đ„Seuraavat jutut alapuolella tehty eri lĂ€hteiden pohjalta. đ„đ„
Kivoja kuvien selailuja ja jĂ€tĂ€ lopuksi vaikka jotakin kommenttia ! đđ„đ
Keskiajalla yöunet jaettiin kahteen osaan. EnsimmÀisille yöunille kÀytiin kello 21 aikoihin pimeÀn tullen, ja yöunilta erilaisiin askareisiin herÀttiin parin tunnin pÀÀstÀ, noin kello 23 aikoihin. Valveilla oltiin pari tuntia, ja toisille unille kÀytiin takaisin yhden aikoihin yöllÀ.
Yöt olivat vaarallista aikaa, eikÀ ulkona ollut silloin sopivaa ja turvallista liikkua, tai vaarana oli pÀÀstÀ hengestÀÀn helpolla. Kotiin saattoi myös iskeÀ murtovarkaita.
EnsimmÀisen ja toisen unen vÀliselle ajalle ei ole ilmeisesti erikseen nimitystÀ. SÀnky oli keskiajalla turvapaikka, jossa kannatti pysytellÀ yöllÀ paholaista piilossa. Ihmiset valvoivat yöllÀ rukoillen ettÀ selviÀisivÀt yöstÀ elossa ja ehjÀnÀ seuraavaan pÀivÀÀn. Toisilla saattoi olla ase kÀden mitan pÀÀssÀ itsestÀÀn nukkuessaan. Henrik VIII pelkÀsi aivan kauheasti yöllistÀ salamurhaamista, joten joka yö ennen kuin hÀn kÀvi höyhensaarille, hÀnen patjaansa iskettiin veitsellÀ useita kertoja, varotoimenpiteenÀ, mikÀli patjassa olisikin lymyillyt odottamassa kuninkaan nukahtamista, katala yöllinen hengenriistÀjÀ.
Uniaika alkoi siirtyÀ yhdeksi kokonaiseksi uneksi kaasuvalojen keksimisen myötÀ.
28.1.1807 Lontoossa syttyi ensimmÀinen lamppu, illat saatiin valaistua valojen avulla, paholaisten ja noitien pelko laantui. Yönille menoa oli ookoo vÀhÀn viivytellÀ nyt myöhempÀÀn, ja mennÀ nukkumaan kun sen aika oli, ja nukkua yhtÀ soittoa herÀÀmiseen asti.
Kuva: Anniina S. Lokakuu 2023.
Lokakuu 2023.
Kuva; YlÀpuolella Anniina Sippola. - 2023.
Keskiaikainen kauneudenhoito ei ihan hirveÀsti poikennut nykypÀivÀisestÀ;
Kuva; Anniina Sippola.
Keskiaikainen ja renessanssiajan muoti oli jotakin ihan muuta ja erilaista. Katso postaus kalukukkaroista ja kuninkaallisten vaatteista tÀstÀ linkistÀ;
Ruttotohtorit - puoskarilÀÀkĂ€rit keskiajan pimennosta. đ„
Talosta taloon vaelteleva mustan surman aikainen hahmo enteili kuolemaa. đ
Keskiajalla ihmisiÀ tappoi rutkasti rutto. Ruttoon ei ollut olemassa parannuskeinoa, ja jos mustan surman aikainen pitkÀnokkainen hahmo nÀhtiin saapumassa ovelle, ja sisÀlle taloon, se tarkoitti yleensÀ samaa kuin ettÀ kuolema olisi tullut kylÀÀn.
RuttolÀÀkÀri Ranskasta, Charles de Lorme, 1600- luvulla kehitteli puvun jonka oli tarkoitus suojata paiserutolta. Asu ei ollut mitenkÀÀn taudilta suojaava, vaan ruttolÀÀkÀreitÀ kuoli ruttoon monia puvusta huolimatta.
Ruttotohtorin hattu oli tehty huovasta tai nahasta, eikÀ pÀÀhineellÀ sinÀnsÀ ollut mitÀÀn sen kummempaa tarkoitusta.
Silmien suojana oli lasit, sekÀ pÀÀn yli vedetty naamio ulottui hartioille asti.
Nokkaan oli sÀilötty erilaisia yrttejÀ, kukkia, valkosipulia, tai sieltÀ saattoi löytyÀ pieni sieni joka oli kastettu etikkaan.
Voimakkaasti tuoksuvat elintarvikkeet olivat nokassa siitÀ syystÀ, ettÀ ne peittÀisivÀt kuolleiden ja sairaiden ruttopotilaiden hajut.
Ruttotohtorin takki oli kokopitkÀ nilkkoihin asti ulottuva ja se suojasi koko kehon. Takki oli yleensÀ tehty vahapÀÀllysteisestÀ vahvasta materiaalista tai nahasta. Ruttotohtorin asu ei suojannut itse ruttosairaudelta, mutta se suojasi rottien mukana leviÀviltÀ, ruttosairailta kirpuilta. Sen ajan lÀÀkÀreillÀ tÀmÀ ei kuitenkaan ollut tiedossa.
Saappaat olivat mustat pitkÀt, nykyajan kalastajasaappaiden nÀköiset suojasaappaat, jotka olivat samaa materiaalia, vahvaa vahapÀÀllysteistÀ kangasta tai nahkaa, kuten ruttotohtorin kokopitkÀ takkikin. Valkosipulia löytyi myös lÀÀkÀrin takin alta, suojaamassa sairauksilta. RuttolÀÀkÀrit kantoivat yleensÀ myös keppiÀ mukanaan siitÀ syystÀ, ettÀ eivÀt joutuisi lÀheisiin kontakteihin ruttotartunnan saaneiden potilaiden kanssa.
KÀsineet olivat suojaamassa lÀÀkÀreiden kÀsiÀ suoralta ihokontaktilta sairastuneiden kanssa. Skalpelli ruttolÀÀkÀreillÀ oli ruttopotilaiden operoimista varten. Keskiajalla lÀhes jokaista vaivaa hoidettiin suoneniskennÀllÀ, sama koski myös ruttoa sairastavia.
SuoneniskennÀllÀ potilaan kehoon yritettiin palauttaa nestetasapaino. Hoitokeino on yksi vanhimmista historiassa olevista hoitokeinoista. Hoitokeinoa on kÀytetty jo muinaisessa EgyptissÀ ja sitÀ kehitettiin Antiikin Kreikassa. LÀÀkÀrit uskoivat ettÀ ihmisen neljÀ perusnestettÀ- musta sappi, keltainen sappi, veri ja lima olivat epÀtasapainossa ihmisen sairastuessa ja niiden vÀlinen balanssi piti saavuttaa laskemalla potilaasta verta. Vaihtoehtoinen hoitomuoto olivat iilimadot, jotka imevÀt sairastuneesta "pahan veren pois".
Ruttotohtorit olivat kaupungin työntekijöitÀ, joilla ei ollut oikeasti lÀÀkÀrin koulutusta. Ainoastaan luku- ja kirjoitustaito, jota ei kaikilla vielÀ tuohon aikaan ollut.
Musta surma riehui Euroopassa vuosina 1347 - 1353 tappaen ihan jÀrjettömÀn mÀÀrÀn kaikenikÀistÀ vÀkeÀ, kaikista yhteiskuntaluokista. Ruttoa ei ole onnistuttu hÀvittÀmÀÀn vielÀ nykyÀÀnkÀÀn kokonaan maailmasta, ja se tartuttaa edelleen 1000 - 3000 ihmistÀ per vuosi. Useimmat ihmiset kuitenkin selviÀvÀt tartunnasta hengissÀ, mikÀli antibioottihoito aloitetaan oikeassa ajassa.
đ„đ„đ„đ„đ„đ„đ„đ„đ„đ„đ„đ„đ„đ„đ„đ„đ„đ„đ„đ„đ„đ„đ„đ„đ„đ„đ„đ„đ„đ„
MitÀ keskiajalla syötiin ?
Keskiajalla syötiin hyvin ja samaan tyyliin, saman kaltaisissa juhlallisissa perheen kokoontumisissa kuin nykyÀÀnkin, kastetilaisuudessa, hautajaisissa =(maahanpaniaisissa) hÀissÀ..
JuhlapyödÀn kattauksissakin nÀkyi aina ihmisen varallisuus. Ylempiarvoiset ja rikkaat söivÀt köyhiÀ paremmin, laadukkaammin ja monipuolisemmin. Ruokamenot aloitettiin aina makealla, joko jollakin leivonnaisella, tai makeisilla tai makeilla viineillÀ tai sokeroiduilla hedelmillÀ. Tarkoitus makealla aterianaloituksella oli ruokahalun herÀttÀminen varsinaista ateriaa varten. EnsimÀisessÀ kattauksessa tarjoiltiin keittoja ja piiraita, toisella kierroksella oli tarjolla hyytelöitÀ. Liha oli ruoka-aineiden aatelinen tuohon aikaan, ja ateriakokonaisuudet koottiin pÀÀruoan lihan mukaan, joka oli esimerkiksi joko lammasta tai jÀnistÀ, tai jos korkea-arvoisilla oli oikein hienostunutta, niin riikinkukkoa. Ruokailut pÀÀttyivÀt aina mausteviinien, mausteiden ja makeiden maisteluun. Eli keskiaikaiset ruokailumenot alkoivat ja loppuivat makeasti.
Vietettiin keskiaikaistyylisiÀ illanistujaisia ystÀvÀn kanssa noin joskus vuosi sitten, tÀssÀ linkki meidÀn kesteihin;
TykkÀÀn kelttilÀisestÀ ja vanhojen aikojen musiikista, ja joskus kuuntelen nÀitÀ oman olemisen, lukemisten ja kirjottamisten taustamusiikkina. Oon tykÀnnyt pianomusiikista ja klassisesta musiikista jo ihan pienestÀ asti, ja allaolevassa postauksessa listasin jotakin juttuja siitÀkin....
đ„đ„đ„đ„đ„
Roanoken siirtokunnan katoamismysteeristÀ inspiroituneena, tehtiin yhdet kuvaukset liittyen pelkÀstÀÀn tÀhÀn. Linkki alapuolella kuviin;
MikĂ€ Roanoken siirtokunta? đđđ
Ritarit hallitsivat keskiajalla taistelukenttiÀ. Keskiajan ritarit olivat pelÀttyjÀ sotilaita, joilla oli vuosikausien taistelukoulutus. Ritareiden koulutus aloitettiin kun poika oli kuusivuotias. Koulutus kesti 14 vuoden ajan. Ritarikoulutuksen alussa 6-13 vuotiaat hovipojat opiskelivat kristinuskoa, erilaisia yleissivistÀviÀ aineita, perustaistelutekniikoita sekÀ ratsastusta.
14- vuotiaana hovipojista tuli aseenkantajia, jotka auttoivat ritareita erilaisissa työtehtÀvissÀ. TyötehtÀviin kuului auttaa haarniska ritarin ylle, hoitaa ritarin hevosta ja varusteita. Teini-ikÀisillÀ aseenkantajilla oli jo taisteluharjoituksia joissa heidÀn piti kyetÀ puolustautumaan.
Kun seitsemÀn vuotta oli kulunut aseenkantajana, nuoresta miehestÀ lyötiin ritari, jos hÀnellÀ oli tÀhÀn varaa. Ilmaiseksi ei siis voinut tuosta noin vain ritariksi ryhtyÀ, mutta ritariksi haluava oli varaton eikÀ pystynyt ostamaan hevosia ja varusteita, hÀn pystyi voittamaan niitÀ turnajaisissa.
Aikuisen ritarin kokonainen puku maksoi 1200- luvulla 10 kertaa jousiampujan palkan verran.
Keskiaikaiset munkit ovat jÀttÀneet jÀljen maailmaan monenlaisella erilaisella tavalla. Munkit tekivÀt merkittÀvÀÀ kehitystyötÀ maatalouden viljelyksessÀ kehittÀmÀllÀ erilaisia tekniikoita ja ottamalla kÀyttöön uusia kasvilajikkeita. Munkit valmistivat aivan erinomaisia juustoja sekÀ viinejÀ, keksivÀt kaksinkertaisen kirjanpidon, paransivat pajatöitÀ ja metallinkÀsittelyÀ. Munkit kehittelivÀt myös vesivoiman kÀyttöÀ sekÀ paransivat vesimyllyjÀ, sekÀ kehittelivÀt vesihuuhtelujÀrjestelmiÀ ja niiden pohjalta uusia innovaatioita.
Keskiaikainen munkki tiesi vastauksen aikoinaan kysymykseen siitÀ, kuinka pitkÀ on yksi hetki. KevÀt - ja syyspÀivÀntasauksen vaihtelut pystyttiin ymmÀrtÀmÀÀn jo muinaisessa EgyptissÀ kivipylvÀiden varjojen avulla. Varhaiskeskiajalla aika alkoi muodostua pienempiin osioihin.
Benediktiinimunkki Beda kirjoitti teoksen De temporum ratione - joka kÀsitteli ajan laskemista. Teoksessa munkki pÀÀtyy neljÀÀn aikayksikköön - HÀnen mukaansa tunnissa on neljÀ punctusta, 10 minitumia, 15 parsia sekÀ 40 momentumia.
Eli, tÀmÀ meinasi sitÀ ettÀ yksi hetki, momentum, oli 90 sekunnin mittainen, koska tunti sisÀlsi 40 hetkeÀ.
Ranskalaiset munkit pelasivat ensimmÀisenÀ tennistÀ 1100- luvulla;
Erityiskoulutettujen kirjurimunkkien työtehtÀviÀ oli myös ennen kirjapainokoneiden keksimistÀ kÀsin kopioida kirjoja. TÀhÀn työhön he kÀyttivÀt lÀhes kaiken aikansa kun olivat hereillÀ, työ oli sanomattakin hyvin aikaavievÀÀ, koska yleensÀ teksti piti kopioida saman kokoisena kuin alkuperÀinen kirja, ja kieli jota kopioitiin oli kopioijalle vieras.
Keskiajan vaikuttavimmat keksinnöt. kirjapainokone 1440- luvulla, joka mahdollisti kirjoitetun tiedottamisen levittÀmisen lopulta nopeammin ja laajemmin. SiinÀ ajassa kun munkki kopioi kolme tai neljÀ sivua tekstiÀ, kirjapainokone tuotti pÀivÀssÀ kolmetuhatta sivua tekstiÀ.
LĂ€hteet;
Hannele KlemettilÀn kirja- Keskiajan keittiö
www.historianet.fi
https://www.tunturisusi.com/luostarit/
Keskiaika oli ihan tosi superuskonnollista aikaa, kaikki elÀmÀ liittyi uskontoon jotenkin ja jumalanpelko oli lÀsnÀ aamusta iltaan voimakkaana, samoin kuin kaikki olennot joita jatkuvasti pelÀttiin. HengityksellÀÀn tappavaa basiliskia pelÀttiin, mutta myös tultasyökseviÀ lohikÀÀrmeitÀ ja ihmisiÀ popsivia griippejÀ.
Ihmiset saattoivat pÀÀstÀ helposti hengestÀÀn jos jÀivÀt kiinni "kerettilÀisyydestÀ" ja ei uskoneet siihen mihin piti. Tein oman pÀivityksen erikseen liittyen nÀihin asioihin omalla kohdallani, juurikin inspiroituneena tÀstÀ keskiajan voimakkaasta uskonnollisuudesta.
TÀhÀn alapuolella olevaan kirjoitukseeni vielÀ lisÀtÀkseni, ettÀ "uskontojen tuputtamisella" tÀssÀ alapuolen linkissÀ olevalla jutulla en meinaa sitÀ, ettÀ ihminen tuo esille omaa hengellisyyttÀÀn ja uskonnollisuuttaan. Uskovaisuus kyllÀ saa kuulua ja nÀkyÀ ihmisestÀ, mikÀli ihminen jollain lailla uskovainen on. En myöskÀÀn meinaa sitÀ, ettÀ perheessÀ uskonnolliset arvot siirretÀÀn eteenpÀin jÀlkipolville, tÀmÀ ei ole uskontojen tuputtamista, enkÀ meinaa tÀssÀ nÀitÀ. Se, ettÀ hyviÀ, rakkaudellisia elÀmÀnohjeita siirretÀÀn eteenpÀin, on pelkÀstÀÀn hyvÀ. Uskonnollisistakin Raamatun elÀmÀnohjeista kasvatuksessa voi saada hyvÀn arvopohjan elÀmÀlle, vaikkei uskovainen loppujen lopuksi itse sit kuitenkaan olisi.
Keskiajalta tuo varmaan monelle mieleen sen ajan noitavainot. Eli noidiksi miellettyjen naisten kaltoinkohtelu. Moni nainen joutui syyttömÀnÀ noitaoikeudenkÀynteihin milloin mistÀkin pikkuruisesta tai keksitystÀ syystÀ.
Keskiajalla ja renessanssiaikaan ajattelen, ettÀ on tÀhÀn pÀivÀÀn verrattuna paremmin ollut ainakin se, ettÀ ajankÀyttö oli ihan erilaista kuin nykypÀivÀnÀ. Elettiin hetkessÀ. Ihmisten elÀmÀ ja vapaa-ajan vietto oli erilaista, ja ehkÀ yhteisöllisempÀÀ kuin mitÀ nykyÀÀn Àlypuhelinaikaan. Kuninkaiden hovit oli tÀynnÀ juhlia ja kokoontumisia. Raskaissa arjen töissÀ kaupungeissa ja maalla, ihmiset keskittyivÀt arkeen ja luonnonilmiöihin enemmÀn mitÀ nykyÀÀn.
Ihmiset nojasivat enemmÀn vaistonsa ja intuitionsa varaan. Oltiin ehkÀ enemmÀn lÀsnÀ hetkessÀ kun kaikkea ei ollut samalla tavoin saatavilla, ja kaikki ei tullut valmiina ihmisille parilla klikkauksella, vaan oli kartat ja tarkemmat suunnitelmat liikkumisesta ja elÀmisestÀ. Ei löytynyt Googlea ja Àlypuhelinta taskusta reittiohjeineen. ElÀmÀ oli ehkÀ lyhyempÀÀ ja ytimekkÀÀmpÀÀ, keskityttiin olennaiseen ja elÀmÀÀn sitÀ elÀmÀÀ, sellaisena kuin se jokaisen kohdalla on. JuhlapyhÀt olivat isossa keskiössÀ nykypÀivÀÀn verrattuna, ja hauskanpitoa ja rauhoittumista arjen kiireiden vastapainona.
Kaikkien viestien kulkeutuminen oli toki tosi paljon hitaampaa kun ei ollut sÀhköposteja tai puhelimia. Ja lÀÀketiede oli todella olematonta verrattuna tÀhÀn pÀivÀÀn, kaikki hoidettiin yhdellÀ ja samalla kaavalla, eli ei hoidettu ollenkaan niin, kuten monta asiaa olisi pitÀnyt oikeaoppisesti hoitaa ettÀ ihmisen elÀmÀ voi jatkua, joten siltÀ osin on maailma paljon paremmin tÀnÀ pÀivÀnÀ eikÀ ihmisten tarvitse kÀrsiÀ.
Raskauksia seurataan neuvoloissa nykyÀÀn alusta loppuun asti ja Ă€idit on nĂ€in ollen paremmin turvassa, ja ihmiset ei kuole enÀÀ niin helpolla kun on keksitty sairauksiin hoitokeinoja, parempia puudutuksia ja lÀÀkkeitĂ€. Ja oispa ollu kiva ku hampaat olisi tarvinneet hoitoa tuohon aikaan, hammaslÀÀketiede on tainnut vĂ€hÀÀÀn kehittyĂ€ noilta ajoilta. NykyÀÀn ei tartte rukoilla peiton alla ja toivoa ettĂ€ sĂ€ilyy hengissĂ€ yön yli, kun nykyÀÀn on Verisuret ja Sector Alarmit..... Jyskit ja Maskut toimittaa koteihin vĂ€hĂ€n parempia sĂ€nkyjĂ€ tĂ€nĂ€ pĂ€ivĂ€nĂ€, kuin mitĂ€ keskiajan olkipatjat, ja kaikkiin psyykkisiin ongelmiinkiin on paljon laajemmin apua tarjolla, kuin mitĂ€ oli satoja, satoja vuosia sitten. Jos tuli työuupumus, kenen puoleen kÀÀnnyttiin? Eli moni asia on paljon paremmin nykyÀÀn, mutta kyllĂ€hĂ€n tommonen aikahyppy hetkeksi keskiaikaisiin linnanjuhliin ainakin itselleni kelpaisi oikein hyvin. đđđ„
Elokuva; ja sarjasuosituksia liittyen keskiaikaan ja renessanssiin, ja ajoille lÀhelle nÀitÀ.
The Tudors
2007 - 2010
Kertoo Henrik XIII:n lukuisista avioeroista ja niiden historiaakin muuttaneista kÀÀnteistÀ 1500- luvulla, sekÀ hÀnen pakkomielteestÀ saada miesperillinen dynastialleen. Sarja on k18.
VÀhÀn etukÀteen varoituksena, kuten useissa keskiaikaisissa elokuvissa ja sarjoissa, tÀmÀkin sarja sisÀltÀÀ vÀkivaltaisia kohtauksia, joita on aika ajoin neljÀn tuotantokauden aikana. TÀssÀ ei kuitenkaan mielestÀni ole mitenkÀÀn "mÀssÀilty" sillÀ vÀkivallalla eikÀ sitÀ ole liiaksi tai jatkuvasti. Historiaahan sekin nyt kuitenkin on. Sarjassa on neljÀ tuotantokautta. Anne Boleynina on Natalie Dormer ja Henryn roolissa on Jonathan Rhys Meyers.
Upeaa musiikkia koko sarjan tĂ€ydeltĂ€, ja tĂ€n sarjan tunnari on ihanđ„
Reign
2013 - 2017
Skotlannin kuningatar Maria Stuartin elÀmÀÀn pohjautuva sarja, jossa on myös neljÀ tuotantokautta. Sarjassa on ihan oikeita henkilöitÀ ja historiastakin oikeita juonenkÀÀnteitÀ, mut paljon myös fiktiota ja keksittyjÀ juttuja. Henrik XIII:n ja Anne Boleynin tytÀr Elizabeth I on sarjan kahdella viimeisellÀ tuotantokaudella. Maria Stuartin roolissa on tosi kaunis Adelaide Kane. Ekoilla tuotantokausilla on myös Nostradamus ennustuksineen. TÀÀ on k15.
TÀssÀ ei ole hirveÀn monia vÀkivaltaisia kohtauksia, eli sopii kaikenlaiselle katsojalle. VÀlillÀ unohti tavallaan ettÀ on edes keskiajalta. Jokseenkin unenomainen sarja. Mut ihan katsottava. Ihmiset tÀssÀ olivat kaikki miehet komeita ja naiset kauniita. Naisten vaatteet oli aivan ihania, mut jotkut nÀytti ehkÀ enemmÀn nykyaikaistetulta, kuin ettÀ olisi ollut joillain pÀÀllÀ 500 vuotta sitten. Miinusta siitÀ ettÀ taustamusiikkina soitettiin vÀlillÀ nykyajan poppibiisejÀ.
Elizabeth
Vuonna 1999 ilmestynyt elokuva Anne Boleynin tyttÀren noususta Englannin kuningattareksi. ElizabethiÀ nÀyttelee elokuvassa Cate Blanchett.
The Ladyhawke
The Ladyhawke - Legenda haukasta
PÀÀosissa on Rutger Hauer ja Michelle Pfeiffer. Elokuva kertoo miehestÀ ja naisesta, joiden ylle on lengetettu kirous katkeran piispan toimesta. Kirous on tehnyt miehestÀ suden öiseen aikaan, nainen muuttuu auringon noustessa haukaksi. Hahmot muuttavat muotoaan aina samaan aikaan, joten mies ja nainen eivÀt kohtaa ikinÀ yhtÀ aikaa ihmisinÀ, vaan toinen on aina toisen luona elÀimenÀ. Elokuva on ilmestynyt vuonna 1985.
The Lion in Winter (2003)
Lion in Winter- Leijona talvella, kertoo Englannin kuninkaasta Henrik IIsta, (Patrick Stewart) joka vapauttaa hetkeksi vaimonsa, Katariina Akvitanialaisen (Glenn Close) vankilasta, viettÀmÀÀn hÀnen ja heidÀn kolmen poikansa kanssa joulua, ja valitsemaan joistakin hÀnen pojistaan itselleen kruununperijÀn. Elokuva sijoittuu vuoteen 1183, ja kÀÀnteiltÀ ja vÀÀnteiltÀ ei tÀmÀ elokuva jÀÀ vajaaksi, sen verran jÀnnittÀvÀ perhedynamiikka nÀillÀ kuninkaallisilla tÀssÀ on.
13. Soturi
Elokuva vuodelta 1999, jossa pÀÀhenkilönÀ Antonio Banderas. KyllÀ tÀmÀ ihan katottava pÀtkÀ oli, vaikka ilmeisesti ei oo aikoinaan taloudellisesti menestynytkÀÀn. Antonio Banderaksen roolihahmo pÀÀtyy tÀssÀ fantasiatoimintatrillerissÀ yhdeksi kolmestatoista viikinkisoturista, jotka taistelevat hirveitÀ olentoja vastaan, jotka aikovat hyökÀtÀ paikalliseen kylÀÀn.
Romeo ja Julia (1968)
Romeon ja Julian rakkaustarina renessanssiajalta.
Anne Boleyn