torstai 17. lokakuuta 2024

Henkinen vai hengellinen ?


Henkisyys on kiinnostusta elĂ€mĂ€n tarkoitusta, ihmisyyttĂ€, ihmisen menneisyyttĂ€ eli historiaa sekĂ€ taidetta kohtaan. Hengellisyys on henkisyyden uskonnollinen ulottuvuus ja elĂ€mĂ€n suunnan nĂ€yttĂ€jĂ€, jos ihminen orientoituu hengellisesti.

YlĂ€puolella oleva lainaus tekstinpĂ€tkĂ€ suoraan kopioitu Diakonia-ammattikorkeakoulun sivuilta, jossa mÀÀriteltynĂ€ henkisen ja hengellisyyden kĂ€sitteen eroavaisuudet, koska en itse sitĂ€ osannut sanoa paremmin, enkĂ€ edes yhtÀÀn mitenkÀÀn. 



ItseĂ€ni rikastuttaa syvĂ€lliset keskustelut ja pohdiskelut, jossa puolin ja toisin jaetaan ajatuksia ja nĂ€kökulmia, ja opitaan niistĂ€ ehkĂ€pĂ€ uusia juttujakin. TÀÀllĂ€ blogissa ja someissa harvemmin tuon mielipiteitĂ€ni mitenkÀÀn kovaÀÀnisesti esille, tÀÀ on kanava mun persoonan ja tyylin esilletuomiseen, sekĂ€ vĂ€ylĂ€ ottamieni valokuvien nĂ€yttĂ€miseen, sekĂ€ tykkÀÀn kirjoitella ja harjoittelen kirjoittamista, joten nĂ€itĂ€ raapusteluja sÀÀnnöllisesti tuon esille myös tÀÀllĂ€, yhdistĂ€mĂ€ttĂ€ niitĂ€ kuitenkaan sinĂ€nsĂ€ hirveĂ€sti mitenkÀÀn muuhun julkiseen kannanottoon, mielipiteeseen tai toimintaan. On ÀÀrimmĂ€isen antoisaa kĂ€ydĂ€ omassa elĂ€mĂ€ssÀÀn keskusteluja, jossa pyöritellÀÀn ja pohdiskellaan jotakin asiaa, teilaamatta kenenkÀÀn ajatuksia automaattisesti vÀÀrĂ€nlaisiksi, vaan ollaan just liikkeellĂ€ sillĂ€ mielellĂ€, ettĂ€ ehkĂ€ voidaan oppia jotakin tai joku uusi nĂ€kökulma aukeaa. Kun "keskustelupöydĂ€stĂ€" noustaan, ei ole tarkoitus ettĂ€ kenenkÀÀn mielipiteet ovat muuttuneet, vaan mahdollisesti ollaan havaittu jotakin uutta. 


En ole minkÀÀn uskonnon uskovainen suoraan, monissa uskonnoissa on hyviÀ asioita joita seurata elÀmÀssÀ. Olen kiinnostunut eri uskonnoista ja niiden toimintatavoista. Kuitenkin myös itse liputan sen puolesta ettÀ ihminen elÀÀ omalla toiminnallaan mahdollisimman tietoisesti, kaiken toimintansa tukiessa kaikkea. Luonnon vuodenaikojen vaihteluiden seuraaminen ovat isossa osassa omassa elÀmÀssÀni. Luonto ja luonnon monimuotoisuus vuodenaikojen vaihteluineen ovat rikas asia ja on onni ettÀ tÀÀllÀ meillÀ sellaisia on ainakin pÀÀsÀÀntöisesti neljÀ kappaletta.

"Vuodenkierron uudella tavalla seuraamisen tuottama vapaus voi syntyÀ, jos kaikista vuodenajoista tulee ihmisille kuin ystÀvÀ ja tukija. Ei vain osasta, ja lopuista lÀhinnÀ haitta, kiusa, tai jokin kettumainen ajanjakso vuodesta. HyvÀksi tai huonoksi arvottamisen tarve saattaa jopa poistua kokonaan ja heijastua vapautena muihinkin elÀmÀnalueisiin. Ja jos ja kun kokee vapautta, se lisÀÀ usein myös luomisvoimaa."

YllĂ€oleva, kursivoitu tekstinpĂ€tkĂ€ lainattu Saaga Saarnisolan kirjasta Luonnonpakanan vuodenkierto - kahdeksan elĂ€vÀÀ vuodenaikaa. 


 TĂ€ssĂ€ en nyt tarkoita etteikö joku huono aamu vituttaisi vaakatasoinen rĂ€ntĂ€sade tai joku muu yhtĂ€ Ă€rsyttĂ€vĂ€ sÀÀilmiö, sÀÀt Ă€rsyttĂ€vĂ€t ja ovat eri asia (en todellakaan odota niitĂ€ hemmetin luistinratateitĂ€, joita joutuu taas kevĂ€ttalvella sipsutella!) mutta siis kun on voittanut haasteita ja kipukohtia elĂ€mĂ€ssÀÀn, tietoinen lĂ€snĂ€olo auttaa pysymÀÀn paremmin pÀÀtöksessĂ€ elÀÀ hyvÀÀ elĂ€mÀÀ. Kun kiinnittÀÀ huomionsa erilaisiin kiintopisteisiin, pysyy paremmin siinĂ€ pÀÀtöksessĂ€, mitĂ€ kohti haluaa edetĂ€ ja mistĂ€ on jo pÀÀttĂ€nyt luopua ja mitkĂ€ tukevat sun tavoitteita ja pÀÀmÀÀriĂ€.  Kun vuotta seuraa ympĂ€ri vuoden tyyliin pĂ€ivĂ€ ja viikko kerrallaan, tarkastaen tavoitteitaan ja pÀÀtöksiÀÀn, elĂ€mĂ€ on rauhallisempaa. Monet kerrat olen kadottanu tĂ€mĂ€n yhteyden ja sitten taas palannut sen ÀÀrelle, kun olen huomannut etten ole voinut tarpeeksi hyvin. 

     

En myös usko absoluuttiseen pahuuteen tai hyvyyteen, vaan kumpaakin niistĂ€ on olemassa ihan kaikkialla. Siksi olen usein ihmetellyt kun oon esimerkiksi jostakin foorumeilta lukenut, ettĂ€ jotakin uskonnonharjoittajaa tai ihmistĂ€ joka puhuu elĂ€mĂ€nilon lisÀÀntymisestĂ€ ja henkisestĂ€ kasvusta, kutsutaan tekopyhĂ€ksi tai vÀÀrĂ€ksi, teennĂ€iseksi ja feikiksi, mikĂ€li ei aina toimi tĂ€ydellisesti sen mukaan miten elĂ€mĂ€stĂ€ ajattelee. EihĂ€n elĂ€mĂ€n tarvitse olla jotenkin tĂ€ydellistĂ€, eikĂ€ semmonen ole edes mahdollista. Aika tylsÀÀ olisi tĂ€ydellinen, muovinen elĂ€mĂ€. EikĂ€ kaikki uskonnollisuudesta, henkisyydestĂ€ ja hengellisyydestĂ€ kiinnostuneet ihmiset leiju mitenkÀÀn maanpinnan ylĂ€puolella, virheettöminĂ€ ja hengettöminĂ€... ElĂ€mĂ€ on nimenomaan aika hankala ja moniulotteinen, raskas matka, joten sallitaan virheet ja mahdollisuus kasvaa ja kukoistaa. 


Kunnioitan jokaisen normaalia uskontoa (nykyÀÀn kunnioitan, nĂ€in ei kuitenkaan ole ollut aina, vaan olen ollut nĂ€issĂ€ asioissa myös aikoinaan hyvin epĂ€kunnioittava) Uskonto, henkisyys ja hengellisyys voi parhaimmillaan tukea ihmisten rajujakin elĂ€mĂ€nmuutoksia, tuoda onnea, iloa ja merkityksellisyyttĂ€ elĂ€mÀÀn, mutta itse ajattelen niin, ettĂ€ oma sisĂ€inen, henkilökohtainen voima, joka perustuu itsetuntoon ja omaan persoonaan, sekĂ€ moraalinen kompassi ja kriittinen ajattelu, on ne tĂ€rkeimmĂ€t jotka ohjailee loppupeleissĂ€ elĂ€mÀÀ. Voimavaroja voi toki löytÀÀ useastakin eri asiasta ja tilanteesta, löytÀÀ lohtua, apua ja johdatustakin, ja uskonnot voivat olla tĂ€llainen valtava voimavara. 



Nuorempana olin todella epĂ€kunnioittava kristinuskovaisia ihmisiĂ€ kohtaan. Koin olevani jotenkin hirveĂ€n fiksu kun olin "Ă€lynnyt" sen ettĂ€ siinĂ€ on aukkoja ja asioita joita ei voi selittÀÀ ja puheet kÀÀntyy ympĂ€ri ja blaa blaa blaa... Saatoin vĂ€itellĂ€ kristinuskovaisten kanssa kĂ€rkkÀÀllĂ€kin kielellĂ€ nĂ€istĂ€ asioista ja koin jotakin hemmetin epĂ€mÀÀrĂ€stĂ€ tarvetta todistaa niitĂ€ vÀÀrĂ€ksi. NykyÀÀn kun itsellĂ€kin on tosi tĂ€rkeĂ€ osa elÀÀ pĂ€ivittĂ€in tutkien omaa sisintĂ€ ja toimintaa, ymmĂ€rtÀÀ miten tĂ€rkeÀÀ se uskonto on niille ihmisille ollut, ja on, ja miten epĂ€kunnioittavaa ja loukkaavaa on "haukkua" toisia, niiden arvoja ja uskontoa. 

Ajattelen myös, ettĂ€ osittain tĂ€mĂ€ oli kateutta, koska nĂ€mĂ€ uskovaiset vaikuttivat tasapainoisilta, heillĂ€ oli jotakin jota seurata ja joka piti pĂ€ivittĂ€in heitĂ€ pystyssĂ€. Itse olin tosi hukassa elĂ€mĂ€ni kanssa ja sisĂ€inen tasapaino ja rauha olivat asia, jonka tuskin tiesin edes olevan olemassa. Joten, uskon ettĂ€ tÀÀ epĂ€kunnioitus nĂ€itĂ€ sisĂ€isen onnen tavoittaneita ihmisiĂ€ kohtaan oli myös sitĂ€, ettĂ€ olisin halunnut itsekin olla siinĂ€ samassa pisteessĂ€. En koe enÀÀ tĂ€nĂ€pĂ€ivĂ€nĂ€ uskonnollisia, hyökkÀÀviĂ€ vĂ€ittelyitĂ€ ollenkaan mielekkĂ€iksi, erilaisista uskonnoista voi kyllĂ€ keskustella, mutta "juupas eipĂ€s"-vĂ€ittely on omalta osaltani uskontoasioissa ollut ohitse jo pitkĂ€n, pitkĂ€n aikaa. 


En myös koe uskontojen tuputtamista mitenkÀÀn luontevaksi, ajattelen ettĂ€ jokainen löytÀÀ oman uskonsa joka itseÀÀn resonoi, jos tĂ€mmöinen on tarkoitettu tapahtuvaksi, tai sitten ei löydĂ€ mitÀÀn ja saa voimavaroja jostakin muualta. Keskustelut uskonnoista, henkisyydestĂ€ ja hengellisyydestĂ€ ovat myös mielenkiintoisia. Kuitenkin, jos jokainen keskustelun aihe liukuu aina saman uskonnollisen asian ÀÀrelle ennemmin tai myöhemmin, koen sen vĂ€hĂ€n ikĂ€vĂ€nĂ€ ja ettĂ€ ehkĂ€ henkinen puoli on lĂ€htenyt niinsanotusti "laukalle". 

Uskontojen tuputtamisella en tarkoita vaikka perheessĂ€ uskonnollisten arvojen siirtĂ€mistĂ€ omille lapsilleen. Rakkaudelliset elĂ€mĂ€nohjeet voivat olla tĂ€rkeitĂ€ arvoja myöhemmin elĂ€mĂ€ssĂ€ vaikka ei uskovainen aikuisena itse olisikaan. En myöskÀÀn tarkoita etteikö omaa uskovaisuuttaan voisi tuoda esille, se ei ole uskontojen tuputtamista. Uskovaisuus saa nĂ€kyĂ€ ja kuulua kyllĂ€ ihmisestĂ€, mikĂ€li ihminen uskovainen on. 



Sanoin tĂ€n kirjotuksen tuolla aikaisemmassa vaiheessa, ettĂ€ itse saan tietyistĂ€ asioista onnea ja iloa ja voimavaroja arkeen. Se. mikĂ€ toimii toisella, ei aina kuitenkaan ole toisen juttu. TĂ€rkeintĂ€ on mielestĂ€ni kuitenkin se, ettĂ€ voi ajatella olleensa onnellinen ja elĂ€neensĂ€ tĂ€mĂ€n elĂ€mĂ€n hyvin, niin itseÀÀn kuin muita kohtaan, sitten kun meillĂ€ on pĂ€ivĂ€t tĂ€ydet. 














Ja sit vielĂ€ tĂ€hĂ€n loppuun, henkinen kasvu---mitĂ€ se on ? 

Henkinen kasvu tapahtuu, kun yksilö tulee tietoisemmaksi omasta itsestÀÀn, ja ryhtyy tietoisesti kĂ€sittelemÀÀn toimintamalleja, asenteita, arvoja, tekoja ja tapoja, joita hĂ€n haluaa muuttaa. Prosessi alkaa omaan itseen tutustumisella, jolloin omia ajatuksia ja kĂ€yttĂ€ytymismalleja tutkitaan rehellisesti.

Kasvu tapahtuu sisÀltÀ ulospÀin.

Henkinen kasvu auttaa kohtaamaan elĂ€mÀÀn kuuluvat kĂ€rsimykset, kriisit ja haasteet ja hyvĂ€ksymÀÀn ne osana kasvua. Kyse ei siis ole pelkĂ€stÀÀn “hyvistĂ€ viboista”. ElĂ€mĂ€ on kokonaisuus, johon kuuluu valoa ja varjoa.

(www.kasvunkajo.fi)


NetistĂ€ lainattu yllĂ€olevat lauseet LĂ€hde mainittu. EivĂ€t ole omia kirjoituksiani. Tuosta korostan juurikin tuota, ettĂ€ ei ole mitÀÀn "hyppyĂ€ tĂ€ydelliseen elĂ€mÀÀn, joka vaan oli ensin tosi huonoa ja sitte siitĂ€ tuli hyvÀÀ ja parempaa ja tĂ€ydellistĂ€", vaan elĂ€mĂ€ on kokonaisuus, valoineen ja varjoineen, ja tarkoitus on tietoisesti kĂ€sitellĂ€, rehellisesti peiliin katsomalla, omia kĂ€yttĂ€ytymismallejaan ja kasvaa niistĂ€, hyvĂ€ksyen ettĂ€ paskaa tapahtuu ja paskastakin voi kasvaa. 


Oletko sÀ uskossa? Kiinnostaako henkiset ja hengelliset asiat? Oletko kiinnostunut jostakin uskonnosta?

maanantai 30. syyskuuta 2024

LuontoreittejÀ #1; Laajalahti 3km

NĂ€itĂ€ erilaisia pitkospuita, luontoreittejĂ€ ja ulkoilupaikkoja tulee kierreltyĂ€ eri paikoissa pitkin ja poikin, on tullut muutamia kuvia niiden luona nĂ€psĂ€iltyĂ€, nĂ€mĂ€ kuvat kesĂ€ltĂ€ 2023 Laajalahden luontopolulta, Kokkolasta. 

Mehutauolla ennen paluumatkaa.. đŸ’„





Pienempi kulki pyörĂ€kĂ€rryn kyydissĂ€ Laajalahteen asti. Löydettiin periltĂ€ kahvikoju ja heitettiin muutama frisbee ennen kuin lĂ€hdettiin rengasreitille. Ekat kerrat lapsi kulki tĂ€mĂ€n reitin kantorepun kyydissĂ€, nyt on jo sen verran iso ettĂ€ kulkee itse, ja tĂ€mĂ€ nyt tĂ€llĂ€ hetkellĂ€ sopivan mittainen tĂ€hĂ€n hetkeen. 

đŸ’„Keski-Pohjanmaalla, Laajalahdessa on 3,3 kilometrin mittainen luontopolku, sekĂ€ 1,2 kilometrin mittainen reitti lintutornille. Reitti on vuoroin korkeaa kaislikkoa, vĂ€lillĂ€ kuljetaan metsĂ€ssĂ€. TÀÀltĂ€ löytyy myös uimaranta sekĂ€ mahdollisuus frisbeegolfaamiseen. ReittiĂ€ on hyvin helppo kulkea. Pitkospuut kulkevat koko matkan ajalta, eikĂ€ polulla ole mitÀÀn jyrkkiĂ€ nousemisia. (paitsi pÀÀssĂ€ lintutornin portaat, mikĂ€li haluaa kĂ€ydĂ€ siellĂ€ piipahtamassa)


Ollaan retkeilty tÀÀllĂ€ monta kertaa, eri vuodenaikoina, ympĂ€ri vuoden, ja aina on pÀÀssyt kulkemaan. TÀÀltĂ€ löyty myös lintulava, ja lintupiilo. Nuotiopaikalla voi paistella makkaraa ja vaahtokarkkeja. 



Retkeilyajankohta
oli 
kesÀllÀ
vuonna 2023. 






..Aina löytyy jotakin ihmeteltĂ€vÀÀ. TĂ€llĂ€ kertaa esim. sisilisko. 


Luontopolun varrelta löytyy useitakin kylttejÀ, joissa on tietoa Laajalahden lÀhiluonnosta.













Uimarannalle lĂ€htee myös parkkipaikalta hyvĂ€t, helppokulkuiset pitkospuut ja rannalta löytyy toinenkin, korkeampi lintutorni. 







KesĂ€ 2023. 


Ei tietoa mikÀ ötökkÀ ylempÀnÀ, ja missÀ mahtaa olla nykyÀÀn, mutta hieno vÀritys sillÀ oli! YleensÀ tuolla on kesÀaikaan tosi paljon ampiaisia.

 TÀÀltĂ€ löytyy myös keskeltĂ€ reittiĂ€, reitti lintupiilolle ja lintulava. Ollaan tehty joskus esikoisen kanssa taskulamppujen kanssa joulukuussa retki tĂ€nne Laajalahden luontopolulle, pidettiin juomatauko ja juotiin sen lintulavan luona kaakaomukilliset. Ollaan myös lasten kanssa kĂ€yty piirtelemĂ€ssĂ€ siellĂ€ evĂ€iden kanssa, joskus muutama vuosi sitten. 







Laajalahti, Kokkola, Keskipohjanmaa. 

Hietanokantie 238. 




Lokakuinen syysaamu 2024, pyörĂ€iltiin lasten kanssa Laajikseen aamukĂ€velyille. PitkĂ€n pĂ€tkĂ€n jaksoi pienempikin tuolle pĂ€ivĂ€lle polkea, paljon yli 10 kilometriĂ€. HyvĂ€ hyvĂ€!💚


 








sunnuntai 15. syyskuuta 2024

Urheilua keskiajalla đŸ’„


Eri urheilulajit ja kehon kaikenlainen liikuttaminen on lĂ€hellĂ€ sydĂ€ntĂ€ni. TÀÀ pĂ€ivitys on keskittynyt keskiajalla ja kaauan ennen nykypĂ€ivÀÀ harrastettuihin urheilulajeihin. Itse asiassa kiinnostuin siitĂ€ millon mikĂ€kin urheilulaji on saanut alkunsa ja miten, kun katsoin yhen renessanssiajan leffan vuosi sitten, ja siinĂ€ pelattiin tennistĂ€, ja mietittiin tĂ€n ihmisen kans jonka kanssa tĂ€tĂ€ kyseistĂ€ rainaa katsottiin, et oikeestikko tohon aikaan jo pelattiin tennistĂ€... joten...siitĂ€ se ajatus sit lĂ€hti ja jĂ€i jÀÀdĂ€kseen ja nyt sit kirjotin ja julkasin tĂ€n.đŸ’„


Jalkapallo on maailman suosituin ja seuratuin urheilulaji. Tennis oli maailman ensimmĂ€inen urheilulaji jossa voitettiin maailmanmestaruus, ja biljardi oli aluksi vain aatelisten peli keskiajalla. 



TennistĂ€ kutsuttiin "kĂ€mmenpeliksi" tai "jeu de paumeksi", ja ekat tennispelit pelasivat munkit 1100- luvulla Ranskassa. Palloa lyötiin kĂ€mmenellĂ€ suorakaiteen muotoisella pelikentĂ€llĂ€. 

Peli muutti muotoaan ajan saatossa kehittyneempÀÀn suuntaan, ja palloa alettiin lyömÀÀn ensin kĂ€sineellĂ€ kĂ€mmenen sijaan ja lopulta mailalla. Pelin nimi tuli ranskankielisestĂ€ sanasta "tenez", tennis, joka tarkoittaa suomeksi "varoa". tai "ota vastaan" (TĂ€mĂ€nkö takia vielĂ€kin kun on katsonut tenniksen pelaamisen kisoja telkusta, ne huutaa samalla kun ne lyö sitĂ€ palloa?) 




Ranskalainen Clerge voitti vuonna 1740 ensimmĂ€isen maailmanmestaruuden kolmipĂ€ivĂ€isessĂ€ sen aikaisessa tennisottelussa, jossa squash-mailojen nĂ€köisillĂ€ pelivĂ€lineillĂ€ lyötiin nahkaista palloa. Tuo mestaruusvoitto sĂ€ilyi 25 vuoden ajan samalla voittajalla. Silloista tennispeliĂ€ sai pelata myös niin, ettĂ€ palloa sai lyödĂ€ kattoon, seiniin tai takaseinĂ€n aukkoihin. NykypĂ€ivĂ€iseen muotoonsa tennis kehittyi Englannissa 1800- luvulla, ylemmĂ€n luokan suosittuna urheiluharrastuksena. 

Allaoleva Wikipediasta suoraan lainattua; 

Englantilainen majuri Walter Wingfield kehitti 1800-luvulla jeu de paumesta nurmella pelattavan ulkopelin, lawn tennis. HĂ€n patentoi pelinsĂ€ ja julkaisi sille sÀÀnnöt vuonna 1874.

Historianetin sivuilla luki ettĂ€ tenniksen isĂ€ laati sÀÀnnöt kuulemma vuonna 1873.. Mutta onko se niin tarkkaa. 





1900-luvulla tennis levisi joka puolelle maailmaa. Yhdysvaltalaiset ja englantilaiset ottelivat toisiaan vastaan Davis Cup- kilpailussa vuonna 1900. Kuitenkin jo ensimmĂ€inen virallinen tennisturnaus "Wimbledonin mestaruuskilpailut" pidettiin vuonna 1877. 

NykyÀÀn tÀrkeitÀ turnauksia on jo neljÀ, "Australian Open"," "Ranskan avoimet", "Wimbledon" ja "US Open".
PitkĂ€lle on tultu munkkien kĂ€mmenpeleistĂ€, nykyÀÀn tennistĂ€ pelaa jo miljoonat ihmiset vapaa-ajan harrastuksenaan. đŸ’„



Biljardi oli keskiajalla valiovÀen peli, varsinkin Ranskan hovissa jossa ensimmÀiset maininnat biljardipöydistÀ löytyy Ludvig XI:n omaisuusluettelosta. Kyseinen laji oli hyvin erilainen tÀhÀn pÀivÀÀn verrattuna. Biljardia pelattiin ensin nurmikentÀllÀ kroketin tapaan, 1400- luvulla biljardinpeluu siirtyi sisÀtiloihin ja pelattavaksi kivisen pöydÀn pÀÀllÀ, jossa oli erilaisia esteitÀ tai iso reikÀ keskellÀ. PelivÀline muistutti golfmailaa. Biljardin suosion kasvaessa pelistÀ kehittyi variaatioita, kuten snooker ja pool.




Keskiajalla sekavaa jalkapalloa saattoi yhtĂ€aikaa pelata satoja pelaajia. VĂ€kivaltaiset pelitilanteet eivĂ€t sopineet Lontoon pormestarille, joten hĂ€n kielsi kyseisen lajin kokonaan hĂ€iritsemĂ€stĂ€ kansalaisia kaduilla. Roomassa kehitettiin nykyaikainen jalkapallo 400 eaa, joka roomalaisten valloitusretkien myötĂ€ kulkeutui Britanniaan. Osa historiantutkijoista on kuitenkin sitĂ€ mieltĂ€, ettei jalkapallo alunperin ollut roomalaisten tuliainen, vaan normannien. 

Jalkapallo oli tosi suosittu laji keskiajalla, ihan koko Euroopassa. Britteinsaarten asukkaat varsinkin olivat kovia kyseisen lajin harrastajia. Joukkuekoot olivat nykyiseen verrattuna hieman suurempia, kaupungit pelasivat toisiaan vastaan, ja yhdessĂ€ joukkueessa saattoi olla satakin pelaajaa. SÀÀnnöissĂ€ oli eroavaisuuksia, peleissĂ€ ei potkittu palloa pelkĂ€stÀÀn jaloilla, kĂ€sillĂ€ koskeminen palloon oli myös sallittua. 

đŸ’„Keskiaikaisia Jalkapallovuosilukuja đŸ’„

đŸ’„1308 vuonna on löydetty irlantilaisen miehen kirje, jossa jalkapallo on mainittu ensimmĂ€istĂ€ kertaa.
đŸ’„1321 vuonna sen aikaisista asiakirjoista on löydetty ensimmĂ€inen maininta jalkapallossa sattuneesta onnettomuudesta. 
đŸ’„1400- luvulta on perĂ€isin "harhauttaa" jalkapalloilmaisu. 
đŸ’„Asiakirjoista vuodelta 1526 selviÀÀ, ettĂ€ Henrik XIII on ostanut itselleen jalkapallokengĂ€t.
đŸ’„1500- luvulla samaan aikaan kun yliopistoihin tuli omat lajin seuransa ja brittilĂ€iskouluissa yleistyi jalkapallonpelaaminen, perustttiin myös vanhin, nykyÀÀnkin voimissaan ja olemassaoleva jalkapalloseura Sheffield Football Club, jonka perustivat Nathaniel Creswick ja William Prest. 




Maailman vanhin joukkuelaji on poolo, jonka ensimmĂ€iset kilpailut pelattiin jo 2500 vuotta sitten. Iranissa on 1500-luvulla perustetusta poolopelistĂ€ jĂ€ljellĂ€ vielĂ€ esimerkiksi maalitolppia ja Intiassa on aikoinaan sĂ€ilytetty poolohevosia Taj Mahalin temppelin lĂ€heisyydessĂ€. Hollannita on lĂ€htöisin golf, golfintapaisesta talviurheilupelistĂ€ vuonna 1300, jossa jÀÀllĂ€ pientĂ€ palloa lyötiin mailoilla, tai kesĂ€isempÀÀn aikaan laiduntavien lampaiden muovaamilla nummilla ja tasangoilla. Nimi juontaa juurensa hollannin mailaa tarkoittavasta sanasta, "kolve". mutta taittui skotlantilaisten lausumana sanoiksi "gouffi" tai "goffi". TĂ€stĂ€ siis nimi, golf joka kehittyi 1500 -luvulla. Peli kiellettiin 1400- luvulla, koska skotlantilaisia kiinnosti enemmĂ€n golfaaminen kuin jousiammunta, joka jĂ€lkimmĂ€inen oli ratkaiseva sodankĂ€ynnin harjoitusten kannalta, joten, pelikielto tuli.


Harrastatko sĂ€ jotakin urheilulajia? đŸ’„



LĂ€hteet; 

https://historianet.fi = eri artikkeleita
https://xn--vedonlynti-kcb.eu/tenniksen-historia/

sunnuntai 1. syyskuuta 2024

HyvÀÀ syyskuuta 💜

Kolamonttu, Kokkola. 

Syyskuu 2023. 






.... NÀistÀ tuli kyllÀ niin kauniita kuvia <3




Pedersöre, Ilveskivi. kesĂ€ 2023. 





HYVÄÄ đŸ’„SUOMEN đŸ’„LUONNON đŸ’„PÄIVÄÄ đŸ’„JA đŸ’„SYYSKUUTA! đŸ’„

sunnuntai 11. elokuuta 2024

Keskiajan ja nykypÀivÀn Turku

 Oltiin lasten kanssa kesĂ€kuussa Turussa pari pĂ€ivÀÀ, ja kĂ€ytiin keskiaikamarkkinoilla. đŸ’«

TĂ€ssĂ€ kuvasaldoa kesĂ€kuun keskiajalta ja Turusta. đŸ’„

Melkein 30 astetta oli lĂ€mmintĂ€. 💛 



... Keskiaikamarkkinoilta löytyi heti ekana pieni torikoju jossa myytiin erimakuisia, kuorrutettuja omenoita erilaisten maustettujen manteleiden ohessa. >Omenat mitkĂ€ pojat kojusta valitsi oli toffeenmakuisia, joissa oli kanelisokerikuorrute. LĂ€mmin kesĂ€ilma kuljetti keskiaistunnelmaisen torikojujen luona kĂ€vellessĂ€ kaikenlaisia tuoksuja, kuten yhtenĂ€ esimerkkinĂ€ mainittakoon  muurinpohjaletut, joita siellĂ€ useammassakin eri paikassa paisteltiin. Keskiaikaisiin vaatteisiin pukeutuneita ihmisiĂ€ kuljeskeli kojujen vĂ€lissĂ€. VĂ€lillĂ€ pysĂ€hdyttiin varjoon nurmikolle istumaan, oli sen verran paahtavan kuuma. 


Torikojuilla oli myynnissÀ tosi upeaa taidettakin sekÀ useasta kojusta löytyi itsetehtyjÀ koruja ja kÀsitöitÀ. Oli siellÀ kengÀnkiillottajakin työskentelemÀssÀ.

 Aurajoen toisella puolella oli myöskin kaikenlaista omatekoista ja erilaista myynnissĂ€, koriste-esineitĂ€ siellĂ€kin, sekĂ€ esimerkiksi kierrĂ€tysmateriaaleista valmistettuja vaatteita. Ihan hirveesti ei nyt mitÀÀn tullut ostettua, mutta kierreltiin, kaarreltiin ja syötiin ja ihmeteltiin. 
Upeita nĂ€mĂ€ taulut! 



đŸ’„đŸ’„Rakastan valokuvaamista. 💗ElĂ€mĂ€n hienoimpia asioita on, kun voi tallentaa elĂ€mĂ€nsĂ€ hetkiĂ€ ikuisesti muistoiksi, joita voi selailla myöhemmin. ElĂ€mĂ€n sellaisetkin ihmiset, jotka on jo jÀÀneet ajasta ikuisuuteen, on niissĂ€ muistoina. Jo jotakin unohdettua voi yhtĂ€kkiĂ€ palata mieleen, kun avaa jonkun vanhemman valokuva-albumin. NĂ€psin aina valokuvia joka paikassa, ja niin oon tehnyt niin kauan kuin jaksan muistaa. Kaikenlaisia ikuistettuja otoksia on kertynyt jo lapsuudestani asti muistoksi aikamoinen vinollinen pinkallinen. Aloitin kuvailut lapsena ihan pokkarikameralla, nuorempana kuvasin digikameralla, nykyÀÀn jĂ€rjestelmĂ€kameralla ja kamerapuhelimella. En kuitenkaan ajattele olevani valokuvaaja. Olen ennemminkin "ikuistaja" ja "taltioija". Valokuvaaja on ammattilainen. Ja sitĂ€ en ole, enkĂ€ vĂ€itĂ€ olevani. đŸ’„

KÀveltiin navigaattori apuna meidÀn majapaikkaan noin reippaan kilometrin verran Aurajoen vierestÀ helteisenÀ kesÀkuun iltapÀivÀnÀ, ja nappasin muutaman valokuvan. Joitaki laitan tÀhÀn nÀkyville. Oltin viime vuonna Turussa Muumimaailmassa ja viehÀtyin kyllÀ tÀhÀn kyseiseen kaupunkiin jossa olin viimeksi lapsena kÀynyt. Alapuolelta voi klikata kyseiseen viime vuoden blogipÀivitykseen;

https://camomillamaria.blogspot.com/2023/07/turku-heinakuu-2023.html


...VĂ€lillĂ€ pidettiin vĂ€hĂ€n tuumaustaukoja ja juomistaukoja. 



.....Siltojen alituksia ja ylityksiĂ€ ennenkuin me oltiin pÀÀmÀÀrĂ€ssĂ€. Turun linna oli tarkoitus kĂ€yĂ€ vilkaisemassa mutta se nyt jĂ€i toiseen kertaan. Markkinoilla vierĂ€hti yllĂ€ttĂ€vĂ€n nopeasti aika seuraavana pĂ€ivĂ€nĂ€ 


...TÀÀllĂ€ on jo kyselty kun muisteltu tĂ€mĂ€n vuoden markkinareissua, ettĂ€ jos pÀÀsisi ens vuonnakin keskiaikaismarkkinoille ja sais taas kaneliomenat. 💗





LuontoreittejÀ #8; Ilveskivi, Pedersöre

Retki Ilveskivelle. ( Kaikki kuvat blogissa ovat tietysti omia kuvaamiani, mutta vÀlillÀ pyydÀn jotakuta ottamaan myös itsestÀni valokuvan p...