ€ivĂ€nĂ€, ja esimerkiksi 1960- luvulla vallinnut mod-tyyli, sekĂ€ 1980-luvulla vaikuttanut power dressing saivat innoituksensa juurikin tĂ€mĂ€n aikakauden muotisuuntauksesta. 








Pieni yhteenveto tÀmÀn ajan muodista;

Muodin kolme avainsanaa olivat cloche-hatut, poikatyttömÀinen, huoleton tyyli sekÀ lyhyet mekot. Muoti otti urheilumuodista sekÀ miesten vaatteista vaikutteita.
1920- luvun tunnetuin muotisuunnittelija oli Coco Chanel, joka valmisti markkinoille pikkumustan ja jersey-kankaan, jotka ovat edelleen elegantteja muotiluomuksia. Art Deco- tyylisuuntaus sai vakituisen nimensĂ€ 1960-luvulla, ja on myös jÀÀnyt nĂ€ihin aikoihin asti suosituksi sisustussuuntaukseksi. Suosituimmat materiaalit tuona aikana olivat jersey-kangas, sekĂ€ silkki ja satiini ilta- sekĂ€ juhlapuvuissa. 




LĂ€hteet; 

đŸ’„https://nordvibe.fi/1920-luvun-muoti/
đŸ’„Vintage Fashion - muodin vuosikymmenet - kirja 
đŸ’„Museo Milavidan nĂ€yttely "Paluu 20- luvulle"
đŸ’„https://tyyliniekka.fi/tyylikatsaus-20-ja-30-luvuille/



















maanantai 3. helmikuuta 2025

Voimanaisia #1; Marie-Antoinette

 Upeita Voimakkaita Voimanaisia; 

 Osa 1. Marie-Antoinette

 Ranskan vallankumouksen syntipukki, juhlia rakastava seurapiiriperhonen, joka sotkettiin moneen skandaaliin syyttömĂ€nĂ€ mukaan. 

Laitan tĂ€hĂ€n eka linkin edelliseen pĂ€ivitykseen Marie-Antoinetten elinajalla vallinneista muotivillityksistĂ€. Siis ihania luomuksia ja kauniita mekkoja tuohon aikaan!  Pukeuduttaispa vielĂ€kin kuin kermakakut ja noin erottuvaisesti!

Linkki alla nĂ€ihin muotiluomuksiin; 

https://camomillamaria.blogspot.com/2025/01/muotijuttuja-1700-1800-luvuilta.html


Marie Antonia Josepha Johanna von Habsburg-Lothringen 

Marie-Antoinette ~ Ranskan kuningatar 

SyntymĂ€aika; 2.11.1755. ItĂ€valta, Wien. (Hofburg)

                                           Kuolinaika; 16.10.1793. Ranska, Pariisi. (Place de la Concorde)



  Ă„iti; ItĂ€vallan arkkiherttuatar Maria- Theresia IsĂ€; Keisari Frans I

Lapset; Marie-Therese Charlotte, Louis-Joseph -Xavier-Francois, Ludvig XVII, Sophie-Beatrix  

Puoliso; Ludvig XIV, Ranskan kuningas. 

                                      

Marie-Antoinette ~ ItÀvallasta kotoisin oleva Ranskan kuningatar., jonka uskonto oli roomalaiskatolilaisuus. Ulkomaalainen Ranskassa, kohtasi muukalaisvihaa, eikÀ oikein saanut koskaan, ainakaan pysyvÀsti, paikkaa ranskalaisten sydÀmissÀ. TÀhÀn kyllÀ vaikuttivat myös Marie-Antoinetten omat kÀytöstavat ja olemus hallitsijana. NÀitÀkin on toki vÀÀristelty ja paisuteltu, ettÀ Marie-Antoinetten maine saatiin propagandan, huhupuheiden ja valheiden avulla pysymÀÀn mahdollisimman huonona ja huononemaan vÀhÀ vÀhÀltÀ aina enemmÀn, pilkkalaulujen ja pilapiirrosten myötÀ.

 Marie-Antoinette koetti tehdĂ€ kansan eteen pieniĂ€ huomaavaisia tekoja, joita esimerkiksi muut valtaapitĂ€vĂ€t eivĂ€t tehneet, mutta kaikki huomasivat vain hĂ€nen pröystĂ€ilevĂ€n elĂ€mĂ€ntyylin ja ratkaisut tuhlata rahaa omaksi ilokseen.

Kuningatar sai mieheltÀÀn Ludvigilta Petit Trianon -nimisen kartanon, jossa hĂ€n sai luvan kanssa bilettÀÀ ja elÀÀ kuten haluaa. Marie-Antoinette rakennutti kartanon sivulle pienen, söpön maalaiskylĂ€n johon hĂ€n hankki oikeita lampaita, puita ja taloja. Bombellesin markiisi totesi kirjoituksissaan, ettĂ€ kuningatar on kĂ€yttĂ€nyt ison omaisuuden ettĂ€ on saanut pienen maalaiskylĂ€nsĂ€ nĂ€yttĂ€mÀÀn köyhĂ€ltĂ€. Kun tĂ€mĂ€n kylÀÀn kĂ€ytetyn rahamÀÀrĂ€n olisi voinut kĂ€yttÀÀ ihan oikeasti köyhien elĂ€mĂ€n parantamiseen. 

Huhutaan myös, ettĂ€ kun kuningattarelle kerrottiin kansan suuresta nĂ€lkĂ€ahdingosta, ja siitĂ€, ettei heillĂ€ ollut leipÀÀ, kuningatar olisi vastannut, "Syökööt sitten leivoksia". TĂ€lle ei tietenkÀÀn voida kuitenkaan koskaan saada totuutta, sanoiko kuningatar aikanaan oikeasti nĂ€in. 


Marie-Antoinette arvosti taiteita, ja tukikin hovissaan erilaisia teatteriesityksiĂ€ sekĂ€ lauluesityksiĂ€ ja tuki seĂ€veltĂ€jiĂ€. HĂ€n osasi itsekin laulaa ja osasi soittaa cembaloa ja huilua. Marie-Antoinette tuki taidemaalari Elisabeth Vigee Le Brunia jolla hĂ€n teetĂ€tti itsestÀÀn ja lapsistaan useita muotokuvamaalauksia. Marie-Antoinette oli tarkka hiustyylistÀÀn sekĂ€ siitĂ€ ettĂ€ hĂ€n pukeutui muodin mukaisesti. 



Ludvigin ja Marie Antoinetten persoonallisuudet olivat aivan kahdesta eri ÀÀripÀÀstĂ€, ja Ludvig olikin ÀÀrimmĂ€isen ujo ja vetĂ€ytyvĂ€ heidĂ€n ensimmĂ€iset avioliittovuodet. Avioliitto oli poliittinen pakkoavioliitto, mutta pariskunta ei inhonnut toisiaan, ja ajan myötĂ€ he alkoivat oikeasti vĂ€littÀÀ toisistaan aidosti. Ludvigia pidettiin heikkolahjaisena kuninkaana, vaikka hĂ€n oli todella kiltti, sairasti masennusta ja joutui olla kuningas tahtomattaan. Marie-Antoinetten ja hĂ€nen kuningasmiehensĂ€ kaksi lasta kuolivat tosi lĂ€hekkĂ€in tuberkuloosiin, joten ei voi sanoa ettĂ€kö nĂ€illĂ€ ihmisillĂ€ olisi aikanaan ollut kovin loisteliasta ja helppoa, yltĂ€kyllĂ€istĂ€ kuninkaallisten elĂ€mÀÀ, kansan, valtionmiesten ja muiden vielĂ€ painostaessa joka puolelta jatkuvasti. 

Marie-Antoinetten oli vaikea keskittyÀ keskusteluissa kuuntelemaan, ja hÀnellÀ oli mahdollisesti lukihÀiriö. HÀn harrasti uhkapelaamista liikaakin, sekÀ metsÀstys oli yksi hÀnen suuri vapaa-ajan harrastussuosikki. Kuningatar inhosi poliittisia keskusteluita sekÀ jÀykkÀÀ hovietikettiÀ. HÀn halusi mielummin rellestÀÀ ja juhlia yötÀ myöten. HÀnen juhlansa alkoivat aina iltasella kun Ludvig oli kÀymÀssÀ pitkÀkseen, ja kun kuningas herÀsi aamulla hoitamaan valtionasioita, Marie-Antoinette ei ollut vÀlttÀmÀttÀ mennyt vielÀ edes nukkumaan. Hovin tiukankankeat menettelyseremoniat eivÀt kiinnostaneet yhtÀ paljon kuin vaikka ooppera ja baletti. Kun Marie-Antoinetten oli kuitenkin otettava ohjakset aikoinaan maan asioista Ludvigin masentuessa, hÀn kykeni myös vakavoitumaan ja osallistui myös politiikkaan.




Marie-Antoinettesta tuli Ranskan dauphine vain 14-vuotiaana, avioiduttuaan 15-vuotiaan Louis Augusten kanssa. 18-vuotiaana Marie-Antoinette kruunattiin Ranskan kuningattareksi. HĂ€n oli luonteeltaan rehellinen ja halusi pyrkiĂ€ parempaan aina, mutta hĂ€n ajatutui ongelmiin tahtomattaan, ongelmiin jotka tahrasi hĂ€nen mainettaan. Marie-Antoinette esimerkiksi sotkettiin kaulakoruskandaaliin, jossa Jeanne de Valois- niminen ammattihuijari, huijasi kahden miljoonan livren arvoisen kaulakorun vÀÀrennettyjen kirjeiden, (jotka olivat muka kuningattaren kirjoittamia) avulla itselleen timanttikaulakorun. Vaikka syylliset joutuivat oikeuden eteen ja saivat tuomion, tĂ€mĂ€ kyseinen kaulakoruhĂ€ssĂ€kkĂ€ tahrasi kuningattaren jo valmiiksi huonon maineen, lopullisesti. 

Kuningaspari syöstiin vallasta 1792 epĂ€onnistuneen pakoyrityksen aikoihin. Kuningaspari kuoli kumpikin giljotiinissa 1793. HeidĂ€n lapsistaan vain yksi eli Ranskan vallankumouksen yli. 

Marie-Antoinette mestauslavalle kĂ€vellessÀÀn astui pyövelin jalan pÀÀlle vahingossa ja pyysi tĂ€tĂ€ hĂ€neltĂ€ anteeksi. "Anteeksi monsieur, se ei ollut tarkoitukseni". 

Marie-Antoinette tuomittiin maanpetoksesta kuolemaan giljotiinissa 37-vuotiaana 16.10.1793.  kello 12.15. Place de la Concordessa, Pariisissa. 

HĂ€net on haudattu 21.1.1815 Saint Denis`n basiliskaan, Ranskassa. 




LĂ€hteet; 

https://en.chateauversailles.fr/discover/history/great-characters/marie-antoinette

https://kuninkaallisetjamonarkia.wordpress.com/2014/10/31/ludvig-xvi-kuningas-vasten-tahtoaan/

www.historianet.fi




maanantai 27. tammikuuta 2025

Muotijuttuja 1700 & 1800 - luvuilta đŸ’—đŸ’„

1700- luvulla oli runsas, rönsyilevĂ€, omalaatuinen muoti. SekĂ€ naiset ettĂ€ miehet kĂ€yttivĂ€t peruukkeja. Marie Antoinette lienee rokokoo-ajalta tunnetuin muoti-ikoni noilta vuosilta. Korsetit olivat tuon ajan yksi luottovaatekappaleista. 


                            

Rokokoo 1730 - 1770 

Rokokoo- ajan hameet tuettiin panierilla muotoonsa. Panierilla eli vannenauhalla. Vaatteissa oli kureliivimiehusta ja pyrkimys keveyteen. Asustuksessa oli pÀÀpainona vaaleat vĂ€rit sekĂ€ puuteroidut kasvot. Matala ja pieni kampaus, vaatteissa koristeina rusetteja, silkkinauhoja sekĂ€ tekokukkia. Miesten takit olivat vartalonmyötĂ€isiĂ€. Miesten takkien helman sivut jĂ€ykistettiin ja muodissa olivat kapeat polvihousut. 

1800-luvulla naisten mekkojen takaosat haluttiin nĂ€yttĂ€vĂ€n mahdollisiman runsailta. Aiemmin kellomaiset mekkojen helmat muuttuivat 1860-luvulla pitemmiksi joissa oli laahus, ja sen ajan ompelijat kuroivat hameenhelmoja ylemmĂ€s jotta laahus ei viistĂ€isi maata. Turnyyri, oli mekon alle asennettu rautakehikko, joka nosti helmat ylemmĂ€s maasta. Turnyyri oli rautakehikko, (vannehametta hillitympi) joka asennettiin sitomalla vyötĂ€rölle ja johon kiinnitettiin hameen helmaosa jotta niiden laahus kohoaisi ylöspĂ€in. Turnyyri suureni ajan myötĂ€ jatkuvasti suuremmaksi. 









 













Kuva kopsattu netistÀ. Wikipedia.


1800- luvulla jÀttimÀiset vannehameet saapuivat muodin kuvioihin.

Keisari Napoleon III;n 18 vuotta vanhempi vaimo alkoi kĂ€yttÀÀ ensimmĂ€isenĂ€ vannehametta peittÀÀkseen raskautensa. Eugene oli aikansa muoti-ikoni, ja hameesta tuli nĂ€in ollen hitti. 

Vannehame oli tehty hulavanteiden kaltaisesta hĂ€kistĂ€, jonka pÀÀlle aseteltiin alushame tukemaan sitĂ€, ja se sai vatsan nĂ€yttĂ€mÀÀn litteĂ€mmĂ€ltĂ€, kun vielĂ€ viimeisenĂ€ pÀÀlle puettiin itse mekko. Plussaa oli se ettĂ€ hameessa oli runsaasti liikkumavaraa, jalkojen jÀÀdessĂ€ vanteen alla vapaaksi ja koska kangasta ei tarvittu kovin paljon. Hame oli huippumuotia ja se työllisti terĂ€stehtaissa tuhansia työntekijöitĂ€ valmistamaan pĂ€ivittĂ€in valtavat mÀÀrĂ€ terĂ€shĂ€kkikehikoita vannehameita varten. 

                              (kuva kopsattu netistĂ€.) Krinoliinimuotia 1860- luvulla. Wikipedia.

1800-luvun lopulla vannehamemuoti hiipui ja tilalle tuli hillitympi versio, krinolinetti sekĂ€ turnyyri, josta kirjoitinkin jo tuonne ylös. 


https://punomo.fi/pukuhistoria-rokokoo-1730-1770/

historianet.fi Eri artikkeleita



Marie Antoinette -leffassa on tĂ€n ajan pukuja ja muotia. Leffa kertoo Marie Antoinetten elĂ€mĂ€stĂ€ ja kyseisessĂ€ leffassa on pÀÀosassa Kristen Dunst. Leffa on vuodelta 2006. 

Myös Amadeus- leffassa on tĂ€tĂ€ aikaa. Kertoo siis Mozartin elĂ€mĂ€stĂ€, ja siinĂ€ on paljon Mozartin musiikkia. Elokuva itse ei kerro suoraan (ilmeisesti?) totuudenmukaisesti Mozartin elĂ€mĂ€stĂ€. Mutta ehdottomasti katsomisen arvoinen. Historiallinen draama on vuodelta 1984, ja Mozartin roolissa siinĂ€ on Tom Hulce. 




torstai 2. tammikuuta 2025

LuontoreittejÀ #3; Harjukarin tonttupolku

 



Harjukarin joulumetsÀ, Marinkainen.

....joulukuussa 2024. đŸ’«

Pakkasta oli - 15 astetta. Talven ekoja kunnon pakkaspÀiviÀ.

...Kuvissa muokkailtu enemmÀn ja vÀhemmÀn vÀrejÀ, eka kuva tietoisesti hyvinkin muokkailtu. Jotkut kuvista ovat tÀysin ilman muokkauksia, muunnoksia ja filttereitÀ. Esimerkiksi nuo grillinuotion lÀheisyydestÀ otetut rantakuvat, no filter needed.

TÀÀ joulukoristeilla ja jouluvaloilla koristeltu joulumetsĂ€ oli kyllĂ€ ihana 💜 Vekaroiden ja ystĂ€vĂ€n kanssa tĂ€nne lĂ€hdettiin, mutta ikĂ€nÀÀn, koskaan, milloinkaan, en niin aikuiseksi kasva etten tĂ€mĂ€n tyylisestĂ€ tunnelmoinnista myös itsekin tykkĂ€isi tosi paljon. Laitoin tÀÀltĂ€ kuvia vielĂ€ albumillisen esille, hyvÀÀ joulua joka jo kohta siirtyy ajasta ikuisuuteen ja hienoa uutta vuotta 2025. 



















Harjukarin lintutorni, sijaitsee Marinkaisissa, Suomen rannikkoalueella. Lintutorni sijaitsee luontopolun varrella, metsĂ€n reunassa. Luontopolku lĂ€htee Kipponpauhantien parkkipaikalta, ja noin 500 metrin kĂ€velymatkan pÀÀstĂ€ löytyy lintutorni rannalta, metsĂ€n reunasta. Niityt, lieterannat, ja pellot ovat Pohjanmaan tĂ€rkeimpiĂ€ levĂ€hdyspaikkoja linnuille. Linnusto tÀÀllĂ€ on erittĂ€in monipuolista. Tornin lĂ€heisyydessĂ€ on laavu ja nuotiopaikka, jossa olikin tarjolla tonttupolulla kĂ€vijöille grillimakkaraa, glögiĂ€ ja pipareita tuolloin. ..Alue on Pohjanmaan tĂ€rkeĂ€ linnustokohde sekĂ€ kuuluu Vattajanniemen Natura 2000 -alueeseen. 








Harjukarin lintutorni, Marinkainen, Kokkola. 

Kipponpauhantie 

68210 Marinkainen 


perjantai 20. joulukuuta 2024

LuontoreittejÀ; #2 Rummelö- HarrbÄdan luontoreitti



Rummelö- HarrbÄdan 4,5 kilometrin ulkoilureitti ja luonnonsuojelualue Keski-Pohjanmaalla, joka lÀhtee Kokkolan Villa Elban parkkipaikalta ja kulkee lintulavan, sekÀ Rummelön ja HarrbÀdan lintutornien ohitse aina HarrbÄdan majakalle asti. Vaihtoehtoisesti siis luontopolun voi aloittaa HarrinniementieltÀ, majakan luota myös toisinpÀin Elban parkkipaikalle.

HarrbĂ„dan majakka on mun suosikkipaikkojani ja suosikkilenkkeilyreitin pÀÀssĂ€. Oon lapsena kĂ€ynyt jonkun ryhmĂ€n kanssa kĂ€ymĂ€ssĂ€ majakassa tuolla ylhÀÀllĂ€, muutama mun lisĂ€kseni kĂ€vi ihan tuolla ylhÀÀllĂ€. NykyÀÀn siellĂ€ kĂ€yminen on estetty turvallisuussyistĂ€. TĂ€llĂ€ majakalla on myös oma kummitustarinansa, ja monta eri versiota siitĂ€. 

     Luontopolku HarrbĂ„dan majakalle ja Elban tonttupolulle lĂ€htee Villa Elban parkkipaikalta. Pitkospuinen 700metrin ympyrĂ€reitti Elban lĂ€heisyydessĂ€ on esteetön. 


                                Nuorisokeskus Villa Elba. 
= TÀÀltĂ€ löytyy myös majoitusmahdollisuuksia ja kahvilatoimintaa. 

Ollaan oltu useasti tÀÀllĂ€ taskulamppujen kanssa tonttupolulla, kerran oli mukana glögiĂ€ ja pipareitakin. 






















HarrbĂ„da- Rummelö- luonnonsuojelualueella on lieterantoja maankohoamisrannikolla sekĂ€ matalia vesistöalueita. Alueella on myös useista eri lajeista koostuva linnusto. Linnuilla on 15.4. - 31.7 pesimĂ€aika. LuontoreitillĂ€ erottuvat selvĂ€sti maankohoamismetsĂ€n erilaiset vaiheet. Reitti on vaihteleva, ja ennen pitkospuiden asentamista maasta nousi paljon oksia. Me ollaan yks kerta menty tÀÀ koko matka majakalle asti ja oli leveĂ€mmĂ€t rattaat koko reitin mukana. 

TÀÀ reitti on myös siks yks mun kulkemista suosikeista, koska tÀÀ luontoalueen luonto on niin erilaista ja vaihtelevaa. VĂ€lillĂ€ on karumpaa luontoa mut sit vĂ€lillĂ€ polku kulkee ohi niittyjen joilla kesĂ€llĂ€ laiduntaa lampaita. Viimeksi kun kĂ€ytiinystĂ€vĂ€n ja lasten kanssa mennĂ€ tÀÀ reitti, niin oli leveĂ€t pitkospuut rakennettu lĂ€htemÀÀn heti alusta asti kun kÀÀnnyttiin Rummelön - HarrbĂ„dan luontoreitille. Ennen tĂ€ssĂ€ oli pitempÀÀn vain metsĂ€polku. 

Joulukuussa 2024 polun varrelta bongattuja yksityiskohtia, teiden varsilta ja muualta;










PimeĂ€ssĂ€ kĂ€veltiin takas, vaikka kello oli vasta vĂ€hĂ€n yli puoli viiden pĂ€ivĂ€llĂ€. Taskulamput oli matkassa ja löydettiin sen valossa tieltĂ€ sydĂ€nkin. Kuunsirppi loisti taivaalla vĂ€lillĂ€ ainoana valona. Kulkemista tuli noin 10 kilsaa yhteensĂ€. Ensin luontoreitin kautta ja sit tietĂ€ pitkin takas autolle.  



Pimeys on kyllĂ€ tosi kaunista. 💜



Rummelö - HarrbĂ€dan luonnonsuojelualue 

Sannanrannantie 59, 67300 Kokkola. 

Nuorisokeskus Villa Elba. 

Sannanrannantie 60, 67100 Kokkola 





sunnuntai 1. joulukuuta 2024

~~* Samhainista Joulukuuhun *~~



All Hallow`s Eve. 

Halloween.

KelttilĂ€inen uusi vuosi. 

Samhain.

Kekri.

Kurpitsajuhla. 

PyhÀinpÀivÀ.

...


Halloween ~ Samhain 








 


Halloween All Hallow`s Eve, 

Muinaisten kelttilĂ€isten sadonkorjuujuhla, "kaikkien pyhien ilta". 







Silloin verhon, elÀvien ja kuolleiden maailman vÀlillÀ sanotaan olevan ohuimmillaan, ja tÀmÀ aika on maagisin ja taianomaisin aika vuodesta, jolloin on aikaa taiteelle, taikuudelle, luovuudelle, hyvÀlle ruoalle ja jo poisnukkuneiden muistelulle ja kunnioitukselle.

TÀÀ on myös aika ennustaa tulevaa ja valmistautua pitkÀÀ kylmÀÀ talvea varten, ja tĂ€mĂ€ oli myös kelttilĂ€isten keskuudessa vuoden viimeisen sadonkorjuun aika. 






Samhain on yksi vanhimmista syysjuhlista mitĂ€ on, suomalaista kekriĂ€ on vietetty noin 1000- luvulta lĂ€htien.  Espanjassa ja Latinalaisessa Amerikassa vietetÀÀn Kuolleiden pĂ€ivÀÀ (siis ne meikit ja kukkapÀÀhineet ja asut ja juhlat miehillĂ€ ja naisilla! Voi upeuksien upeus!😍) 




Halloween on sekoitus Samhainia ja Kuolleiden pĂ€ivÀÀ ja on jo 3000 vuotta vanha juhla. Koverretut jack-o-lantern- kurpitsalyhdyt oli aluksi nauriita, joista oli tehty lyhtyjĂ€. 



Samhain oli yksi muinaisten kelttien sadonkorjuujuhla yksi neljĂ€stĂ€ suuresta vuoden aikana vietetystĂ€ juhlasta. Juhlan viettoon kuuluu kuluneen vuoden ja sen aikana mahdollisesti poisnukkuneiden ihmisten muisteleminen ja kunnioittaminen, ja ajatus ettĂ€ he ovat vielĂ€ keskuudessa, vielĂ€ elĂ€vien luona aikaa hetken viettĂ€mĂ€ssĂ€. Samhainin aikana henget siirtyivĂ€t joko manalaan tai taivaaseen. KelttilĂ€iset pukeutuivat naamioihin tai naamiaisasuihin hÀÀtÀÀkseen kuolleita elĂ€vien maailmasta. Samhain  kulkeutui siirtolaisten mukana Yhdysvaltoihin. Samhainia vietetÀÀn 1. marraskuuta, mutta sen juhlinta aloitetaan jo yleensĂ€ edellisenĂ€ pĂ€ivĂ€nĂ€, 31. lokakuuta, auringonlaskun jĂ€lkeen. KelttilĂ€isessĂ€ kalenterissa Samhain on vuoden tĂ€rkein juhla, koska kelttilĂ€iset viettivĂ€t tuolloin uutta vuotta. Samhain myös jakoi vuoden syys- ja kesĂ€puoliskoihin. 




Halloween on karnevaalimainen karkkijuhla, "trick or treat" Lapset kĂ€yvĂ€t Amerikassa kiertĂ€mĂ€ssĂ€ ovelta ovelle erilaisissa naamiaisasuissa ja kysymĂ€ssĂ€ kerĂ€ilykoreihinsa karkkeja. MikĂ€li koriin ei anneta herkullista palkkiota, palkkiona kitsaalle talonvĂ€elle on jonkinlainen vahingonteko. 




Meksikolainen Dia de Muertos- Kuolleiden pĂ€ivĂ€ on elĂ€misen ja elĂ€mĂ€n juhla. PĂ€ivĂ€ sijoittuu ajankohdalle 31.10.- 2.11. joka vuosi. Kuolleita kutsutaan kotiin ja hautausmaat valaistaan sadoilla kynttilöillĂ€ ja koristellaan samettisilla kukilla. 

Jokainen kolmesta pĂ€ivĂ€stĂ€ on varattu erilaiselle juhlinnalle ja seremonioille. 31.10 kaikkien pyhien pĂ€ivĂ€n aatto. PyhĂ€inpĂ€ivĂ€nĂ€ kunnioitetaan kuolleita lapsia ja lapsensa menettĂ€neet tekevĂ€t kotiin johtavan polun samettisista kukista. 💝

Marraskuun ensimmĂ€isenĂ€ pĂ€ivĂ€nĂ€, pienten enkelien pĂ€ivĂ€nĂ€, meksikolaiset uskovat taivaan porttien aukeavan keskiyöllĂ€, ja lasten on mahdollista astua taivaaseen kukkapolkua pitkin. Aikuisille kuolleille on laitettu ruokia esille ja heidĂ€n uskotaan tulevan kĂ€ymÀÀn elossa olevien omaisten luona. 

2. marraskuuta on Kuolleiden pĂ€ivĂ€nĂ€ ennen aamunkoittoa, meksikolaiset kokoontuvat hautausmaille, joilta pahoja henkiĂ€ pidetÀÀn poissa lukuisten lyhtyjen ja kynttilöiden avulla. Sukulaiset kunnostavat hautoja siihen asti, kunnes aurinko nousee ja he menevĂ€t kirkkoon. Kuolleiden pĂ€ivĂ€nĂ€ on myöhemmin myös kulkue ja musiikkia, joilla ajetaan pois pahoja henkiĂ€. 

Meksikolaiset siivoavat hienosti omaistensa haudat, pesevĂ€t hautakivet ja asettavat ruokaa ja juhlajuomia heidĂ€n haudoilleen, sekĂ€ uskovat ettĂ€ kuolleet omaiset kulkevat heidĂ€n joukossaan tuon pĂ€ivĂ€n. Meksikolaiset juhlivat kuolemaa ja heidĂ€n perinteensĂ€ ovat sekoitus eurooppalaisten ja atsteekkien perinteitĂ€. Meksikolaisten juttuja Kuolleiden pĂ€ivĂ€ssĂ€ on sokerimassakallot, satiirimaiset lorut sekĂ€ luukuvioiset leivĂ€t. Kuolleiden pĂ€ivÀÀn kuuluu olennaisena osana keltaiset samettikukat, vainajille kotialttarille jĂ€tetty mole-kastike sekĂ€ elĂ€mÀÀ ja kuolevaa symbolisoiva luuleipĂ€. Kotialttarit on nimeltÀÀn ofrenda ja sen on mÀÀrĂ€ nĂ€yttÀÀ kuolleille, ettei heitĂ€ ole unohdettu. Alttari rakennetaan 1. marraskuuta, ja sieltĂ€ löytyy syötĂ€viĂ€ sokerikalloja, syötĂ€vÀÀ ja juotavaa, valokuvia kuolleista joiden halutaan tulevan vierailemaan, sekĂ€ Neitsyt Marian ja mahdollisten muiden katolisten pyhimysten patsaita sekĂ€ kynttilöitĂ€. 


PyhĂ€inpĂ€ivĂ€, PyhĂ€inmiestenpĂ€ivĂ€, on kristillinen juhlapyhĂ€, marttyyrien, vainajien sekĂ€ pyhimysten juhlallinen muistopĂ€ivĂ€. PyhĂ€inpĂ€ivĂ€nĂ€ muistellaan edesmenneitĂ€ rakkaita, kĂ€ydĂ€n hautausmailla sytyttĂ€mĂ€ssĂ€ kynttilöitĂ€, sekĂ€ viedÀÀn seppeleitĂ€ ja kukkia. KynttilĂ€t muodostavat kynttilĂ€meren marraskuun pimeÀÀn iltaan. Tuona pĂ€ivĂ€nĂ€ kristityt muistavat jo poisnukkuneita rakkaitaan, ja pyhĂ€inpĂ€ivĂ€n kynttilĂ€meri pimeĂ€ssĂ€ tuo muistutuksen myös siitĂ€, ettĂ€ rakkaat tullaan vielĂ€ joskus kohtaamaan. PyhĂ€inmiestenpĂ€ivĂ€ sijoittuu ajanjaksolle 31. lokakuuta - 6. marraskuuta. 


Kekri on vanha suomalainen syysjuhla, vuoden suurin juhla, jolloin juhlittiin työvuoden pÀÀtöstĂ€ ja sadonkorjuun valmistumista Suomessa. Kekri oli myös uuden vuoden ensimmĂ€inen pĂ€ivĂ€.  Kekrin juuret ovat vuosituhansia vanhassa eurooppalaisessa maatalouskulttuurissa. kekriin kuuluivat taiat ja uhraukset. Kekrijuhlissa herkuteltiin sadonkorjuuajan herkuilla, pidettiin hauskaa, tarinoitiin sekĂ€ ennustettiin tulevaa. Kekrin taustalla ovat omavaraisuus sekĂ€ vuodenkierto.  KekrinĂ€ tarjottiin ruokaa kaikille, niin tutuille sekĂ€ tuntemattomillekin. Monet kuitenkin juhlivat kekriĂ€ ihan vain oman perheen kesken. Ruokaa oli pöydĂ€ssĂ€ yltĂ€kyllĂ€isesti, ja sitĂ€ piti syödĂ€ yhdeksĂ€n kertaa. IsĂ€nnĂ€n oli mÀÀrĂ€ humaltua illan aikana, jotta seuraavan vuoden vilja kasvaisi hyvin. Se joka toimitti talon kylvöt, ei saanut olla pĂ€issÀÀn, muuten tuleva sato tulisi olemaan pilalla. 

Lapset tuolloin myös kiertelivĂ€t talosta taloon naamioituneina köyrimöröiksi. Köyripukit olivat pelottavampi versio aikuisista, kulkivat talosta taloon pukeutuneena turkki nurinpĂ€in pÀÀlle puettuna. Köyripukit vaativat vieraanvaraisuutta ruoilla ja juomilla, muuten he alkoivat sĂ€rkeĂ€ uunia. Jos ruokaa ja juotavaa oli tarjolla, vieraat esittivĂ€t leikkivĂ€t hilpeitĂ€ tansseja.  (Mukana oli ihan tĂ€hĂ€n tarvittavat vĂ€lineet) 

Kekrin aikaan uskottiin vainajien vierailevan. Hengille lÀmmitettiin sauna ja laitettiin kylpy. Kun henget olivat kylpeneet ja saunoneet, tuvassa odotti herkkuja notkuva ruokapöytÀ, johon henget saivat mennÀ rauhassa ruokailemaan siksi aikaa, kun talonvÀki vuorostaan lÀhti saunomaan.


LĂ€hteet; 

finnish-irish.fi/galleria/shamhain/ 

https://evl.fi/perhejuhlat-ja-pyhat/pyhapaivat/pyhainpaiva/

www.historia.net 

www.kekri.fi

đŸ’„đŸŽ„đŸ’„đŸŽ„đŸ’„đŸŽ„đŸ’„đŸŽ„đŸ’„đŸŽ„đŸ’„đŸŽ„đŸ’„đŸŽ„đŸ’„đŸŽ„đŸ’„đŸŽ„đŸ’„đŸŽ„đŸ’„đŸŽ„đŸ’„đŸŽ„đŸ’„đŸŽ„đŸ’„đŸŽ„đŸ’„đŸŽ„

Mut se siitĂ€, marraskuun juhlapyhĂ€t meni jo, nyt on joulun aika ja eilen avautui eka joulukalenterin luukku ja lapsilla alkoi joulun odotus. 💗


Pohdiskelin eilen tĂ€tĂ€ kyseistĂ€ asiaa jo vĂ€hĂ€n, ja siis sitĂ€ mietin, ettĂ€ mikĂ€ tÀÀ kulutusjuhla oikein on... ja miksi? Kuka siis kĂ€skee kĂ€skemĂ€llĂ€ kuluttaa? Oon miettinyt ite usein sitĂ€ ettĂ€ tarjontaahan on runsaanlaisesti nykyÀÀn, esimerkiksi 100 €uron jotkut joulukalenterit kuulostaa itsestĂ€ vĂ€hĂ€n hurjalta. Mut riippuu kalenterista. Jos se on joku jossa on joka luukussa viinipullo tai joku tasokas timantti, ni kyl sen sitte ymmĂ€rtÀÀ ettĂ€ se kalenteri vĂ€hĂ€n maksaakin. Mut ite ajattelen ettĂ€ olisko ne timantit kiva saada vasta jouluna eikĂ€ pitkin kuukautta?

Mutta niin, en kuitenkaan ymmĂ€rrĂ€ sitĂ€ ettĂ€ miksi joulu on "kulutushysteria" juhla? En oo oikein koskaan sitĂ€ ymmĂ€rtĂ€nyt kun monet juhlat on "pilattuja kaupallisuudella"? Kun eihĂ€n kukaan kĂ€ske ostamaan mitÀÀn tai kuluttamaan yhtÀÀn mitÀÀn? Vaikka kaupat olis tĂ€ynnĂ€ joulutavaraa, ei sitĂ€ kukaan kĂ€ske ostamaan. YhtÀÀn mitÀÀnhĂ€n edes joulupakettiin ei tartte ostaa uutena. Kuitenkin, jos jollakin on mahdollista laittaa jouluun vĂ€hĂ€n enemmĂ€n rahaa, ja on pÀÀttĂ€nyt tehdĂ€ nĂ€in, onko se joltakin jotenkin pois? 

Itselle kierrÀtys ja kirppistely on elÀmÀntapa johon oon kasvanut, ja tÀmÀn lÀpi omatkin joulut on menneet esimerkiksi niin, ettÀ oon kÀyttÀnyt uudestaan joululahjojen pakkausmateriaaleja ja sujauttanut lahjapaketteihin second handina ostettuja leluja ja hyvÀkuntoisia vaatteita. (Esimerkiksi erÀÀn kerran ostin face -kirppikseltÀ paristi pidetyn addu- puvun taaperolle, joka nopeasti mentyÀÀn pieneksi, meni taas sitten seuraavalle eteenpÀin kirppiksellÀ)

Mutta vaikka kirppistely on se mun juttu, kaikkien juttu se ei ole. Joten, jos haluaa laittaa jouluun rahaa ja se on mahdollista. KeneltĂ€ se on pois? Joulu on rauhan ja rakkauden juhla, mutta se ei sulkeudu mitenkÀÀn pois, vaikka pöydĂ€t olis tĂ€ynnĂ€ herkkuja tai kuusen alla odottelis useampikin paketti. 🌟💖

Ihanaa joulukuuta đŸ’—đŸ’«



💠💠💚☀️💛Summer 💛 ☀️ 💚💠💠

💚💛💚💛💚💛💚💛💚💛 HyvÀÀ juhannusta,  HyvÀÀ kesÀÀ,  HyvÀÀ kesĂ€pĂ€ivĂ€nseisausta.  💚💛💚💛💚💛💚💛💚💛         💚💚💚💚💚💚💚💚💚💚💚💚💚💚...