sunnuntai 11. elokuuta 2024

Keskiajan ja nykypäivän Turku

 Oltiin lasten kanssa kesäkuussa Turussa pari päivää, ja käytiin keskiaikamarkkinoilla. 💫

Tässä kuvasaldoa kesäkuun keskiajalta ja Turusta. 💥

Melkein 30 astetta oli lämmintä. 💛 



... Keskiaikamarkkinoilta löytyi heti ekana pieni torikoju jossa myytiin erimakuisia, kuorrutettuja omenoita erilaisten maustettujen manteleiden ohessa. >Omenat mitkä pojat kojusta valitsi oli toffeenmakuisia, joissa oli kanelisokerikuorrute. Lämmin kesäilma kuljetti keskiaistunnelmaisen torikojujen luona kävellessä kaikenlaisia tuoksuja, kuten yhtenä esimerkkinä mainittakoon  muurinpohjaletut, joita siellä useammassakin eri paikassa paisteltiin. Keskiaikaisiin vaatteisiin pukeutuneita ihmisiä kuljeskeli kojujen välissä. Välillä pysähdyttiin varjoon nurmikolle istumaan, oli sen verran paahtavan kuuma. 


Torikojuilla oli myynnissä tosi upeaa taidettakin sekä useasta kojusta löytyi itsetehtyjä koruja ja käsitöitä. Oli siellä kengänkiillottajakin työskentelemässä.

 Aurajoen toisella puolella oli myöskin kaikenlaista omatekoista ja erilaista myynnissä, koriste-esineitä sielläkin, sekä esimerkiksi kierrätysmateriaaleista valmistettuja vaatteita. Ihan hirveesti ei nyt mitään tullut ostettua, mutta kierreltiin, kaarreltiin ja syötiin ja ihmeteltiin. 
Upeita nämä taulut! 



💥💥Rakastan valokuvaamista. 💗Elämän hienoimpia asioita on, kun voi tallentaa elämänsä hetkiä ikuisesti muistoiksi, joita voi selailla myöhemmin. Elämän sellaisetkin ihmiset, jotka on jo jääneet ajasta ikuisuuteen, on niissä muistoina. Jo jotakin unohdettua voi yhtäkkiä palata mieleen, kun avaa jonkun vanhemman valokuva-albumin. Näpsin aina valokuvia joka paikassa, ja niin oon tehnyt niin kauan kuin jaksan muistaa. Kaikenlaisia ikuistettuja otoksia on kertynyt jo lapsuudestani asti muistoksi aikamoinen vinollinen pinkallinen. Aloitin kuvailut lapsena ihan pokkarikameralla, nuorempana kuvasin digikameralla, nykyään järjestelmäkameralla ja kamerapuhelimella. En kuitenkaan ajattele olevani valokuvaaja. Olen ennemminkin "ikuistaja" ja "taltioija". Valokuvaaja on ammattilainen. Ja sitä en ole, enkä väitä olevani. 💥

Käveltiin navigaattori apuna meidän majapaikkaan noin reippaan kilometrin verran Aurajoen vierestä helteisenä kesäkuun iltapäivänä, ja nappasin muutaman valokuvan. Joitaki laitan tähän näkyville. Oltin viime vuonna Turussa Muumimaailmassa ja viehätyin kyllä tähän kyseiseen kaupunkiin jossa olin viimeksi lapsena käynyt. Alapuolelta voi klikata kyseiseen viime vuoden blogipäivitykseen;

https://camomillamaria.blogspot.com/2023/07/turku-heinakuu-2023.html


...Välillä pidettiin vähän tuumaustaukoja ja juomistaukoja. 



.....Siltojen alituksia ja ylityksiä ennenkuin me oltiin päämäärässä. Turun linna oli tarkoitus käyä vilkaisemassa mutta se nyt jäi toiseen kertaan. Markkinoilla vierähti yllättävän nopeasti aika seuraavana päivänä 


...Täällä on jo kyselty kun muisteltu tämän vuoden markkinareissua, että jos pääsisi ens vuonnakin keskiaikaismarkkinoille ja sais taas kaneliomenat. 💗





sunnuntai 14. heinäkuuta 2024

Hokin lenkki 12 km

 Kokkolan Öjassa, Bodö.

 Hokin lenkki 12, 5 km. 

Heinäkuu 5.7. -2024. 

💥💥💥  💥💥💥💥💥💥  💥💥💥💥💥💥💥💥💥  💥💥💥💥💥💥  💥💥💥💥


Käytiin kiertää ystävän ja pojan kanssa reilu 12 kilometrin rengasreitti Kokkolassa, Öjassa. Reitti lähtee Cafe Brygganin läheiseltä parkkipaikalta opastekyltin luota metsään. Lämmintä oli, ja kesäsade välillä virkisti. Välillä tuli ihan kunnolla vettä kun olis ämpäristä kaatanut. Sit taas aurinko paistoi. Lenkkireitti kulki pääasiassa metsässä, mutta välillä myös esimerkiksi pitkässä heinikossa ja vieressä kulki aika ajoin vesistö. 

Lenkin varrella oli myös maalaismaisemia ja hiekkateitä. Eikä kivoilta tienvarsilla olevilta yksityiskohdilta voinut silmä myöskään välttyä. 



...Ojien ylityksiä löytyi myös. Vaihtelevaa maisemaa, kuivempaa ja harvempaa metsää mut sit myös tosi vehreitä vetisiä ojia mut myös likaisia puroja. Lumpeita ja lumpeenkukkia oli kiva nähdä 💚






.... Nyt pitää nauttia kesän tuoksusta ja lämpimistä päivistä, eikä haittaa vaikka vähän satais. Niin lyhyt on kesä ja täynnä kylmiä päiviä siltikin, niin ilo pitää ottaa näistä irti aina kun on mahdollisuus. 💚



Ei ollu ihan mikään pieni kesäsade 😎😁💥💥


































Nää on kivoja kesäisin ku menee polku korkeiden kasvien välissä. 💥Viime kesänä Perhonjoen reitillä oli myös tällasia korkeita "heinikkoja" joiden välistä lenkkipolku meni. 




.... Kaikenlaista erilaista mökeistä ja sulista tuli matkan varrella meitä vastaan. 


...Musta oli ainakin tosi kiva kun tää maasto jota me mentiin oli niin vaihtelevaa. Välillä mentiin metsässä, ja välillä tämmösiä hiekkateitä jossa oli asutustakin. Mielenkiintoista kun vaihtelee näkökentässä erilaiset asiat ja kun ei ole pelkkää pitkää suoraa tai pitkospuuta koko matka. Mietittiinkin tuossa matkalla että aika tylsää olis jossaki kaupungissa mennä jotaki asvalttitietä 12 kilometriä putkeen. 😄


Rakastan metsiä.

Kun vanhempi poika oli vielä pienempi, hän joka nyt täällä oli mukanakin, tykkäs hirveästi kun pääsi metsään leikkimään ja teki puiden alle aina pesäkoloja 💗



























... Näillä kaatuneilla puilla on ihan tarkoituksensa. Oon sen niin päättänyt. Ollaan kuljettu lasten kanssa metsissä, ja kun tällainen näkyy, se on tarkoitettu siihen että sinne voi heittää huolensa. Tuonne puujuuren alle voi jättää ja heittää huolensa. 

Nämä alapuolella olevat on ilmeisesti sellasia et ne kerää päivän valoa ja sit loistaa yöllä vähän pilkettä tohon polunvarrelle? 
































5.7. 2024. 







































Kaksi maantien ylitystä oli reitin varrella. Tie piti ylittää että pääsi sit taas jatkamaan reitillä. 💥

 ...Mitähän lie maahisten tuoleja nämä? :D Nää nyt ei oo kiviä, mut tuli mieleen että kivet ja kivimuodostelmat ja luolat ja kalliot on yksi asia joka itseäni kiinnostaa ja kiehtoo. 

     Ohdakkeet kukkii aina tähän aikaan vuodesta. 💜


Matkan päätteeksi oli vielä Långön uimarannan hiekkaranta jonka kautta me kipitettiin takas autolle. 

12,5 kilsaa mentiin. 💥

💥💥💥💥💥💥💥💥💥💥💥💥💥💥💥💥💥💥💥💥💥💥💥💥💥💥💥💥💥💥



sunnuntai 7. heinäkuuta 2024

Nokkospiirakka 💚

Jaan teille mun nokkospiirakkareseptin jossa myös pesto yhtenä ainesosana makua antamassa. Nokkosesta on meillä perinteenä tehdä alkukesästä jotakin ruokaa, ainakin sen yhden kerran. Lättyjä, pannaria, piirakkaa... Tein tätä tällä viikolla iltapalapiirakaksi ja oli kummankin lapsen mieleen suuresti.💚

Tässä meiän piirakassa oli kyllä enemmän juustoa kuin mitä tässä ohjeessa. Mut aina voi lisätä tai vähentää oman mielenkin mukaan :) 

Teen nokkosruokien seuraksi paahdettuja tomaatteja, joihin voi myös vapaasti öljyn valita oman maun mukaan. Itse käytin valkosipulioliiiviöljyä, mutta oliiviöljyjä on niin monia erilaisia makuvaihtoehtoja että sieltä voi valita mieleisensä. Kaikki kun ei tosiaan valkosipulin ystäviä ole. 

Ainekset

Ruispiirakkapohja

https://www.myllynparas.fi/reseptit/ruistaikina

Täyte

200g nokkosta 

2 dl arkiraastetta 

2 dl mozzarellajuustoa 

200g kermaviiliä 

2 kananmunaa 

tilkka valkosipulioliiviöljyä 

vihreää pestoa 

Koristeeksi 

mozzarellapalloja

Tarjoile seurana uunissa paahdettuja tomaatteja 


1. Kerää nokkoset puhtaalta paikalta, ei esim läheltä autoteitä tai tienreunoja. Ryöppää nokkoset ennen käyttämistä piirakkaan. Kurkkaa ohje alta. 

https://www.meillakotona.fi/artikkelit/nokkosen-ryoppays

2. Valmista piirakkapohja ohjeen mukaan. 



3. Valmista täyte. Sekoita kermaviili, kananmunat, juustoraasteet, sekä mausteet ja oliiviöljy kulhossa keskenään sekaisin. 

4. Sekoita siivilöityjen nokkosten sekaan vihreä pesto. Itse käytin tähän piirakkaan Lapin Marian Luomu VilliPestoNokkonen -nokkospestoa. 

5. Kaada pestonokkos-seos muiden ainesten joukkoon, sekoita tasaiseksi ja levitä piirakkapohjan päälle.

6. Laita piirakka uunin keskitasolle ja paista 175 asteessa noin tunnin verran. Tarkista kypsyys!









7. Koristele lopuksi mozzarellapalloilla ja tarjoile uunissa paahdettujen tomaattien kera. 💖💚


maanantai 1. heinäkuuta 2024

Aurinkopiknikki 💛🌞



Auringonvalon aika on täällä. 💛Auringon aika on täällä. 💛
Pitkä talvi väistynyt ja nyt on lämpimämpää ja valoisaa. 




Meillä on ollut perinteenä pitää ensimmäisinä lämpiminiä ilmoina "aurinkopiknikki" joka toivottaa auringon tervetulleeksi. Perinne on saanut alkunsa kun esikoisen kanssa syötiin herkkuja aina partsilla jo huhtikuussa kun alkoi olla esillä valoa, aurinkoa taas paljon ja lämpimämpää. Samalla mietitään tulevaa kesää ja mitä kaikkea siihen voisi sisällyttää. 
Toukokuussa vietettiin yhtenä eräänä sunnuntaina, mangojuustokakku ja itsetehdyt hampparit eväinä vuoden eka piknikki ystävän ja meiän muksujen kans. 💛

 


Valittiin piknik-kohteeksi  yks eräs  lähiliikuntapuisto. 

Pääsi pojat samalla pelaan jalkkista, kiipeilemään ja sotkemaan läheiseen kuraojaan kenkänsä ja sukkansa kokonaan. 😎





Anniina oli tehnyt meille hamppareita kaikille suolaisiksi eväksi ja ite tein perinteisesti mangojuustokakun. Kurkkaa resepti alta. 


Ylläoleva resepti on runko jonka mukaan yleensä kakun teen. Mutta aina on jotakin poikkeuksia joka vuosi. Jätän jotain pois tai lisäilen. Tällä kertaa tein kakun täysin sokerittomana. Oli silti kaikkien tenavienkin mieleen. 




💛💛💛💛💛💛💛💛💛💛💛💛💛💛💛💛💛💛💛💛💛💛💛💛💛💛💛💛💛💛


Kevät 2017.
Leikkipuistossa lapsen kanssa piknikillä. Otettiin meiän leoreput mukaan, termariin mehua ja kahvia, ja vesimeloneja vino pinollinen. 💗

💛💛💛

Onnea 💙

Nipsulle synttärionnitelut 💙 Alapuolella oleva kuva hän on 1 kuukautta. <3 Alapuolella syksy 2021. 💥 Lähdössä muskarista sadepäivänä, s...