maanantai 5. lokakuuta 2026

Urheilua 1930-1940-luvulla

                            Kuvan taltioinut esikoispoika <3 


Jalkapallon MM-kisat jĂ€rjestettiin ensimmĂ€isen kerran vuonna 1930 Uruguayassa. Sen jĂ€lkeen kisat on jĂ€rjestetty joka neljĂ€s vuosi, paitsi vuosina 1942 ja 1946, maailmansodan keskeyttĂ€essĂ€ kisatoiminnan. 

Yhteenveto miesten jalkapallon MM-kisoista 1930-luvulla, joka on suora kopio sivulta; 

->  https://jalkapallon-mm.fi/historia/

Uruguayn MM-kisat 1930
Kisojen isÀntÀmaa voitti kaikkien aikojen ensimmÀisen MM-turnauksen. Vain neljÀ eurooppalaista joukkuetta osallistui turnaukseen, koska matkaa EtelÀ-Amerikkaan pidettiin liian vaikeana. Uruguay voitti finaalissa Argentiinan 4-2. Koska kumpikaan joukkue ei halunnut pelata toistensa palloilla, ensimmÀisellÀ puoliajalla kÀytettiin Argentiinan palloa ja toisella puoliajalla Uruguayn palloa.

Italian MM-kisat 1934

IsÀntÀmaa Italia vei jÀlleen voiton. Paine Italian ympÀrillÀ oli kova, sillÀ maan diktaattori Benito Mussolini vaati omiltaan ehdottomasti kultaa. Turnaukseen osallistui 16 joukkuetta, ja pudotuspeleissÀ kÀytiin useita tiukkoja otteluita. Lopulta finaalissa kohtasivat Italia ja Tƥekkoslovakia. Tƥekit johtivat ottelua 1-0 vain minuuttia ennen loppua, mutta kahdella myöhÀisellÀ maalilla Italia kÀÀnsi ottelun edukseen ja voitti mestaruuden.

Ranskan MM-kisat 1938
Italia onnistui puolustamaan mestaruuttaan. VÀlierissÀ Italia voitti Brasilian, ja finaalissa vastaan asettui yllÀtysjoukkue Unkari. Italia otti voiton lukemin 4-2, kun taas Brasilia nappasi pronssin kaatamalla Ruotsin samoin lukemin.


Loppuun voit katsoa videon Suomen urheilusta 1930-luvulla! -> https://www.youtube.com/watch?v=Q6HGtJf_qu8 

LĂ€hteet;

https://jalkapallon-mm.fi/historia/

sunnuntai 20. syyskuuta 2026

Camilla Maria #2

 Aloitin siis koulun vuonna -96. KĂ€vin kaksi ensimmĂ€istĂ€ luokkaa pientĂ€ maalaiskylĂ€koulua, josta siirryin kolmosluokalle kaupunkiin kouluun, koska pÀÀsin musiikkiluokalle. Kolmosluokalla aloin viettÀÀ aikaa enemmĂ€n kavereiden kanssa. Kulutin kaikki vapaapĂ€ivĂ€t pelaamassa nelimaalia tai kiikkupalloa tai pallokuoppaa. Minun lapsuudessa leikittiin ulkona kaikki pĂ€ivĂ€t. Harrastin showtanssia ja trumpetinsoittoa.


 Aika paljon mua kiusattiin tuohon aikaan. Arkailen vĂ€hĂ€n muotoilla lausetta nĂ€in, ettĂ€ "minua kiusattiin". En koe, ettĂ€ olisin oikeutettu sanomaan itsestĂ€ni ettĂ€ minua on kiusattu, kun olen kuullut ihmisten tarinoita siitĂ€ miten raakaa koulukiusaaminen pahimmillaan voi olla, ja mitĂ€ helvettiĂ€ systemaattisesti jonkun elĂ€mĂ€stĂ€ voidaan tehdĂ€.. niiiin... arkailen aina mainita siksi ettĂ€ itseĂ€ni olisi kiusattu. ItsellĂ€ni ei ollut koulussa esimerkiksi mitÀÀn porukkaa joka olisi ottanut minut silmĂ€tikuksi ja halunnut tietoisesti kiusata pĂ€ivĂ€stĂ€ toiseen enkĂ€ ole millÀÀn lailla traumatisoitunut mistÀÀn tai ettĂ€ kantaisin kaunaa mistÀÀn.. Mutta sanotaanko nyt kauniisti nĂ€in, ettĂ€ koin hyvin paljon sellaista siihen aikaan, mitĂ€ ei normaaliin toista kunnioittavaan kĂ€ytökseen kuulu, ja joka oli omiaan aiheuttamaan suurtakin mielipahaa. 

 En usko kuitenkaan, ettĂ€ kukaan olisi selvinnyt lapsuuden ajoista etteikö olisi jollain tavalla pahoittanut toisen mieltĂ€. MinĂ€ myös itse. Mutta tietoinen toisten eristĂ€minen, ilkeĂ€t tempaukset, ja pilkkaaminen ovat tietysti eri asia. Ja tĂ€tĂ€ sain kokea tuohon aikaan. Paljon.

 TĂ€mĂ€ on kuitenkin vain yksi elĂ€mĂ€nosa, yksi osa lapsuusvuosiani, joka kaiken muun ohella on ollut osa sitĂ€ minkĂ€lainen vuosien varrella minusta on muovaantunut, ollut osa sitĂ€ matkaa joka on tehnyt minusta minut ja joka olen tĂ€nĂ€ pĂ€ivĂ€nĂ€. 

 Anteeksi olen ihan jokaiselle antanut jotka mun polulla on jotakin vÀÀryytttĂ€ tehnyt ja kuten sanoin, kaunaa en kanna. Sen verran rajaisin kuitenkin, etten esimerkiksi somessa hyvĂ€ksyisi kaveriksi nĂ€itĂ€ vanhoja tuttuja noilta ajoilta. 


TĂ€ssĂ€ minĂ€ 10-vuotiaana. Huomatkaa en ole aito blondi vaan ruskeahiuksinen :D Mulla oli pienenĂ€ ihan vaaleat hiukset mutta muuttuivat myöhemmin ruskeiksi. (Eli oonko sit kuitenkin aito blondi jos oon syntynyt vaaleahiuksisena?) Ja mulla oli noin 13-vuotiaaksi asti suorat hiukset kunnes ne alkoi kihartumaan. 


TĂ€mĂ€ oli "ajattelukiveni" lapsena.💚Tulin tĂ€nne monesti kun kĂ€vin pyörĂ€ilemĂ€ssĂ€ ja aikaisin aamusta istuskelemaan kesĂ€loma-aamuisin. TĂ€mĂ€ kivi löytyy lapsuudenkotini lĂ€heltĂ€. TÀÀllĂ€ pienenĂ€ Camillana minulla oli usein mukana kirja tai istuin vain kahdestaan ajatusteni kanssa tai kĂ€vin kerĂ€ilemĂ€ssĂ€ erilaisia kukkia ja heinĂ€nkorsia. 😀 



Kiva kun luit. :)


Katso myös edellinen postaus tĂ€stĂ€; 

sunnuntai 13. syyskuuta 2026

Voimanaisia #3 Marie Curie

 Upeita, Voimakkaita naisia;

Osa 3. Marie Curie 

Marie Curie - kaikkien tuntema tiedenainen ja aikansa uranuurtaja. Marie Curie eli aikana jolloin naisilla ei ollut mahdollisuutta kouluttautua, mutta hĂ€nestĂ€ tuli silti ensimmĂ€inen nainen joka on voittanut Nobel-palkinnon sekĂ€ josta tuli professori Pariisin yliopistoon. HĂ€n oli yksi 1900-luvun tĂ€rkeimmistĂ€ naisfyysikoista ja kemisteistĂ€, jonka radioaktiivisuuden tutkimukset tekivĂ€t tilaa myöhemmille löydöksille. 

                                    (Kuva lainattu Wikipediasta) 

                                                                Marie Sklodowska-Curie 

syntynyt; 7. marraskuuta 1867. Varsova. 

kuollut; 4. heinÀkuuta 1934

Vanhemmat; Äiti; tyttökoulun rehtori IsĂ€; matematiikan- ja fysiikanopettaja. Perheen viidestĂ€ lapsesta nuorin. 



Marie osoitti jo nuoresta lĂ€htien suunnatonta kiinnostusta fysiikkaa ja matematiikkaa kohtaan. HĂ€n seurasi isĂ€nsĂ€ jalanjĂ€ljissĂ€. Marie työskenteli vĂ€liaikaisesti monella eri alalla koska hĂ€nen oli vaikea pÀÀstĂ€ sisĂ€lle Varsovan yliopistoon. Koulutus oli tuohon aikaan vain miehiĂ€ varten. Marie työskenteli kotiopettajana ja vapaa-ajallaan hĂ€n aloitti tieteellisen koulutuksen kemian laboratoriossa. 

Vuonna 1891 Marie muutti Ranskaan ja pÀÀsi Pariisin yliopistoon, Sorbonnen yliopistoon. SiellĂ€ hĂ€n alkoi kĂ€yttĂ€mÀÀn nimeĂ€ Marie. HĂ€nen syntymĂ€nimensĂ€ oli Maria, ja tuohon asti hĂ€n oli kĂ€yttĂ€nyt sitĂ€ nimeĂ€. Marie Curie eli tuohon aikaan taloudellisessa ahdingossa. 

Marie löysi itselleen miehen, Pierre Curien, ja he avioituivat vuonna 1895. 


Marie Curie on edelleen yksi kuuluisimmista naiskemisteistĂ€.Mariella oli jo vuoteen 1897 mennessĂ€ olemassa kaksi yliopistotutkintoa. HĂ€n myös jullkaisi artikkelin jossa hĂ€n puhui karkaistun terĂ€ksen magnetoinnista. Curie oli ensimmĂ€isen tyttĂ€rensĂ€ syntymĂ€n aikoihin jo kuuluisa akateemisessa maailmassa ja hĂ€n kĂ€ytti aikansa salaperĂ€isen uraanin sĂ€teilyn tutkimiseen. 

Toisen tyttĂ€rensĂ€ syntymĂ€n aikoihin vuonna 1904 hĂ€n kovan työn avulla onnistui eristĂ€mÀÀn kaksi elementtiĂ€; radiumin ja poloniumin. YhdessĂ€ artikkelissa vuosien 1898 ja 1902 vĂ€lillĂ€ Curie raportoi miehensĂ€ kanssa ettĂ€  radioaktiivisuudelle alistuneena kasvaimen muodostavat solut (syöpĂ€solut) tuhoutuivat nopeammin kuin terveet solut.

Marie Curien tutkimukset olivat myös ratkaisevia röntgenin kehityksestĂ€ potilaille jotka tarvitsivat leikkausta. EnsimmĂ€isen maailmansodan aikaan Marie Curie auttoi varustamaan ambulansseja röntgenlaitteilla. Punaisen Ristin kansainvĂ€linen komitea nimesi hĂ€net radiologisten palvelujen johtoon.

Huolimatta menestyksestÀÀn, miestutkijat vastustivat Marieta. HĂ€n ei suosiostaan huolimatta saanut koskaan suurta taloudellista hyötyĂ€ työstÀÀn. 

MiehensĂ€ menehdyttyĂ€ 1906 hĂ€n astui Pariisin yliopiston puheenjohtajaksi miehensĂ€ paikalle. MiehensĂ€ menehdyttyĂ€ Marie Curie jĂ€i yksin kahden lapsensa kanssa sekĂ€ myös huolehtimaan suuresta radioaktiviisuustutkimuksesta. Vuoden 1910 jĂ€lkeen Marie Curie voitti jĂ€lleen Nobel -palkinnon. 

Marie Curie kuoli leukemiaan 4. heinĂ€kuuta 1934. Leukemian oli aiheuttanut sĂ€teily, jolle hĂ€n oli vuosien aikana jatkuvasti altistunut. Marie Curie haudattiin ensin miehensĂ€, Pierre Curien viereen Sceauxiin. 60 vuotta myöhemmin hĂ€nen jÀÀnnöksensĂ€ kuitenkin siirrettiin PanthĂ©oniin Pariisissa. Irene, Marien vanhin tytĂ€r seurasi Ă€itinsĂ€ jalanjĂ€ljissĂ€ tieteenalalla ja voittikin Nobelin kemianpalkinnon. 

Marie Curie on inspiroinut naistutkijoita ympĂ€ri maailman hĂ€nen tieteellisille tutkimuksille omistautuneisuutensa vuoksi. 

LĂ€hteet;

https://mielenihmeet.fi/marie-curie-naisuranuurtajan-elamankerta/

https://fi.wikipedia.org/wiki/Marie_Curie

Lue myös edelliset postaukset Marie Antoinettesta sekĂ€ Josephine Bakerista. 

https://camomillamaria.blogspot.com/2025/02/voimanaisia-1-marie-antoinette.html

https://camomillamaria.blogspot.com/2026/03/voimanaisia-2-josephine-baker.html

maanantai 31. elokuuta 2026

KesĂ€ 2026 💛

PĂ€ivĂ€kirja kesĂ€ltĂ€ 2026. đŸ’„

                                            KevĂ€trullat ja kanapallot kuuluu kesÀÀn <3 

  KesĂ€n aikana pienempi kĂ€ynyt urheilukoulussa ja useimmissakin kisailuissa.

                    Kaarlelan kotiseutumuseosta nĂ€psĂ€sty valokuva. Anniinalle kiitokset kuvan taltioinnista.
Pohjanmaalla Kokkolassa Museokorttelissa esillÀ taidenÀyttely Paula PÀÀkkösen "KarkkipÀivÀ"



Vierailtiin myös samalla reissulla KiepissĂ€, Kokkolan luonnontieteellisessĂ€ museossa jossa voi myös piirtÀÀ. EsillĂ€ luontokokoelma, perhoskokoelma sekĂ€ mineraalikokoelma. 
Kiepin oman pĂ€ivityksen voit lukea tÀÀltĂ€; https://camomillamaria.blogspot.com/2026/08/kieppi-luonnontieteellinen-museo.html


Vattajalla kesĂ€kuussa 💜 KesĂ€tuuli tuiversi hiuksissa kun oltiin hyvĂ€n ystĂ€vĂ€n, Eevuskan kanssa evĂ€sretkellĂ€ Lohtajan Vattajalla. MikÀÀn hirveĂ€n lĂ€mmin ei ollut, + 12 astetta 😎 mut ihana ilta oli kyllĂ€kin đŸ„° Eevuskalle kiitokset kuvan ottamisesta 😎


                                    Paljon on tullut pyörĂ€ityĂ€ kilometrejĂ€ tĂ€lle kesĂ€lle đŸ€ Joka keskiviikko tuli jo sen kymmenen kilometriĂ€ kun pyörĂ€iltiin yleisurheilukouluun pienemmĂ€n kanssa. 


KesĂ€iset maisemat auton ikkunasta kun ajettiin Nivalaan đŸ’„✨




Nivalan CrazylandissĂ€ kesĂ€kuussa. TÀÀltĂ€ voit selata lisÀÀ kuvia kyseisestĂ€ paikasta; https://camomillamaria.blogspot.com/2026/08/nivalan-crazyland.html

Rantailta viimeinen pĂ€ivĂ€ kesĂ€kuuta đŸ©”đŸ’™ 





                                                Minigolffia heinĂ€kuun ekana lauantaina đŸ©¶❤️



TĂ€ssĂ€ minĂ€ Tampereella heinĂ€kuun lopussa đŸ§ĄđŸ–€Esikoiselle kiitokset kuvin taltioinnista <3 NĂ€mĂ€ kuvat otettu Koskipuistosta kun oltiin piknikillĂ€ sen varrella ja ihastelemassa Tammerkosken kuohunaa. Oli kiva kierrellĂ€ Tampereella kesĂ€llĂ€ taas ja tuli nĂ€htyĂ€ ystĂ€viĂ€kin ❤️ Sellaisiakin joiden kanssa ei ole tullut nĂ€htyĂ€ pitkiin, pitkiin aikoihin!

Vietettiin yksi pĂ€ivĂ€ esikoisen kanssa pĂ€ivÀÀ Tampereen keskustassa ja matkalla kaupunkiin ei saatu ostettua bussissa yhdellĂ€ maksukortilla kuin yhden bussilipun. MeidĂ€n takana ollut matkustaja tarjoutui maksamaan meidĂ€n bussimatkan. Ihania ihmisiĂ€ on olemassa ❤️.  Kiva pĂ€ivĂ€ oli meillĂ€ esikoisen kanssa silloin 😊

KĂ€ytiin myös vierailullamme viikonloppuna Vapriikissa ja tĂ€stĂ€ linkistĂ€ pÀÀset kurkistamaan sen oman pĂ€ivityksensĂ€; https://camomillamaria.blogspot.com/2026/08/museokeskus-vapriikki-marilyn-museo.html

Myös Tampereelta vuosien varrelta on kertynyt valokuvia, joita voi selailla tÀÀltĂ€; https://camomillamaria.blogspot.com/2021/01/tampere.html


KesĂ€illat ❤️ HeinĂ€kuun viimeinen pĂ€ivĂ€. KĂ€veltiin pienemmĂ€n pojan kanssa kĂ€ymÀÀn viereisessĂ€ kaupassa ja oli kiva ilta-aurinko. Koko pĂ€ivĂ€n oli satanut ja luulin ettĂ€ oli tosi kylmĂ€ enkĂ€ katsonut lĂ€mpömittaria tietenkÀÀn ja puin ihan liikaa pÀÀlle.  Huppari ja takki oli liikaa kun oli +20 astetta lĂ€mmintĂ€ 😎 Esikoinen oli tuolloin futispelissĂ€. ⚽VĂ€hĂ€n ennen Tampereen reissua kĂ€ytiin katsomassa useampiakin esikoisen jĂ€nnittĂ€viĂ€ jalkkispelejĂ€. Viimeinen peli jossa jalkkisviikonlopun aikana kĂ€ytiin katsomassa oli tihkusade ja lĂ€mmintĂ€ vain 13 astetta. ☔đŸ„¶


KesĂ€n loppupuolella jĂ€nnittĂ€vin tapahtuma oli kun pienempi poika aloitti koulun ja esikoispoika ala-asteen viimeisen luokan đŸ©¶đŸ€đŸ©¶ Ilma oli hirvittĂ€vĂ€! Takki pÀÀllĂ€ oli kylmĂ€ ja satoi vettĂ€ rajusti. + 12 astetta vain lĂ€mmintĂ€! 

Alapuolella kuvia joita kuvailtiin pienemmĂ€n pojan kanssa kesĂ€llĂ€ 2022 đŸ˜ŽđŸ„°




                                       Pienempi poika kesĂ€ 2022 đŸ’«


                            Vastahan saattelin esikoisenkin ensimmĂ€iselle luokalle 💙💙💙

                                             Esikoisen ensimmĂ€inen koulupĂ€ivĂ€ aikoinaan 💕


                                        Esikoisella oli koulun aloittaessaan siniset hiukset 💙



Tehtiin lasten kanssa pyörĂ€retki 20.8.đŸ©·Oli lĂ€mmin pĂ€ivĂ€ 😎 KĂ€ytiin Emotionissa jonne matkaa vĂ€hĂ€n vajaa 5 kilometriĂ€ sekĂ€ keskustassa Normalissa. Pienempi osti erilaisia herkkuja kuten keksejĂ€, sipsejĂ€ ja purkkaakin. Esikoinen löysi edullisesti hajuvesiĂ€. Itse löysin muutaman euron kasvonaamion ja proteiinipatukan! 😎

                                                        đŸ’„đŸ’„đŸ’„đŸ’„đŸ’„đŸ’„đŸ’„             

KylmĂ€ kesĂ€ oli! Semmosta +15 astetta melkeimpĂ€ yleinen lĂ€mpötila ja muutama lĂ€mmin + 20 pĂ€ivĂ€ mahtui mukaan. KevĂ€t oli mahtava. Kokoajan lĂ€mmintĂ€ ja aurinkoista eikĂ€ satanut viikkokausiin. Mut kesĂ€ nyt jĂ€i vĂ€hĂ€n tĂ€mmöseksi ettĂ€ se ei edes alkanut ollenkaan. SadepĂ€iviĂ€ riitti kyllĂ€ melkoinen mÀÀrĂ€. Noh, jospa ensi kesĂ€nĂ€ olisi lĂ€mpimĂ€mpi! 😊

sunnuntai 23. elokuuta 2026

sunnuntai 16. elokuuta 2026

Museokeskus Vapriikki & Marilyn-museo

Marilyn -museo Vapriikissa vuonna 2018. 



 Museokeskus Vapriikki on museokeskus Tampereen Tammerkosken rannalla ja esillĂ€ on aina kymmeniĂ€ nĂ€yttelyitĂ€. Vapriikista vanhimmaiset osat on rakennettu 1880-luvulla. Perjantaisin kello 15-18 on museokeskukseen ilmainen sisÀÀnpÀÀsy. (Vaihtuvat nĂ€yttelyt eivĂ€t kuulu ilmaiseen sisÀÀnpÀÀsyyn) Museon tiloissa toimii myös kahvila ja matkamuistomyymĂ€lĂ€. KĂ€vin katsomassa Museokeskus Vapriikissa Marilyn -nĂ€yttelyn vuonna 2018. EsillĂ€ oli noin 300 esinettĂ€ mm. Marilyn-kerĂ€ilijĂ€ Ted Stampferin kokoelmasta.








SisÀÀnkĂ€ynnillĂ€ ja kĂ€ytĂ€vĂ€llĂ€ nĂ€yttelyyn oli nĂ€yttĂ€vĂ€ valaistus. Lattiassa oli Marilyn- tĂ€hti. 


                                        Marilyn lapsena. (tuohon aikaan vielĂ€ Norma)






EsillĂ€ oli Marilyn Monroen kĂ€yttĂ€miĂ€ leivontavĂ€lineitĂ€ sekĂ€ hĂ€nen sanomiaan sitaatteja. Löytyi nĂ€yttelystĂ€ myös hĂ€nen reseptikirjansakin. 







                    Upea Marilyn <3 

Vapriikissa on tĂ€llĂ€ hetkellĂ€ nĂ€yttely "Jalkapallon MM-kisat kautta aikojen". "Mennyt maailma- Tampere 1900-luvun alussa" sekĂ€ "Muinais-DNA: Avain menneisyyteen" Vapriikissa on myös pysyviĂ€ nĂ€yttelyitĂ€ joista laitan tĂ€hĂ€n esittelyn.

Jalkapallon MM-kisat kautta aikojen

















Muinais-DNA: Avain menneisyyteen











Kolmas vaihtuva nÀyttely oli Mennyt maailma- Tampere 1900 -luvun alussa.
Mutta siellĂ€ ei saanut valokuvata ollenkaan. 

PysyviÀ nÀyttelyitÀ on useita Vapriikissa kuten JÀÀkiekkomuseo;



Suomen Pelimuseo;


Tampereen luonnontieteellinen museo;



Kivigalleria;





Radiomuseo;






SekÀ Postimuseo ja Erik Bruunin linnut-nÀyttely.














Museokeskus Vapriikki

Alaverstaanraitti 5, 33100 Tampere 

Avoinna tiistaista sunnutaihin kello 10 - 18. Maanantaisin museokeskus on suljettuna. PÀÀsymaksu aikuisilta on 16€, lapset ja opiskelijat 8€, elĂ€kelĂ€iset, työttömĂ€t ja yli 10 henkilön ryhmĂ€t 11€, Perhelippu 38€. Ilmainen sisÀÀnpÀÀsy alle 7-vuotiaat lapset ja sotiemme veteraanit. 

Museon tiloissa toimii myös Museoravintola Valssi joka on avoinna tiistaista sunnuntaihin kello 10.-17.30 sekĂ€ maanantaisin 10.45-14. 

Urheilua 1930-1940-luvulla

                                  Kuvan taltioinut esikoispoika <3  Jalkapallon MM-kisat jĂ€rjestettiin ensimmĂ€isen kerran vuonna 1930 Uru...