sunnuntai 14. huhtikuuta 2024

Lapua đŸ’„

Lapua- kesĂ€llĂ€ vuonna 2023 đŸ’„

            Opettaja työssÀÀn. 😄💗

đŸ’„đŸ’„đŸ’„đŸ’„đŸ’„đŸ’„đŸ’„đŸ’„đŸ’„đŸ’„đŸ’„đŸ’„đŸ’„đŸ’„







YhtenĂ€ kesĂ€pĂ€ivĂ€nĂ€ Lapualla, Pohjanmaalla. 

En oo muokannu nĂ€itĂ€ tĂ€n albumin kuvia mitenkÀÀn. En oo ees rajannu nĂ€istĂ€ mitÀÀn pois. 

En tiiÀ mikÀ tÀmÀ vasemmanpuoleinen kuva on.. Joku vanha koulu?
Lapualla kesĂ€llĂ€ 2023. KĂ€ymĂ€ssĂ€ valokuvanĂ€yttelyssĂ€ ja patruunamuseossa đŸ’„






...KesÀkuusta lÀhtien oli auennut uusi valokuvanÀyttely "Minna Karhunen - Kasvun paikka"


NĂ€yttelyn vieressĂ€ oli Lapuan patruunamuseo jossa esillĂ€ myös Lapuan historiaa.... 











Muutama (miljoona) sadepisaraista kukkasta Lapualta.. 

Jokilaakson matkailupuutarhalta... 














Niiii, ja oli tÀÀllĂ€ sit tĂ€mmönen puinen lintuveijarikin istumassa lehvistön keskellĂ€. đŸ’„




.... + sininen linnunpönttö. 



..... Ja lisÀÀ vielĂ€ muutama kukkanen 💛💜💛




...Tosiaan vĂ€hĂ€n satoikin... 











"Imperfection is beauty" 

LĂ€mmintĂ€ oli tuolloin, vaikka sataa tihkuttikin koko pĂ€ivĂ€n. KĂ€ytiin ulkoilujen, museovisiitin ja kuvailujen jĂ€lkeen syömĂ€ssĂ€ hampparit koko seurue 💛

Kiva kun selasit tĂ€nne asti. Kivaa kevÀÀn jatkoa đŸ’„đŸ’«đŸŒž








sunnuntai 7. huhtikuuta 2024

Keskiajan kauneudenhoito

TÀmÀ postaus on keskittynyt ihonhoitoon ja meikkaamiseen (keskiajalla.)


Mun kauneudenhoitorutiineihin kuuluu iltaisin huolellinen puhdistus puhdistustuotteella (esim. puhdistusmaito, puhdistusemulsio jne...) sekÀ kasvojen puhdistusliinat. SilmÀmeikille on erillinen tosi öljyinen puhdistusaine. Rullaan ihon jÀÀkaapissa viilennetyllÀ jaderullalla ja silmÀnympÀryksille taputtelen silmÀnympÀrysvoiteen. Yöksi laitan kasvoille myös kasvorasvan.


 Aamulla silmĂ€nympĂ€ryksille laitan (rullailen jaderullalla kevyesti) kofeiinitipat, sekĂ€ pĂ€ivĂ€voiteen, johon tiputan muutaman kollageenipisaran. Sen jĂ€lkeen kun nĂ€mĂ€ edellĂ€ mainitsemani rasvat ovat imeytyneet, lisÀÀn aurinkorasvan korkealla suojakertoimella. (Itse kĂ€ytĂ€n suojakerrointa 50) Kun kasvot on hetken "asettuneet" (aamukahvin/aamupalan ajan) meikkaan pĂ€ivĂ€n meikin, tai vaihtoehtoisesti jĂ€tĂ€n meikkaamatta. Riippuu pĂ€ivĂ€stĂ€, sÀÀstĂ€, asuvalinnasta, fiiliksestĂ€, ja tilanteesta. (ja onko aikaa jÀÀnyt!!😄)

 Kuorin myös kerran viikossa ihon syvĂ€puhdistavalla naamiolla sekĂ€ syvĂ€kosteutan kasvot kerran (tai tarpeen vaatiessa useammin) viikossa. Myös AHA/BHA-happokuorinnan teen 1-2 viikon vĂ€lein. 





Omiin silmiin on pistĂ€nyt ja olen aina itse ajatellut, elokuvista ja taiteesta sen kĂ€sityksen saaneena, ettĂ€ keskiaikaiseen aikaan ja renessanssiaikana naisten meikkaustyyli oli tosi vĂ€hĂ€istĂ€, joko ihan olematonta tai tosi luonnollista. Naisten ihot nĂ€yttivĂ€t tosi kuulailta ja raikkailta. Hiuksia ei varmaan vĂ€rjĂ€tty? tai kulmakarvoja? 


















Kauneudenhoito ei ole mitenkÀÀn tÀnÀ pÀivÀnÀ keksitty juttu, mutta tutkijoiden tutkiessa keskiaikaista kosmetiikkaa, yllÀtyttiin siitÀ kuinka nykyaikaista sen aikainen meikkaaminen loppujen lopuksi oli. 1100- luvulla Italiassa on tehty teos nimeltÀÀn "De ornatu mulierum"- "Naisten kaunistautumiskeinot".
Kirja pitÀÀ sisÀllÀÀn kÀytÀnnön vinkkejÀ ehostamiseen. Kirjassa kuvatut menetelmÀt on todettu vielÀ tÀnÀkin pÀivÀnÀ toimiviksi menetelmiksi kauneudenhoidossa. Keskiaikaisen aikaisissa kosmetiikkatuotteissa on kÀytetty kivennÀisaineita, erilaisia elÀinperÀisiÀ ainesosia sekÀ yrttejÀ. De ornatu mulierum -kirja on yksi kolmesta nasille osoitetusta teoksesta, joista kÀytetÀÀn yhteisesti nimeÀ "Trotula"

Ihonhoitorutiineihin aamulla keskiaikaiseen aikaan saattoi kuulua kasvojen puhdistaminen vedellĂ€ ja tĂ€rkkelyksellĂ€ tai jauheella joka oli valmistettu hĂ€rkĂ€pavuista. HĂ€rkĂ€papua tĂ€nĂ€kin pĂ€ivĂ€nĂ€ kĂ€ytetÀÀn vaikeiden iho-oireiden hoidossa. Hiustenhoitoon ja vaalentamiseen kĂ€ytettiin kananmunan keltuaista. (Eli hiuksia ainakin vĂ€rjĂ€ttiin keskiajalla.đŸ’„) Myös useita pĂ€iviĂ€ valmistettavia viinihappoöljyjĂ€ kĂ€ytettiin ihonhoitoon. 

Trotulassa myös kerrottiin etteivĂ€t kaikki ihonhoitotuotteet sovellu kaikille naisille. Silloin jo siis tiedettiin ettĂ€ naisten ihot vaativat erilaista hoitoa, ihotyyppejĂ€ kun on monenlaisia. Trotulassa suositeltiin voiteiden kĂ€yttöÀ iltaisin kosteuttamaan ihoa, ja ne sisĂ€lsivĂ€t etikkaa sekĂ€ viinihappoa. Nykyisetkin ihonhoitotuotteet sisĂ€ltĂ€vĂ€t nĂ€itĂ€. Ja tulisiko tuo aiemmin mainitsemani omiinkin ihonhoitotuotteisiin lukeutuva happokuorinta, tuhansien vuosien takaa keskiajan naisilta? 


NorsunluunvĂ€rinen iho oli suosittua renessanssin ajalla. Kulmia korostettiin mutta ripsivĂ€riĂ€ ei kĂ€ytetty eikĂ€ eyelinereitĂ€ tai kajalrajauskyniĂ€. Poskipunaa kĂ€ytettiin ja siihen kĂ€ytettiin vermilionia, punaisenoranssia jauhetta. Pieni suu oli tuolloin muotia ja se meikattiin sellaiseksi. Kauneuspilkkuja saatettiin lisĂ€illĂ€ kasvoihin. Myös miehet kĂ€yttivĂ€t esimerkiksi poskipunaa, nyppivĂ€t kulmakarvojaan sekĂ€ jĂ€nnittivĂ€t vanhenemista. 

Kuuluisin ihoaan valkoiseksi vĂ€rjĂ€nnyt oli ehkĂ€ kuningatar Elisabet ensimmĂ€inen, (Anne Boleynin tytĂ€r) joka maalasi kasvonsa lyijymaalilla vitivalkoiseksi. MyöhĂ€iseen renessanssiaikaan kuului kasvojen maalaaminen lyijyllĂ€ valkoisemmaksi, ja ihan kuin lyijymaali ei olisi tarpeeksi myrkyllistĂ€ (aiheutti esimerkiksi hiustenlĂ€htöÀ, kaljuuntumista, tuhosi ihon lopulta sekĂ€ tiputti kĂ€yttĂ€jĂ€ltĂ€ hampaita) niin nĂ€issĂ€ maaleissa oli myös lyijyn lisĂ€ksi arsenikkia, joka vei monta sen aikaista naista kuolettavien myrkytystilojen vuoksi ennenaikaiseen hautaan. 

Ylen artikkelista vuodelta 2016 sain vastauksen aiempaan vĂ€rjĂ€yskysymykseeni. Eli hiuksia todellakin vĂ€rjĂ€ttiin, ja paljon. Hiuksia vĂ€rjĂ€ttiin mm rikkiarsenikilla ja syövyttĂ€villĂ€ aineilla auringonpaisteessa. 

1800-luvulla luovuttiin ihomaaleista. Kaikki ehostaminen oli epĂ€suotavaa tuohon aikaan, ja vain tietynlaiset naiset meikkasivat. Ihonhoito oli kuitenkin suosiossa edelleenkin, luonnollisuus oli muotia. 



...Tuo kananmunajuttu tuolta jĂ€i mieleen, oon sen lukenut jo iĂ€t ja ajat jostakin, oon kĂ€yttĂ€nyt itsekin hiusnaamioissa raakaa kananmunaa jo vuosikausia sitten. EnpĂ€ tiennyt ollenkaan, ettĂ€ se on jo tuhannen vuotta vanha ehostusniksi. đŸ’„


LĂ€hteet; 

https://historianet.fi/yhteiskunta/keskiaika/uusi-tutkimus-keskiajan-ihonhoito-oli-hyvin-modernia
https://snmakeup.fi/kosmetiikka-keskiajalla-ja-sen-jalkeen/
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/01/04/lyijya-elohopeaa-ja-arsenikkia-nainen-aina-karsinyt-kauneutensa-tahden

sunnuntai 31. maaliskuuta 2024

KierrĂ€tys ja kirppistely đŸ’„

Edellisviikon maanantaina vietettiin kansainvĂ€listĂ€ kierrĂ€tyspĂ€ivÀÀ. đŸ’„

18.3. on vuosittainen kansainvĂ€linen kierrĂ€tyspĂ€ivĂ€. Eduko.fi;n sivuilla kerrotaan kansainvĂ€lisestĂ€ kierrĂ€tyspĂ€ivĂ€stĂ€ niin, ettĂ€ pĂ€ivĂ€n tarkoituksena on suunnata yksilöiden ja yrityksien huomio kierrĂ€tykseen ja kierrĂ€ttĂ€misen merkitykseen maapallollamme. Tavoitteena on kannustaa nĂ€kemÀÀn kierrĂ€tysmateriaalit jĂ€tteen sijasta resurssina. KierrĂ€tyspĂ€ivĂ€ korostaa maailman luonnonvaroista huolehtimisen tĂ€rkeyttĂ€. 


KierrÀtyselÀmÀntavasta muutama rivinen....

Kirppistelen paljon! Vaatteeni ovat melkein suurinosa kirppareilta ja vintage-kaupoista, ostettu second handina. NĂ€in on ollut aina.                                                                                                                           

KierrĂ€tyselĂ€mĂ€ntapa ja kirppistely on yksi iso osa itseĂ€ni.  VielĂ€ parikymmentĂ€ vuotta sitten tĂ€mĂ€ oli erikoisempi asia verrattuna nykypĂ€ivÀÀn. Muistan sen ettĂ€ tuli kyllĂ€ sanomista ikĂ€tovereilta jos mainitsi ettĂ€ oli jotakin ostanut kirpparilta. NykyÀÀn kyllĂ€ tosi paljon nĂ€kee ettĂ€ kierrĂ€tetÀÀn ja kirppistellÀÀn. Ja oikein hyvĂ€ niin. 😎

 Itse tykkÀÀn kirppistelyssĂ€ ennen kaikkea siitĂ€, ettĂ€ sieltĂ€ löytÀÀ uniikkeja asioita joita ei ole ihan jokaisella, ja se, ettĂ€ tavarat tulevat kĂ€yttöön mahdollisimman pitkÀÀn. On vielĂ€ sekin, ettĂ€ jos jotakin uutta tarvitsee, saa kirppistelemĂ€llĂ€ useamman tavaran ja vaatekappaleen samalla hinnalla mitĂ€ vaatekaupasta saisi tasan yhden kappaleen.


Alapuolella olevan kuvan parvekkeen kaikki tavarat ja sisustustuotteet ovat kierrĂ€tettynĂ€ saatuja tai ostettuja. Ainoa jonka olen ostanut uutena tuohon parvekkeelle on tuo eurolavojen pÀÀllĂ€ oleva iso tyyny sekĂ€ kukat ruukuissaan koristeena. Taulu on jo edesmenneen isoĂ€itini siskon maalaama, ja on tuossa vain lĂ€mpimÀÀn kesĂ€aikaan esillĂ€. 


đŸ’„đŸ’„đŸ’„đŸ’„

TĂ€mĂ€ allaolevien kuvien turkoosinvĂ€rinen, valkoisilla helmillĂ€ koristettu vintage-nahkatakki on Varkauden Second Hand shopista syyskuussa 2022. 


...Takki maksoi 20€, mutta kaikki siitĂ€ rekistĂ€ josta tĂ€mĂ€nkin ihanuuden poimin, oli silloin justiin puoleen hintaan. Joten tĂ€mĂ€ maksoi 10€ 💙




...MyyjĂ€ tiesi kertoa kassalla, ettĂ€ tĂ€tĂ€ takkia oli halunnut useampi muukin ostaa mukaansa, sovittamisen jĂ€lkeen ei ollut kuulemma mahtunut vielĂ€ kellekÀÀn siihen mennessĂ€ ja nyt olin onnekas mones, joka lĂ€hti takki matkassa liikkeestĂ€. 💙




Takin alla oleva mekko on ostettu nettikirppikseltĂ€ muutamalla eurolla. 6-9€
Kuten myös kuvassa oleva musta patellavyö, se maksoi 2€. 




Takki on tekonahkaa. En kĂ€ytĂ€ vaatteissani mitÀÀn elĂ€inperĂ€istĂ€. En siis osta mitÀÀn elĂ€inperĂ€isiĂ€ vaatteita itse. Turkikset on tekoturkkia, nahkatakit tekonahkaa. KirppikseltĂ€ ja second handina voisi oikein hyvin ostaa myös aitoja nahkatakkeja, hyvĂ€hĂ€n se on ettĂ€ ne tulevat kĂ€yttöön. En kuitenkaan itse halua kĂ€yttÀÀ aitoja nahkatuotteita ja ostaa niitĂ€ uutena, joten sen takia ostan kaiken tekonahkana. Ja nĂ€mĂ€ ovat vain omia mielipiteitĂ€ni joita haluan noudattaa, en ajattele ettĂ€ jokaisen tĂ€ytyisi lopettaa aidon nahkan kĂ€yttö vaatteissaan, tai ettĂ€ nyt kun nĂ€istĂ€ kerron tĂ€hĂ€n, ettĂ€ pidĂ€n aitoa nahkaa kĂ€yttĂ€viĂ€ ihmisiĂ€ nyt jotenkin vÀÀrĂ€nlaisina. NĂ€mĂ€ ovat kuitenkin minun mielipiteitĂ€ni ja pÀÀtöksiĂ€ni. Lapsillenikaan en osta mitÀÀn elĂ€inperĂ€istĂ€ vaatetusta. Nahkatakit yms on aina olleet keinomateriaalia, ei aitoa. 

En ostele mitÀÀn huonekaluja kotiin sisĂ€tiloihin esimerkiksi mistÀÀn kirpputoreilta tai kierrĂ€tyskeskuksista, Jos ostan huonekaluja kĂ€ytettynĂ€, niin ostan ne joltakin yksityishenkilöiltĂ€, ettĂ€ tietÀÀ vĂ€hĂ€n taustoja ja voi kysellĂ€ huonekalujen historiaa. Ulkokalusteilla ei niinkÀÀn vĂ€liĂ€. 


MitÀÀn hygieniatuotteita tai alus- tai uimapukuja en myöskÀÀn ostaisi kĂ€ytettynĂ€. EnkĂ€ hiusharjaa, enkĂ€ mitÀÀn meikkejĂ€. Jos joku vaate arveluttaisi jonka ostanut esimerkiksi vintage-kaupoista, olen sujauttanut kyseisen tuotteen muovipussiin ja kĂ€yttĂ€nyt pakastimen kautta ennen kĂ€yttöönottoa. 










KĂ€ytkö sĂ€ kirppareilla? đŸ’„

keskiviikko 20. maaliskuuta 2024

Oivalluksia onnellisuudesta

KansainvĂ€linen onnellisuuden pĂ€ivĂ€ 20.3. 





















Keskiviikkona on muuten Onnellisuuden pĂ€ivĂ€. TĂ€ssĂ€ ajatuksiani onnellisuudesta. đŸ’„




MitĂ€ on olla onnellinen? 

MielestĂ€ni onnellisuus on sitĂ€ ettĂ€ se mitĂ€ teet ja sanot on tasapainossa jokapĂ€ivĂ€isessĂ€ elĂ€mĂ€ssĂ€. 
EttÀ jokainen pÀivÀ on tasapainossa, huvi ja työ on tasapainossa, ettÀ mikÀÀn asia ei vie liikaa jalansijaa elÀmÀssÀsi haitallisessa mÀÀrin.
Onnellisuus on sitÀ ettÀ saa toteuttaa itseÀÀn kokonaisvaltaisesti eikÀ tarvitse pienentÀÀ itseÀÀn.
Onnellisuus on sitĂ€ kun talous on tasapainossa. 
Onnellisuus on sitĂ€ ettĂ€ on aitoja ihmissuhteita, joissa voit olla myös huonoine puolinesi olemassa. Onnellisuus on sitĂ€ ettĂ€ toiset eivĂ€t kontrolloi tai puutu elĂ€mĂ€nvalintoihisi haitallisessa mÀÀrin. Onnellisuus on myös sitĂ€ ettĂ€ on ihmisiĂ€ jotka puuttuvat elĂ€mÀÀsi silloin kun tarvetta puuttumiseen on, 
on onni ettÀ ihmisellÀ on ihmisiÀ jotka ilmaisevat tukensa ja vÀlittÀmisen jos elÀmÀ esim heittelee...

Onnellisuus on sitĂ€, ettĂ€ ymmĂ€rtÀÀ ettei kaikkien mielipiteet kohtaa eikĂ€ kaikki ole ihmisiĂ€ joiden kanssa maailmat kohtaa, mutta sekin on silti tĂ€ysin okei ja se asia voi silti rikastuttaa kummankin toisistaan poikkeavan ihmisen elĂ€mÀÀ, kun erilaisista maailmoista avataan yhdessĂ€ kohteliaassa hengessĂ€ asioita. 

Onnellisuus on sitÀ, ettÀ luotat siihen ettÀ elÀmÀ kantaa ja et sÀ tuut selviÀÀn sun elÀmÀn taisteluista. NiistÀ taisteluista jotka mahdollisesti on kÀytÀvÀ jopa yksin.
Onnellisuus on sitĂ€ ettĂ€ koet onnistumisen kokemuksia. Kun nĂ€et lapsesi onnistuvan ja olevan iloinen ja ylpeĂ€ itestÀÀn. Onnellisuus on sitĂ€ ettĂ€ koet olevasi tĂ€rkeĂ€ ja tarpeellinen maailmassa, ja riittĂ€vĂ€sti turvassa ihmisten itsekkyydeltĂ€. 
Onnellisuus on sitĂ€ ettei vihaa ketÀÀn. Onnellisuus on sitĂ€ ettĂ€ viihtyy myös yksin. 
Onnellisuus on sitĂ€ ettĂ€ ymmĂ€rrĂ€t ettei kaikkien tarvitse pitÀÀ sinusta. 
Onnellisuus on sitÀ ettÀ ei suorita elÀmÀÀ vaan tietÀÀ ettÀ on ihan riittÀvÀ ihan nÀin.

Onnellisuus on ennen kaikkea sitĂ€ ettĂ€ pyrkii ja onnistuu pysymÀÀn tasapainossa myrskyjenkin keskellĂ€, ymmĂ€rtĂ€en ettei ole tĂ€ydellinen, mutta juuri hyvĂ€ sellaisena omana kreisinĂ€ itsenÀÀn kuin on, etkĂ€ ole menneisyytesi ja virheidesi summa. đŸ’„


Ajattelin listailla ajatuksiani mitkĂ€ itseni mielestĂ€ tuovat mielenrauhaa ja onnea elĂ€mÀÀn. 

1. Jonkin itselle tĂ€rkeĂ€n vaaliminen. 

Jos joku asia tuo iloa sinulle ja on mieleinen, tee sitĂ€ paljon. JĂ€rjestĂ€ sille aikaa. ItsensĂ€ laittaminen aika ajoin  ykkössijalle elĂ€mĂ€ssĂ€si ei ole itsekĂ€stĂ€ ja vÀÀrin, vaan vĂ€lttĂ€mĂ€töntĂ€. 

2. Ei kannata vertailla itseĂ€si muihin. 

MeillĂ€ jokaisella on oma polku, oma tarina. Se ettĂ€ alkaa vertailla itseÀÀn toisiin, on yksinkertaisesti vain itseÀÀn kuluttava asia, koska kyseessĂ€ on kaksi tĂ€ysin eri ihmistĂ€ ja kaksi tĂ€ysin eri tarinaa, lĂ€htökohtaa, elĂ€mÀÀ, eli nĂ€itĂ€ ei voi mitenkÀÀn alkaa vertailemaan keskenÀÀn. ItsensĂ€ hyvĂ€ksyminen on tĂ€rkeĂ€mpÀÀ, kuin alkaa kilpailla toisten ihmisten kanssa ja miettimÀÀn ettĂ€ jotakin olisi saavutettava vain siksi koska joku toinenkin teki asiat niin.  EpĂ€terve kilpaileminen vain tuhoaa ihmisten vĂ€liset ihmissuhteet. 

 Mut omaa elĂ€mÀÀ voi vertailla, ja sitĂ€ minkĂ€laisen matkan olet milloinkin tehnyt jostakin tilanteesta toiseen, mitĂ€ muutoksia pitĂ€isi tehdĂ€ jos muutokset olis ajankohtaisia. MyötĂ€tunto itseÀÀn kohtaan on yhtĂ€ tĂ€rkeÀÀ kuin myötĂ€tunto muita kohtaan. 

3. Tee rauha menneisyyden kanssa

EpĂ€reilut tilanteet ja ihmiset, riitatilanteet ja vaikeat kohtaamiset. NĂ€itĂ€hĂ€n on. Varsinkin jotakin todella epĂ€reiluja kohtaamisia kohdatessaan niitĂ€ pyörittelisi iĂ€t ja ajat.. Joku ihminen tekee tosi rumasti, tai kohtelee huonosti, niin tiedĂ€n omastakin kokemuksesta miten hankala siitĂ€ on pÀÀstÀÀ irti jos siinĂ€ tilanteessa on ollut paljon pureksittavaa. 

 

Kun antaa anteeksi, sellaisellekin ihmiselle joka ei edes nĂ€hnyt omassa toiminnassaan mitÀÀn vÀÀrÀÀ, se vaatii aika paljon, mutta se vapauttaa sut itsesi siitĂ€ taakasta, ettĂ€ annat toisen ihmisen hallita mitenkÀÀn sun omaa hyvinvointia. 





4. Pahansuopa juoruilu ja haukkuminen ei tee onnelliseksi

Juoruileminen on ihan surkeeta, ja sellainen seura on mielekĂ€stĂ€ jossa ei puhuta muista jatkuvasti pahaa. Voisin tehdĂ€ villin veikkauksen, ettei kovin moni ole löytĂ€ny onnea muita rĂ€ikeĂ€sti haukkumalla. 



5. Terveellinen, monipuolinen, omannÀköinen elÀmÀ

Terveellinen ruoka,  omannĂ€köinen elĂ€mĂ€, sellainen jossa on hyvĂ€ olla, ja saa toteuttaa itseÀÀn.

Kokea elĂ€mĂ€ mielekkÀÀksi ja ettĂ€ on onnistumisen kokemuksia. 


7. Vastuuntunne omasta voimasta

Me ei olla kaikki tehty samasta puusta eikĂ€ me kestetĂ€ asioita ja kĂ€sitellĂ€ meidĂ€n elĂ€mÀÀ kaikki samalla tavalla. Ja se on ihan okei, Mutta, kyllĂ€ omista tunteistaan otetaan vastuu, muita ei voi syyttÀÀ aina eikĂ€ koskaan sun oma pahoinvointi ole oikeus loukata muita ihmisiĂ€.  Vika ei ole ikinĂ€ vain toisessa ihmisessĂ€, vaikka toinen osapuoli olisi vaikka vĂ€hĂ€n hankalakin tapaus. Siltikin voit oppia itestÀÀn jotakin ja totta hemmetissĂ€ tĂ€ytyy nĂ€hdĂ€ myös se, mitĂ€ itse olisi voinut tehdĂ€ toisin. Myös tietyntyyppiset ihmiset ruokkivat toisissa ihmisissĂ€ niitĂ€ toisen huonoimpia puolia esiin. Mutta kaikenlaiset kohtaamiset voi opettaa. VĂ€hintÀÀnkin sen, ettĂ€ jos ei jotakin tilannetta voi muuttaa, omaa suhtautumista siihen voi muuttaa. 


8. ÄlĂ€ kuluta aikaa miettimĂ€llĂ€ mitĂ€ muut ihmiset on susta mieltĂ€

Voi ettĂ€ mua ennen harmitti ihan kokoajan ettĂ€ jos joku saa musta vÀÀrĂ€n kĂ€sityksen tai puhuu musta pahaa, tai mustamaalaa tai ettĂ€ mitĂ€hĂ€n tuokin nyt musta miettii ja blaa blaa blaa... Mulla oli oikein vimma ettĂ€ pitĂ€isi saada oikoa kaikki pahan puheet itestĂ€, ja oikein hirvitti ettĂ€ jos puhutaan vielĂ€ jotakin sellaista mikĂ€ ei ole edes totta. TĂ€mĂ€ on yksi asia jolle et voi yhtÀÀn mitÀÀn, ja se on muutenkin ihan se ja sama mitĂ€ ihmiset susta miettii ja puhuu. Niinku seriously, mitĂ€ vĂ€liĂ€ sillĂ€ on? KyllĂ€hĂ€n maailmaan puhetta mahtuu, ja jos joku haluaa susta puhua, niin antaa mennĂ€ vain 😎TĂ€mĂ€n ymmĂ€rtĂ€minen joskus, oli ehkĂ€ vapauttavinta mitĂ€ voi olla. Tuli heti paljo helpompi hengittÀÀ kun opin tuosta pois. KyllĂ€ sellaiset ihmiset jotka katsoo sua oikeilla linsseillĂ€ ja on sun elĂ€mĂ€n ihmisiĂ€, ei susta puhu mitÀÀn huonoa sillon kun et ole paikalla. Joten muiden puheilla ei ole, ei niin yhtÀÀn mitÀÀn vĂ€liĂ€. 

NĂ€mĂ€ muutamia onnen ajatuksia elosta joita itse oon huomannut tuovan perusmyönteisyyttĂ€ pĂ€iviin, ja sitĂ€ tarvitaan elĂ€mĂ€ssĂ€, ei sitĂ€ muuten jaksa. Varsinkin tÀÀ kevÀÀn harmaus on jotakin ihan kamalaa, niin tarvii kyllĂ€ ilonpisaroita ettĂ€ jaksaa pĂ€ivĂ€t 😎 

Kiva kun luit tĂ€nne asti 💛

EhkĂ€pĂ€ sulla on jotakin muita ajatuksia miten olla onnellinen? MikĂ€ tekee just sut onnelliseksi? 


sunnuntai 3. maaliskuuta 2024

Roanoke- Kadonnut siirtokunta

Mua kiehtoo ihan Ă€lyttömĂ€n paljon mysteerijutut.. ja tĂ€mĂ€ Roanoken siirtokunnan tapaus on yksi tĂ€llainen kiehtova mysteeritapaus.đŸ’„

.TĂ€mĂ€ postaus on siis tositarina Roanoken, kuin savuna ilmaan haihtuneesta, Englannin siirtokunnasta 1500- luvulla. 


Minne katosi noin parisen sataa ihmistĂ€ Roanoken saarelta, Englannin ensimmĂ€isestĂ€ pysyvĂ€stĂ€ siirtokunnasta 1500- luvun lopuilla. John White purjehti Englantiin hakemaan ruokatarvikkeita siirtokunnalle, ja hĂ€nen oli tarkoitus palata takaisin vĂ€littömĂ€sti. TĂ€mĂ€ ei kuitenkaan mennyt kuten piti, ja Whiten paluuseen meni kolme vuotta. 

Tuohon aikaan Englanti oli hyvin pieni maa, ja he yrittivĂ€t kasvattaa siirtokunnalla itselleen enemmĂ€n elintilaa. Englantilaiset harrastivat tuohon aikaan merirosvousta, varsinkin Espanjan laivoja, ja se oli yksi syy siirtokunnan perustamiselle. Jos siirtokunta olisi olemassa, merirosvot saisivat jostakin nopeasti elintarvikkeita. EnsimmĂ€iset siirtokunnan perustajat olivat oikeastaan kaikki sotilaita. Myös viljely oli tarkoitus aloittaa siirtokunnassa. ViljeltĂ€viĂ€ elintarvikkeita olivat sokeriruoko ja puuvilla. 

Roanokella asusteli intiaaneja, joiden kanssa sotilaat riitaantuivat. He olivat kĂ€yneet intiaanien leirissĂ€ erÀÀn kerran, ja havainneet heiltĂ€ puuttuvan yhden hopea-astian omasta leiristÀÀn. Sotilaat kimpaantuivat ja pÀÀttivĂ€t polttaa koko ystĂ€vĂ€llisten intiaanien sadon, vaikka heitĂ€ oli kĂ€sketty elÀÀ heidĂ€n kanssaan rauhassa ja kunnioittaen. He joutuivat palaamaan Englantiin, jotta eivĂ€t kuolisi nĂ€lkÀÀn. Tarkoitus oli saada intiaaneilta elintarvikkeita siihen asti ettĂ€ he olisivat saaneet oman sadon kunnolla kasvamaan, mutta apu intiaaneilta ei ollut heidĂ€n sadon polttamisensa jĂ€lkeen enÀÀ vaihtoehto. 

Seuraavalle reissulle Roanokea asustamaan ei lĂ€htenyt enÀÀ sotilaat, vaan naisia, miehiĂ€ ja lapsia. Siviilien ajateltiin tulevan saarella intiaanien kanssa paremmin toimeen. Joukkoa johti John White, joka oli nimetty siirtokunnan kuvernööriksi ja oli retkikunnassa mukana ensimmĂ€isellĂ€kin reissulla. 

Parisensataa ihmistĂ€ pÀÀsi kuitenkin perille, vaikka joutuivat syömÀÀn homeista ruokaa ja oleskella laivan sisĂ€tiloissa huonolla sÀÀllĂ€ rottien ja torakoiden seassa kaksi ja puoli kuukautta kestĂ€neen laivamatkan ajan. Sotilailta oli jÀÀnyt jĂ€lkeen rakennuksia Roanoken saarelle viimeksi, joihin retkikunta nyt asettui asumaan. Meni viikon verran kun kĂ€vi ensimmĂ€inen takaisku. Taskurapuja etsimÀÀn mennyt mies löytyi kuolleena.  HĂ€net oli pÀÀstetty pĂ€iviltĂ€ mitĂ€ ilmeisimmin intiaanien toimesta. 

Asukkaat pyysivĂ€t Whitelta lupaa saada kostaa miehen kohtalo intiaaneille, ja viimein he saivatkin siihen luvan. Rertkikuntalaiset hyökkĂ€sivĂ€t heimon kimppuun, mutta tajusivat liian myöhÀÀn ettĂ€ se olikin vÀÀrĂ€ heimo johon menivĂ€t riehumaan. 

Ihan kuin ruokavarastojen hiljaisesta hiipumisesta ei olisi ollut tarpeeksi rasitusta, siirtokuntalaisten pÀÀnvaivana oli jatkuva uhka hyökkĂ€yksistĂ€. Laiva jolla he olivat tulleet Roanokeen, alkoi kuukauden pÀÀstĂ€ tehdĂ€ paluuta takaisin Englantiin, mutta vain John White lĂ€hti laivan mukana. Tarkoitus oli ettĂ€ John olisi kĂ€ynyt hakemassa elintarvikkeiden tĂ€ydennystĂ€ ja tuonut niitĂ€ retkikuntalaisille. 

Kuitenkaan John ei pÀÀssyt lÀhtemÀÀn takaisin koska kuningatar oli kieltÀnyt yhtÀÀn mitÀÀn laivaa lÀhtemÀstÀ matkaan satamasta Espanjan ja Englannin sotatilan takia. Kun laiva olisi saanut taas luvan matkustaa Roanokelle, ei ketÀÀn enÀÀ innostanut Roanoken saari.... EpÀtoivoisen ja pitkÀn yrittÀmisen jÀlkeen, John White sai Walter Raleyghn avustuksella kokoon laivoja lÀhtemÀÀn Roanokelle. Vain kaksi laivoista pÀÀsi perille, Hopewell ja Moonlight. Moonlightin miehistöstÀ Roanokelle rantautuessa, menehtyi kuusi kapteenin lisÀksi laivan kaatuessa. Vain neljÀ miestÀ pÀÀsivÀt ehjinÀ perille.

Kun White alkoi lĂ€hestyĂ€ Roanokea, hĂ€n nĂ€ki kohdassa josta viimeksi oli lĂ€htenyt, savua tupruavan kohdan nĂ€kökentĂ€ssÀÀn edessĂ€pĂ€in. Kun laivasta lĂ€hti veneet rantautumaan Roanokelle, uutta savua nĂ€htiin jĂ€lleen rannalla. 

Kuitenkin kun he pÀÀsivĂ€t perille, ei siirtokuntaa ollut missÀÀn eikĂ€ heistĂ€ nĂ€kynyt jĂ€lkeĂ€kÀÀn, rakennukset, ihmiset, kaikki oli haihtuneet savuna ilmaan. ketÀÀn ei nĂ€kynyt eikĂ€ löytynyt, vaikka usempaan kertaan, ongelmallisen rantautumisenkin yhteydessĂ€, oli nĂ€hty vielĂ€ savua muodostuvan edessĂ€. Savun he huomasivat myöhemmin olevan perĂ€isin kannoista ja risuista, jotka oli palamaan sytyttĂ€nyt salamat. Yhden puun kaarnasta kuitenkin löytyi siirtolaisten jĂ€ttĂ€mĂ€ viesti. Puussa luki "CRO".  Hetken lisÀÀ tarkasteltuaan toisesta puusta löytyi toinenkin viesti, jossa luki "Croatoan"

John White oli sopinut siirtokuntalaisten kanssa ennen lĂ€htöÀÀn etteivĂ€t he saisi lĂ€hteĂ€ kylĂ€stÀÀn jĂ€ttĂ€mĂ€ttĂ€ mitÀÀn merkkiĂ€ tai viestiĂ€ johonkin. LĂ€heisellĂ€ Croatoansaarella asusteli croaton-intiaaniheimo. 

Siirtokuntaa ja sen asuinrakennuksia ei koskaan löydetty. HeidÀn kohtalonsa ei selvinnyt koskaan. TÀstÀ on monia spekulaatiota mikÀ olisi voinut olla syy siirtokunnan katoamiseen. Ajatellaan ettÀ sodassa olleet espanjalaiset olisivat löytÀneet siirtokunnan ja hÀvittÀnyt heistÀ kaiken viimeiseen asukkaaseen ja rakennelmaan asti. EhkÀ he mahdollisesti liittyivÀt osaksi intiaaniheimoa ja ilmoittivat tÀstÀ puun kaarnaan? Syyksi on myös epÀilty sitÀ ettÀ siirtokunta olisi yrittÀnyt lÀhteÀ vesireittiÀ takaisin Englantiin, veneellÀ, jonka White oli heille jÀttÀnyt tai sitÀ ettÀ siirtokuntalaiset olisivat itse tuhonneet itsensÀ ja toisensa. NÀmÀ kaksi edellistÀ epÀilystÀ eivÀt kuitenkaan selitÀ sitÀ, mihin kaikki siirtokunnan rakennukset menivÀt. On epÀilty ettÀ jokin vihainen intiaaniheimo olisi löytÀnyt heidÀt, ja myös yliluonnollisia syitÀ on mietitty, kuten noituutta tai ufoja.

 Niin tai nĂ€in, aika ihmeellistĂ€ on kyllĂ€, mihin aikoinaan katosi jotakin 200 ihmistĂ€ asuinrakennuksineen ja tavaroineen, jĂ€lkeĂ€kÀÀn jĂ€ttĂ€mĂ€ttĂ€. đŸ’„

LĂ€hteet; 

historianet.fi/yhteiskunta/siirtomaat/roanoke-kadonneen-siirtokunnan-arvoitus

https://www.youtube.com/watch?v=p-igj9b_iro


sunnuntai 18. helmikuuta 2024

Keskiajan muoti đŸ’„

TĂ€mĂ€ pĂ€ivitys pyörii keskiaikaisen sekĂ€ renessanssiajan muodin ympĂ€rillĂ€.  Keskiaika on yksi muiden entisten aikojen ohessa yksi suosikeistani ja inspiraationlĂ€hde pukeutumiseeni ja asusteisiini.đŸ’„


Kuvat tĂ€ssĂ€ pĂ€ivityksessĂ€ ovat kuvituskuvia, kuitenkin keskiaikaiset muotijutut ovat itsellĂ€ni vain suuntaa-antavia, en ole keskiaikaharrastaja. Joillakin on kyllĂ€ ihailtava elĂ€mĂ€ntapa, jotka kulkevat ihan oikeasti jonkun menneen aikakauden vaatteissa pĂ€ivittĂ€in ja elÀÀ sen ajan elĂ€mÀÀ joka pĂ€ivĂ€. 😍







Pieni keskiaikainen vaatesanasto

YllĂ€oleva linkki on nettisivu pieneen keskiaikaiseen aakkosjĂ€rjestykselliseen vaatesanastoon. Saman sanaston olen kirjoittanut myös alas. 💱💃


Aluspaita (Paita, Chemise) ; Usein vaaleaa pellavaa oleva lyhyt tai pitkĂ€ paita, jota kĂ€ytettiin alimpana asusteena. 

Baretti; Baskeria muistuttava usein pyöreĂ€ ja leveĂ€, pehmeĂ€ pÀÀhine. Kaikilla yhteiskuntaluokilla keskiajalla yleinen pÀÀhine. 

Bliaud (myös bliaut); Vartaloa myötĂ€ilevĂ€ tĂ€yspitkĂ€ naisten puku, jossa on ylhÀÀltĂ€ kiinteĂ€t ja kyynĂ€rpÀÀstĂ€ reilusti levenevĂ€t, jopa maahan saakka ulottuvat hihat. Bliaud- mekon kanssa kĂ€ytetÀÀn usein pitkÀÀ vyötĂ€, joka voi olla kahteen kertaan kierretty vyötĂ€rön ympĂ€rille ja jonka pitkĂ€t pÀÀt riippuvat edessĂ€. 

Braguette; Topattu ja koristeltu kolmio miesten housujen etuosassa. "kalukukkaro"

Burgundilaispuku; YlhÀÀltĂ€ kiinteĂ€ naisten puku, jossa on korotettu vyötĂ€rö, syvĂ€ V- pÀÀntie ja usein laaja laahus. PÀÀntie ja kÀÀnnytetyt hihansuut voivat olla reunustettu turkiksella. 1400-luku. 

Bycocket; "Robin Hood- hattu", jossa hatun takareuna on taitettu ylös ja taittamatta jĂ€tetty etureuna muodostaa lipan. 

Chaperon; HĂ€ntĂ€hupusta muunnettu hieman turbaanimaiselta vaikuttava pÀÀhine, jossa voi olla pitkĂ€, olalla roikkuva hĂ€ntĂ€.

Cotehardie; Miesten vartaloa mukaileva, lantiopituinen tai pidempi ylĂ€osan vaate, joka on edestĂ€ napitettu tai nyöritetty. myös hihoissa voi olla pitkĂ€ rivi nappeja. Naisten ylĂ€osasta tyköistuvaa, edestĂ€ napitettua keskiaikamekkoa voidaan myös kutsua cotehardie-mekoksi. 

Cotte; Keskiajan vĂ€ljĂ€ tai ylhÀÀltĂ€ tyköistuva aluspuku, mekkopuku



Doublet (dubletti); Miesten tyköistuva lievejakku, joka on usein napitettu edestĂ€. Doublet voi olla napitettu ja aikakaudesta riippuen siinĂ€ voi olla esimerkiksi viilloskoristelua, olkasiivekkeet, kielekereunaiset liepeet jne. 

Gambeson; Topattu, tikattu takki, jota kĂ€ytetÀÀn taisteluvarustuksessa sellaisenaan tai rengaspanssarin tai levyhaarniskan alla. (pÀÀllĂ€). 

Hartiahuppu; Huppu, jossa on olat peittĂ€vĂ€ lyhyt viitta. 

Hennin; PitkĂ€, kartiomallinen pÀÀhine, johon on yhdistetty huntu. Huntu voi roikkua esim, kartion kĂ€rjestĂ€. TĂ€mĂ€ on se linnanneitojen pÀÀhine. ☺

Houppelande; Mekkomainen puku jossa on hyvin pitkĂ€t ja laajat hihat, kĂ€y molemmille sukupuolille. Hihojen reunat on voitu koristella erilaisin leikkauksin ja hihoissa voi olla nĂ€yttĂ€vĂ€ vuori. Helma on runsas ja siinĂ€ on usein laahus. Naisilla puvun vĂ€ljyys on joskus koottuna ylhÀÀllĂ€ vyötĂ€röllĂ€ olevan vyön alle, miehillĂ€ vyö on alempana vyötĂ€röllĂ€. Naisilla puku on tĂ€yspitkĂ€, miehillĂ€ tĂ€yspitkĂ€ tai polvipituinen. 

Housusukat; Keskiaikaiset ihonmyötĂ€iset kankaasta valmistetut housut, jotka muodostuvat kahdesta sukkamaisesta osasta. Miesten housusukat kiinnitettiin alushousuihin, vyöhön tai paitaan. 

HĂ€ntĂ€huppu; Hartiahuppu, jossa hupun kĂ€rki on reilusti pidennetty. 

Kaatiot; Housut

Kalotti (patalakki); PÀÀnmyötĂ€inen tai pyöreĂ€, usein kaitaleista koottu pÀÀhine, "VĂ€inĂ€möisen hattu" 

Kolmikolkkahattu; Hattu, jonka lierit on nostettu kolmesta kohdasta ylöspÀin. Kolmikolkkahattu on ollut muotia mm. 1400- luvulla sekÀ 1700 -luvulla.

Korsetti; Metalli - tai valaanluilla tuettu vartaloa muokkaava ja rintoja tukeva alusvaate.

Kukkeli; ks. kohta "hÀntÀhuppu"

Kureliivi; korsetin nimitys ennen 1800- lukua

Kurpposet; YhdestĂ€ nahkapalasta valmistetut, nahkanyörillĂ€ muotoon kurotut kengĂ€t. 

KĂ€rkikengĂ€t, kĂ€rsĂ€kengĂ€t; SuippokĂ€rkiset kengĂ€t, joiden pitkĂ€ kĂ€rki voi kĂ€pertyĂ€ saparomaisesti. 

Lautanauha; VyönÀ ja koristenauhana kÀytetty pienten lautojen avulla kudottu nauha. Varhaiskeskiaika, keskiaika. (Myös eaa.)

Leukaliina; Keskiaikainen leuan ja kaulan peittĂ€vĂ€ huntu. 

Liripipe; Keskiaikaisen hÀntÀhupun pitkÀ kÀrki.

Mi- parti; Keskiajan pukeutumisessa termillĂ€ viitataan kaksivĂ€riseen vaatteeseen, jonka puoliskot ovat erivĂ€riset. 

Myllynkivikaulus; MyöhĂ€isrenessanssiajan poimutettu ja röyhelöinen, takana niskassa viuhkamaisesti kohoava, kovaksi tĂ€rkĂ€tty kaulus. 

Pillerirasiahattu; PyöreĂ€ hattu, jossa on tasainen laki ja suorat pystyreunat. 

Rengaspanssari, rengashaarniska; PienistÀ metallirenkaista koottu panssarina toimiva vaate.


Sukkanauha; Keskiajalla nauha, joka solmitaan pitkien sukkien ylĂ€reunaan polvien ylĂ€ - tai alapuolelle, jotta sukat pysyvĂ€t paikoillaan. 

Surcote, surcot; Usein hihaton, liivihameen tyylinen keskiaikainen pÀÀllyspuku.

SydĂ€npÀÀhine; Keskiaikainen naisten sydĂ€men mallinen pÀÀhine. 

SÀÀrisiteet; Viikinkimiesten kĂ€yttĂ€mĂ€t sÀÀrien ympĂ€rille kiedottavat villaiset siteet. SÀÀrisiteitĂ€ on kĂ€ytetty mös myöhemmillĂ€ vuosisadoilla esimerkiksi sotilaspuvustuksessa.

Tabardi; Hihaton tai lyhythihainen, sivulta avoin pÀÀllysvaate. Keskiaikaisella sotilaalla tabardi voi olla puettu haarniskan pÀÀlle ja koristeltu heraldisin tunnuksin. 

Tunika; Paitamainen, pitkĂ€ ja laskeutuva ylĂ€vartalon peittĂ€vĂ€ vaate. Tyypillinen ylĂ€osan vaate keskiajalla ja viikinkiajalla.

Viilloskoristelu; Vaatteiden koristelu tekemĂ€llĂ€ pÀÀllivaatteeseen viilloksia, joiden alta nĂ€kyy alempi vaatekerros. Alempaa vaatekerrosta, esimerkiksi runsasta paitaa, voidaan vetÀÀ esiin viilloksesta. Viillokset voivat olla reunoistaan koristeltuja tai ne on voitu polttaa vaatteeseen. 1500- luku. renessanssi.

Viitta; Huputon tai hupullinen, hartiat peittĂ€vĂ€ takkia edeltĂ€vĂ€ pÀÀllysvaate. Voi olla lyhyt tai pitkĂ€. Viikinkiaikaan ja varhaiskeskiajalla neliön muotoinen kangaskappale, myöhemmin puoli- tai kokoympyrĂ€n mallinen. Viitta on usein tehty villasta ja kiinnitetÀÀn soljella edestĂ€ tai toiselle olalle. 

đŸ’„đŸ’„đŸ’„đŸ’„đŸ’„đŸ’„


Aurinkokuningas Ludvig XIV toi tunnetuksi peruukit. Naisten peruukit ylsivĂ€t korkeudeltaan kattokruunuihin asti ja peruukeissa vipelteli niiden perunajauhopuuteroinnin vuoksi jopa hiiriĂ€. Henrik VIII kĂ€ytti tossuja nilkkavammojen kiputilojen vuoksi ja niistĂ€ tuli hovissa muotia. KĂ€ytĂ€mmekö me tĂ€stĂ€ syystĂ€ aamutossuja ja sisĂ€tohveleita vielĂ€ nykyÀÀnkin? 


Keskiajalla oli myös mitÀ kummallisimpia muoti-ilmiöitÀ jotka kummastuttavat nÀin nykypÀivÀnÀ. Kirkoissa olevat seinÀmaalaukset toimivat sen ajan muotilehtinÀ. Yksi suurimpia muotivillityksiÀ oli isot aatelisten ruokalaput jotka kehiteltiin estÀmÀÀn hienoja pukuja sotkeentumasta aterioinnin yhteydessÀ. TÀssÀkin mentiin ÀÀripÀÀhÀn kuten peruukeissa, eli myllynkivikaulukset vain suurenivat ja kasvoivat, joten lopuksi ne vaikeuttivat syömistÀ ja kÀyttöön piti ottaa pitempiÀ aterimia ruokailun mahdollistamiseksi.









Vaatteet mÀÀrĂ€ytyivĂ€t sÀÀtyluokituksen mukaan. Vaikka hienompiin vaatteisiin olisikin ollut varaa, vaatteet ylleen oli valittava sen mukaan miten laki sen mÀÀrĂ€si. 

Maaseudun raskaiden töiden tekijÀt kÀyttivÀt kÀytÀnnöllisiÀ puuvillavaatteita, puukenkiÀ, nahkatossuja, ja esimerkiksi huppulakkia jossa oli pitkÀ kapeneva pÀÀ. Kirkonmiesten kesken oli omat arvojÀrjestyksensÀ, munkeilla oli vaatimattomat kaavut ja paljaat jalat, kun taas piispoilla oli kirjavat ja arvokkaan koreat asusteet ja he kuljeksivat silkkikengissÀ.

Aateliset kĂ€yttivĂ€t samettikankaisia vaatteita, ja muodin mukana oli tĂ€rkeÀÀ pysytellĂ€. Hatut olivat nĂ€yttĂ€vĂ€sti ja suuresti koristeltuja, esimerkiksi helmillĂ€ ja suurikokoisilla, eksoottisilla linnunsulilla. Yhteiskunnan korkeimmassa jĂ€rjestyksessĂ€ olevat kuninkaalliset olivat vaatetukseltaan vĂ€rikkÀÀn erivĂ€risiĂ€ ja nĂ€yttĂ€viĂ€ kuin joulukuusi jouluaattona. Tietyt vĂ€rit vaatteissa oli varattu vain heidĂ€n kĂ€yttöönsĂ€. Kankaat kuninkaallisten asuissa olivat kuitenkin kalliimpaa laatua kuin aatelisilla, ja kukaan muu sÀÀtyluokka ei saanut kĂ€yttÀÀ leoparditurkiksia kuin kuninkaalliset. Laki kielsi aatelisilta myös kultalankaiset silkkikengĂ€t. Myös kuninkaallisilla oli nĂ€yttĂ€vĂ€ hattumuoti kuten aatelistolla. Asemastaan huolimatta kruunu pÀÀssĂ€ he kulkivat vain harvoin. 

Miesten muotia oli kolmensadan vuoden ajan myös poulainet, eli suippokÀrkiset tossut joissa oli pitkÀ, kiemurainen pÀÀ. KÀrjen kiemuran pituus mÀÀrÀytyi sÀÀtyluokan mukaan. Tossuja tÀytettiin esimerkiksi jouhilla, villalla, ruoholla ja sammaleilla, ettÀ kÀrsÀkenkien muoto sÀilyisi kÀytössÀ. EpÀmuodostumiakin aiheuttaneet suippokÀrkiset vaurauden mittarit olivat kiellettyjÀ ja paheksuttuja pappien ja kuninkaiden toimesta, ja niiden kÀytöstÀ sÀÀdeltiin lakeja. Myös tÀssÀ mentiin liian pitkÀlle, ja kiemurat olivat lopuksi niin pitkiÀ ettÀ ne piti sitoa sÀÀren ympÀrille ettÀ kÀrkitossujen kanssa pystyttiin elÀmÀÀn elÀmÀÀ.



1400- luvun Kim Kardashian, Agnes Sorelia, oli muodin edellÀkÀvijÀ joka aiheutti asuvalinnoillaan pahennusta, ja rikkoi sukupuolinormeja. Sorelia alkoi kÀyttÀÀ turkiksia asuissaan, joita olivat kÀyttÀneet siihen asti vain miespuoliset henkilöt ja kuninkaat.
 HĂ€n myös kĂ€ytti tekonutturaa sekĂ€ nyppi kulmakarvansa kokonaan pois. Paljas povi ei ollut hyvĂ€ksytty hovissa, ja Angesin hĂ€tkĂ€hdyttĂ€vin tempaus oli esiintyĂ€ toinen rinta kokonaan paljaana. TĂ€mĂ€ jakoi mielipiteet kahtia, toiset eivĂ€t yksinkertaisesti voineet hyvĂ€ksyĂ€ moista toimintaa, kun taas toiset ihailivat Soreliaa suuresti. Sorelia kuoli ilmeisesti vihaajiensa myrkyttĂ€mĂ€nĂ€ vain 28- vuotiaana. (Haters gonna hate)

Keskiajalla esimerkiksi FirenzessÀ toimi muotipoliisi joka tarkisti naisten ja miesten vaatteiden olevan lakisÀÀteisten mÀÀrÀysten mukaiset. Laissa oli esimerkiksi sÀÀdetty ettÀ naisten vaatteet saivat maksaa enintÀÀn 25 kultadukaattia, hameet saivat olla sellaisia, ettÀ kangasta niihin oli kÀytetty korkeintaan kaksi metriÀ. Naisten hintavat vaatevalinnat taisivat tulla miehille liian kalliiksi, joten laissa varmasti miesten toimesta on sÀÀdetty siksi nÀin;

"Naissukupuoli on luontojaan turhamainen ja laiska, ja naisten muotivaatteiden kalleus ja ylenmÀÀrĂ€iset koristeet ovat estĂ€neet monia avioliittoja, jotka olisivat voineet toteutua ilman naisten vaatimusta luksuksesta.”

Paljas iho oli myös peitettĂ€vĂ€ tarpeeksi pitkillĂ€ paidoilla sekĂ€ kaula-aukolla joka ylsi riittĂ€vĂ€n ylös. SitĂ€ mukaan kun jotakin kiellettiin, tuli tilalle aina uusia muotivillityksiĂ€. 





                        Natalie Dormer, Kuningatar Anne Boleynina tv-sarjassa "Tudors". 

(Kuva napattu thetudorswiki.com)

Anne Boleyn, kunninanhimoinen ja Ă€lykĂ€s, noitana pidetty nainen 1500-luvulta, joka kruunattiin 1. elokuuta 1533 Englannin kuningattareksi. HĂ€nen tyylillÀÀn oli huomattava vaikutus muotiin hĂ€nen elinaikanaan, ja hĂ€n toi tunnetuksi ranskalaista muotia, esimerkiksi tykkimyssyn "French hoodin". Koristeellisen otsapannan joka kiinnitettiin pÀÀnlaelle. Annen muodikkaat asuvalinnat erottivat hĂ€net Englannin hovissa ja tekivĂ€t hĂ€nestĂ€ aikansa muoti-ikonin. "Muodin kuvastimen". 

Annen tytĂ€r oli myös edellĂ€kĂ€vijĂ€ ainakin yhdessĂ€ keskiaikaisessa muotivillityksessĂ€. Elisabet I toi tunnetuksi sekĂ€ miehillĂ€ ettĂ€ naisilla kĂ€ytössĂ€ ollutta myllynkivikaulusta pukeutumisessaan. Myllynkivikaulus oli runsas ja röyhelöinen kaulalla pidettĂ€vĂ€, erikseen pidettĂ€vĂ€ nĂ€yttĂ€vĂ€ pukine. Myös tĂ€stĂ€ kauluksesta nĂ€kyi ihmisen aatelinen arvo. Rikkailla aristokraateilla oli silkistĂ€, pellavasta, kullasta ja hopeasta tehtyjĂ€ kauluksia, kun taas köyhemmillĂ€ oli kaulukset vaatimattomammista, halvoista kankaista. Muodin villitessĂ€ enemmĂ€n ihmisiĂ€, myös kauluksen koko suureni sitĂ€ mukaa. 




LĂ€hteet; 
www.historianet.fi
www.havefunwithhistory.com
https://yle.fi/a/3-7446601


MitĂ€ olen nyt tutkinut keskiajan ja renessanssin ajan vaateluomuksia ja sen aikaisia asustevillityksiĂ€, niin aika paljon on tĂ€nĂ€kin pĂ€ivĂ€nĂ€ samantyylisiĂ€, tĂ€hĂ€n pĂ€ivÀÀn pĂ€ivitettyjĂ€ muotijuttuja edelleenkin, joita on tuohon aikaan kĂ€ytetty ja levinnyt silloin kaikkien kĂ€yttöön. Kaikki on siis lĂ€htöisin keskiajalta, ja pĂ€ivittyy aina kunkin vuosikymmenen mukaan, siihen aikaan ja pĂ€ivÀÀn sopivaksi? Aika paljon liikaa on kyllĂ€ noihin aikoihin puututtu ihmisten pukeutumiseen, kun on ihan lakeja sitĂ€ varten pitĂ€nyt sÀÀtÀÀ kuinka monta mekkoa löytyy vaatekomerosta sun muuta. 😃 

đŸ’„đŸ’„đŸ’„đŸ’„đŸ’„





Toukokuun ensimmĂ€inen pĂ€ivĂ€ 💛

    (Supersokeriset munkkirinkilĂ€t ja munkkipallerot kylmĂ€ltĂ€, harmaalta ja sateiselta toukokuun eka pĂ€ivĂ€ltĂ€ vuonna 2020. 💛💛 Sillon pais...