sunnuntai 3. marraskuuta 2024

đŸ’„~ Keskiaika ~ Medieval ~ đŸ’„

           đŸ’„Albumillinen kuvia ja kuvauksia keskiajasta inpiroituneena vuosilta 2023 - 2024 đŸ’„


        Katariinan kalmisto, Kokkola. Syksy - 2022.


Historiasta, yksi itseĂ€ni eniten kiinnostavimmista ajanjaksoista ja historiallisten henkilöiden elĂ€mĂ€stĂ€, on Tudorien ajanjakso ja Henrik XIII:n vĂ€rikkÀÀsti vaihtuvat naisseikkailut. Oma suosikkini Henrikin vaimoista on Anne Boleyn, ja myös Katherine Howard. Myös Anne Boleynin tytĂ€r Elisabeth I on yksi voimakkaista naisista, jotka on elĂ€neet, jotka inspiroivat itseĂ€ni ja jotka ovat ihailtavia.Elisabetin isĂ€, Henrik XIII pettyi kun Elisabet olikin tyttö syntyessÀÀn. HĂ€n kun ajatteli ettĂ€ vain mies voi johtaa maata kunniakkaasti. VĂ€hĂ€npĂ€ tiesi mies. NĂ€istĂ€ kuninkaallisista kenestĂ€kÀÀn ei ole olemassa kuin korkeintaan yksi sen aikainen maalausteos. 

On useita elokuvia ja sajorja, joissa eri nĂ€yttelijĂ€t ovat antaneet erilaisia kasvoja Boleynille. On sĂ€ilynyt kirjoitettuja kuvauksia historiasta tĂ€hĂ€nkin pĂ€ivÀÀn asti, minkĂ€laisia ihmisiĂ€ Anne ja Katherine olivat. Ja kuvauksia myös siitĂ€, minkĂ€nĂ€köisiĂ€ he ovat voineet olla. 




Keskiajan tavernat ja muut on tosi tunnelmallisen nĂ€köisiĂ€, ja johtuen just siitĂ€ varmaankin kun sĂ€hkövalojen tuleminen kuvioihin oli vielĂ€ kaukana kaukaisuudessa, ja pimeĂ€t huoneet valaistiin kynttilöillĂ€ ja tulisijoilla. đŸ’„đŸ”„






Omien valokuvieni yhteyteen olen kirjoittanut kuvan taltioijan nimen, mikĂ€li en itse kyseistĂ€ kuvaa ole rĂ€psĂ€issyt. 







   

đŸ’„Seuraavat jutut alapuolella tehty eri lĂ€hteiden pohjalta. đŸ’„đŸ’„



Kivoja kuvien selailuja ja jĂ€tĂ€ lopuksi vaikka jotakin kommenttia ! đŸ˜ŽđŸ’„đŸ’œ






                                                                          

Keskiajalla yöunet jaettiin kahteen osaan. EnsimmĂ€isille yöunille kĂ€ytiin kello 21 aikoihin pimeĂ€n tullen, ja yöunilta erilaisiin askareisiin herĂ€ttiin parin tunnin pÀÀstĂ€, noin kello 23 aikoihin. Valveilla oltiin pari tuntia, ja toisille unille kĂ€ytiin takaisin yhden aikoihin yöllĂ€. 

Yöt olivat vaarallista aikaa, eikÀ ulkona ollut silloin sopivaa ja turvallista liikkua, tai vaarana oli pÀÀstÀ hengestÀÀn helpolla. Kotiin saattoi myös iskeÀ murtovarkaita.

EnsimmĂ€isen ja toisen unen vĂ€liselle ajalle ei ole ilmeisesti erikseen nimitystĂ€. SĂ€nky oli keskiajalla turvapaikka, jossa kannatti pysytellĂ€ yöllĂ€ paholaista piilossa. Ihmiset valvoivat yöllĂ€ rukoillen ettĂ€ selviĂ€isivĂ€t yöstĂ€ elossa ja ehjĂ€nĂ€ seuraavaan pĂ€ivÀÀn. Toisilla saattoi olla ase kĂ€den mitan pÀÀssĂ€ itsestÀÀn nukkuessaan. Henrik VIII pelkĂ€si aivan kauheasti yöllistĂ€ salamurhaamista, joten joka yö ennen kuin hĂ€n kĂ€vi höyhensaarille, hĂ€nen patjaansa iskettiin veitsellĂ€ useita kertoja, varotoimenpiteenĂ€, mikĂ€li patjassa olisikin lymyillyt odottamassa kuninkaan nukahtamista, katala yöllinen hengenriistĂ€jĂ€. 

Uniaika alkoi siirtyÀ yhdeksi kokonaiseksi uneksi kaasuvalojen keksimisen myötÀ.

28.1.1807 Lontoossa syttyi ensimmĂ€inen lamppu, illat saatiin valaistua valojen avulla, paholaisten ja noitien pelko laantui. Yönille menoa oli ookoo vĂ€hĂ€n viivytellĂ€ nyt myöhempÀÀn, ja mennĂ€ nukkumaan kun sen aika oli, ja nukkua yhtĂ€ soittoa herÀÀmiseen asti. 




                                                      Kuva: Anniina S. Lokakuu 2023. 


Lokakuu 2023. 








       Kuva; YlĂ€puolella Anniina Sippola. - 2023. 


Keskiaikainen kauneudenhoito ei ihan hirveĂ€sti poikennut nykypĂ€ivĂ€isestĂ€; 


                            Kuva; Anniina Sippola.

Keskiaikainen ja renessanssiajan muoti oli jotakin ihan muuta ja erilaista. Katso postaus kalukukkaroista ja kuninkaallisten vaatteista tĂ€stĂ€ linkistĂ€; 





Ruttotohtorit - puoskarilÀÀkĂ€rit keskiajan pimennosta. đŸ’„



Talosta taloon vaelteleva mustan surman aikainen hahmo enteili kuolemaa. 💀

Keskiajalla ihmisiĂ€ tappoi rutkasti rutto. Ruttoon ei ollut olemassa parannuskeinoa, ja jos mustan surman aikainen pitkĂ€nokkainen hahmo nĂ€htiin saapumassa ovelle, ja sisĂ€lle taloon, se tarkoitti yleensĂ€ samaa kuin ettĂ€ kuolema olisi tullut kylÀÀn. 

RuttolÀÀkĂ€ri Ranskasta, Charles de Lorme, 1600- luvulla kehitteli puvun jonka oli tarkoitus suojata paiserutolta. Asu ei ollut mitenkÀÀn taudilta suojaava, vaan ruttolÀÀkĂ€reitĂ€ kuoli ruttoon monia puvusta huolimatta. 


Ruttotohtorin hattu oli tehty huovasta tai nahasta, eikĂ€ pÀÀhineellĂ€ sinĂ€nsĂ€ ollut mitÀÀn sen kummempaa tarkoitusta. 
Silmien suojana oli lasit, sekĂ€ pÀÀn yli vedetty naamio ulottui hartioille asti. 
Nokkaan oli sĂ€ilötty erilaisia yrttejĂ€, kukkia, valkosipulia, tai sieltĂ€ saattoi löytyĂ€ pieni sieni joka oli kastettu etikkaan. 

Voimakkaasti tuoksuvat elintarvikkeet olivat nokassa siitĂ€ syystĂ€, ettĂ€ ne peittĂ€isivĂ€t kuolleiden ja sairaiden ruttopotilaiden hajut. 



Ruttotohtorin takki oli kokopitkĂ€ nilkkoihin asti ulottuva ja se suojasi koko kehon.  Takki oli yleensĂ€ tehty vahapÀÀllysteisestĂ€ vahvasta materiaalista tai nahasta. Ruttotohtorin asu ei suojannut itse ruttosairaudelta, mutta se suojasi rottien mukana leviĂ€viltĂ€, ruttosairailta kirpuilta. Sen ajan lÀÀkĂ€reillĂ€ tĂ€mĂ€ ei kuitenkaan ollut tiedossa.  





Saappaat olivat mustat pitkĂ€t, nykyajan kalastajasaappaiden nĂ€köiset suojasaappaat, jotka olivat samaa materiaalia, vahvaa vahapÀÀllysteistĂ€ kangasta tai nahkaa, kuten ruttotohtorin kokopitkĂ€ takkikin. Valkosipulia löytyi myös lÀÀkĂ€rin takin alta, suojaamassa sairauksilta. RuttolÀÀkĂ€rit kantoivat yleensĂ€ myös keppiĂ€ mukanaan siitĂ€ syystĂ€, ettĂ€ eivĂ€t joutuisi lĂ€heisiin kontakteihin ruttotartunnan saaneiden potilaiden kanssa. 


























KÀsineet olivat suojaamassa lÀÀkÀreiden kÀsiÀ suoralta ihokontaktilta sairastuneiden kanssa. Skalpelli ruttolÀÀkÀreillÀ oli ruttopotilaiden operoimista varten. Keskiajalla lÀhes jokaista vaivaa hoidettiin suoneniskennÀllÀ, sama koski myös ruttoa sairastavia.


SuoneniskennĂ€llĂ€ potilaan kehoon yritettiin palauttaa nestetasapaino. Hoitokeino on yksi vanhimmista historiassa olevista hoitokeinoista. Hoitokeinoa on kĂ€ytetty jo muinaisessa EgyptissĂ€ ja sitĂ€ kehitettiin Antiikin Kreikassa. LÀÀkĂ€rit uskoivat ettĂ€ ihmisen neljĂ€ perusnestettĂ€- musta sappi, keltainen sappi, veri ja lima olivat epĂ€tasapainossa ihmisen sairastuessa ja niiden vĂ€linen balanssi piti saavuttaa laskemalla potilaasta verta. Vaihtoehtoinen hoitomuoto olivat iilimadot, jotka imevĂ€t sairastuneesta "pahan veren pois". 


Ruttotohtorit olivat kaupungin työntekijöitĂ€, joilla ei ollut oikeasti lÀÀkĂ€rin koulutusta. Ainoastaan luku- ja kirjoitustaito, jota ei kaikilla vielĂ€ tuohon aikaan ollut. 





Musta surma riehui Euroopassa vuosina 1347 - 1353 tappaen ihan jÀrjettömÀn mÀÀrÀn kaikenikÀistÀ vÀkeÀ, kaikista yhteiskuntaluokista. Ruttoa ei ole onnistuttu hÀvittÀmÀÀn vielÀ nykyÀÀnkÀÀn kokonaan maailmasta, ja se tartuttaa edelleen 1000 - 3000 ihmistÀ per vuosi. Useimmat ihmiset kuitenkin selviÀvÀt tartunnasta hengissÀ, mikÀli antibioottihoito aloitetaan oikeassa ajassa.




đŸ’„đŸ’„đŸ’„đŸ’„đŸ’„đŸ’„đŸ’„đŸ’„đŸ’„đŸ’„đŸ’„đŸ’„đŸ’„đŸ’„đŸ’„đŸ’„đŸ’„đŸ’„đŸ’„đŸ’„đŸ’„đŸ’„đŸ’„đŸ’„đŸ’„đŸ’„đŸ’„đŸ’„đŸ’„đŸ’„

MitÀ keskiajalla syötiin ?


Keskiajalla syötiin hyvin ja samaan tyyliin, saman kaltaisissa juhlallisissa perheen kokoontumisissa kuin nykyÀÀnkin, kastetilaisuudessa, hautajaisissa =(maahanpaniaisissa) hĂ€issĂ€.. 

JuhlapyödĂ€n kattauksissakin nĂ€kyi aina ihmisen varallisuus. Ylempiarvoiset ja rikkaat söivĂ€t köyhiĂ€ paremmin, laadukkaammin ja monipuolisemmin. Ruokamenot aloitettiin aina makealla, joko jollakin leivonnaisella, tai makeisilla tai makeilla viineillĂ€ tai sokeroiduilla hedelmillĂ€. Tarkoitus makealla aterianaloituksella oli ruokahalun herĂ€ttĂ€minen varsinaista ateriaa varten. EnsimĂ€isessĂ€ kattauksessa tarjoiltiin keittoja ja piiraita, toisella kierroksella oli tarjolla hyytelöitĂ€. Liha oli ruoka-aineiden aatelinen tuohon aikaan, ja ateriakokonaisuudet koottiin pÀÀruoan lihan mukaan, joka oli esimerkiksi joko lammasta tai jĂ€nistĂ€, tai jos korkea-arvoisilla oli oikein hienostunutta, niin riikinkukkoa. Ruokailut pÀÀttyivĂ€t aina mausteviinien, mausteiden ja makeiden maisteluun. Eli keskiaikaiset ruokailumenot alkoivat ja loppuivat makeasti. 

 Vietettiin keskiaikaistyylisiĂ€ illanistujaisia ystĂ€vĂ€n kanssa noin joskus vuosi sitten, tĂ€ssĂ€ linkki meidĂ€n kesteihin; 


TykkÀÀn kelttilÀisestÀ ja vanhojen aikojen musiikista, ja joskus kuuntelen nÀitÀ oman olemisen, lukemisten ja kirjottamisten taustamusiikkina. Oon tykÀnnyt pianomusiikista ja klassisesta musiikista jo ihan pienestÀ asti, ja allaolevassa postauksessa listasin jotakin juttuja siitÀkin....







đŸ’„đŸ’„đŸ’„đŸ’„đŸ’„



Roanoken siirtokunnan katoamismysteeristĂ€ inspiroituneena, tehtiin yhdet kuvaukset liittyen pelkĂ€stÀÀn tĂ€hĂ€n. Linkki alapuolella kuviin; 

MikĂ€ Roanoken siirtokunta? 👇👇👇





            
Ritarit hallitsivat keskiajalla taistelukenttiĂ€. Keskiajan ritarit olivat pelĂ€ttyjĂ€ sotilaita, joilla oli vuosikausien taistelukoulutus. Ritareiden koulutus aloitettiin kun poika oli kuusivuotias. Koulutus kesti 14 vuoden ajan. Ritarikoulutuksen alussa 6-13 vuotiaat hovipojat opiskelivat kristinuskoa, erilaisia yleissivistĂ€viĂ€ aineita, perustaistelutekniikoita sekĂ€ ratsastusta. 

14- vuotiaana hovipojista tuli aseenkantajia, jotka auttoivat ritareita erilaisissa työtehtĂ€vissĂ€. TyötehtĂ€viin kuului auttaa haarniska ritarin ylle, hoitaa ritarin hevosta ja varusteita. Teini-ikĂ€isillĂ€ aseenkantajilla oli jo taisteluharjoituksia joissa heidĂ€n piti kyetĂ€ puolustautumaan. 





Kun seitsemĂ€n vuotta oli kulunut aseenkantajana, nuoresta miehestĂ€ lyötiin ritari, jos hĂ€nellĂ€ oli tĂ€hĂ€n varaa. Ilmaiseksi ei siis voinut tuosta noin vain ritariksi ryhtyĂ€, mutta ritariksi haluava oli varaton eikĂ€ pystynyt ostamaan hevosia ja varusteita, hĂ€n pystyi voittamaan niitĂ€ turnajaisissa. 

Aikuisen ritarin kokonainen puku maksoi 1200- luvulla 10 kertaa jousiampujan palkan verran. 




































Keskiaikaiset munkit ovat jĂ€ttĂ€neet jĂ€ljen maailmaan monenlaisella erilaisella tavalla. Munkit tekivĂ€t merkittĂ€vÀÀ kehitystyötĂ€ maatalouden viljelyksessĂ€ kehittĂ€mĂ€llĂ€ erilaisia tekniikoita ja ottamalla kĂ€yttöön uusia kasvilajikkeita. Munkit valmistivat aivan erinomaisia juustoja sekĂ€ viinejĂ€, keksivĂ€t kaksinkertaisen kirjanpidon, paransivat pajatöitĂ€ ja metallinkĂ€sittelyĂ€. Munkit kehittelivĂ€t myös  vesivoiman kĂ€yttöÀ sekĂ€ paransivat vesimyllyjĂ€, sekĂ€ kehittelivĂ€t vesihuuhtelujĂ€rjestelmiĂ€ ja niiden pohjalta uusia innovaatioita. 




Keskiaikainen munkki tiesi vastauksen aikoinaan kysymykseen siitĂ€, kuinka pitkĂ€ on yksi hetki. KevĂ€t - ja syyspĂ€ivĂ€ntasauksen vaihtelut pystyttiin ymmĂ€rtĂ€mÀÀn jo muinaisessa EgyptissĂ€ kivipylvĂ€iden varjojen avulla. Varhaiskeskiajalla aika alkoi muodostua pienempiin osioihin. 

Benediktiinimunkki Beda kirjoitti teoksen De temporum ratione - joka kĂ€sitteli ajan laskemista. Teoksessa munkki pÀÀtyy neljÀÀn aikayksikköön - HĂ€nen mukaansa tunnissa on neljĂ€ punctusta, 10 minitumia, 15 parsia sekĂ€ 40 momentumia. 

Eli, tĂ€mĂ€ meinasi sitĂ€ ettĂ€ yksi hetki, momentum, oli 90 sekunnin mittainen, koska tunti sisĂ€lsi 40 hetkeĂ€. 



                            Ranskalaiset munkit pelasivat ensimmĂ€isenĂ€ tennistĂ€ 1100- luvulla; 



Erityiskoulutettujen kirjurimunkkien työtehtĂ€viĂ€ oli myös ennen kirjapainokoneiden keksimistĂ€ kĂ€sin kopioida kirjoja. TĂ€hĂ€n työhön he kĂ€yttivĂ€t lĂ€hes kaiken aikansa kun olivat hereillĂ€, työ oli sanomattakin hyvin aikaavievÀÀ, koska yleensĂ€ teksti piti kopioida saman kokoisena kuin alkuperĂ€inen kirja, ja kieli jota kopioitiin oli kopioijalle vieras. 





Keskiajan vaikuttavimmat keksinnöt. kirjapainokone 1440- luvulla, joka mahdollisti kirjoitetun tiedottamisen levittĂ€misen lopulta nopeammin ja laajemmin. SiinĂ€ ajassa kun munkki kopioi kolme tai neljĂ€ sivua tekstiĂ€, kirjapainokone tuotti pĂ€ivĂ€ssĂ€ kolmetuhatta sivua tekstiĂ€. 



LĂ€hteet; 

Hannele KlemettilĂ€n kirja- Keskiajan keittiö 
www.historianet.fi
https://www.tunturisusi.com/luostarit/





Keskiaika oli ihan tosi superuskonnollista aikaa, kaikki elĂ€mĂ€ liittyi uskontoon jotenkin ja jumalanpelko oli lĂ€snĂ€ aamusta iltaan voimakkaana, samoin kuin kaikki olennot joita jatkuvasti pelĂ€ttiin. HengityksellÀÀn tappavaa basiliskia pelĂ€ttiin, mutta myös tultasyökseviĂ€ lohikÀÀrmeitĂ€ ja ihmisiĂ€ popsivia griippejĂ€. 
Ihmiset saattoivat pÀÀstĂ€ helposti hengestÀÀn jos jĂ€ivĂ€t kiinni "kerettilĂ€isyydestĂ€" ja ei uskoneet siihen mihin piti. Tein oman pĂ€ivityksen erikseen liittyen nĂ€ihin asioihin omalla kohdallani, juurikin inspiroituneena tĂ€stĂ€ keskiajan voimakkaasta uskonnollisuudesta. 

TĂ€hĂ€n alapuolella olevaan kirjoitukseeni vielĂ€ lisĂ€tĂ€kseni, ettĂ€ "uskontojen tuputtamisella" tĂ€ssĂ€ alapuolen linkissĂ€ olevalla jutulla en meinaa sitĂ€, ettĂ€ ihminen tuo esille omaa hengellisyyttÀÀn ja uskonnollisuuttaan. Uskovaisuus kyllĂ€ saa kuulua ja nĂ€kyĂ€ ihmisestĂ€, mikĂ€li ihminen jollain lailla uskovainen on. En myöskÀÀn meinaa sitĂ€, ettĂ€ perheessĂ€ uskonnolliset arvot siirretÀÀn eteenpĂ€in jĂ€lkipolville, tĂ€mĂ€ ei ole uskontojen tuputtamista, enkĂ€ meinaa tĂ€ssĂ€ nĂ€itĂ€. Se, ettĂ€ hyviĂ€, rakkaudellisia elĂ€mĂ€nohjeita siirretÀÀn eteenpĂ€in, on pelkĂ€stÀÀn hyvĂ€. Uskonnollisistakin Raamatun elĂ€mĂ€nohjeista kasvatuksessa voi saada hyvĂ€n arvopohjan elĂ€mĂ€lle, vaikkei uskovainen loppujen lopuksi itse sit kuitenkaan olisi. 


Keskiajalta tuo varmaan monelle mieleen sen ajan noitavainot. Eli noidiksi miellettyjen naisten kaltoinkohtelu. Moni nainen joutui syyttömĂ€nĂ€ noitaoikeudenkĂ€ynteihin milloin mistĂ€kin pikkuruisesta tai keksitystĂ€ syystĂ€. 



Keskiajalla ja renessanssiaikaan ajattelen, ettĂ€ on tĂ€hĂ€n pĂ€ivÀÀn verrattuna paremmin ollut ainakin se, ettĂ€ ajankĂ€yttö oli ihan erilaista kuin nykypĂ€ivĂ€nĂ€. Elettiin hetkessĂ€. Ihmisten elĂ€mĂ€ ja vapaa-ajan vietto oli erilaista, ja ehkĂ€ yhteisöllisempÀÀ kuin mitĂ€ nykyÀÀn Ă€lypuhelinaikaan. Kuninkaiden hovit oli tĂ€ynnĂ€ juhlia ja kokoontumisia. Raskaissa arjen töissĂ€ kaupungeissa ja maalla, ihmiset keskittyivĂ€t arkeen ja luonnonilmiöihin enemmĂ€n mitĂ€ nykyÀÀn. 
Ihmiset nojasivat enemmĂ€n vaistonsa ja intuitionsa varaan. Oltiin ehkĂ€ enemmĂ€n lĂ€snĂ€ hetkessĂ€ kun kaikkea ei ollut samalla tavoin saatavilla, ja kaikki ei tullut valmiina ihmisille parilla klikkauksella, vaan oli kartat ja tarkemmat suunnitelmat liikkumisesta ja elĂ€misestĂ€. Ei löytynyt Googlea ja Ă€lypuhelinta taskusta reittiohjeineen. ElĂ€mĂ€ oli ehkĂ€ lyhyempÀÀ ja ytimekkÀÀmpÀÀ, keskityttiin olennaiseen ja elĂ€mÀÀn sitĂ€ elĂ€mÀÀ, sellaisena kuin se jokaisen kohdalla on. JuhlapyhĂ€t olivat isossa keskiössĂ€ nykypĂ€ivÀÀn verrattuna, ja hauskanpitoa ja rauhoittumista arjen kiireiden vastapainona.  

Kaikkien viestien kulkeutuminen oli toki tosi paljon hitaampaa kun ei ollut sĂ€hköposteja tai puhelimia. Ja lÀÀketiede oli todella olematonta verrattuna tĂ€hĂ€n pĂ€ivÀÀn, kaikki hoidettiin yhdellĂ€ ja samalla kaavalla, eli ei hoidettu ollenkaan niin, kuten monta asiaa olisi pitĂ€nyt oikeaoppisesti hoitaa ettĂ€ ihmisen elĂ€mĂ€ voi jatkua, joten siltĂ€ osin on maailma paljon paremmin tĂ€nĂ€ pĂ€ivĂ€nĂ€ eikĂ€ ihmisten tarvitse kĂ€rsiĂ€. 

Raskauksia seurataan neuvoloissa nykyÀÀn alusta loppuun asti ja Ă€idit on nĂ€in ollen paremmin turvassa, ja ihmiset ei kuole enÀÀ niin helpolla kun on keksitty sairauksiin hoitokeinoja, parempia puudutuksia ja lÀÀkkeitĂ€. Ja oispa ollu kiva ku hampaat olisi tarvinneet hoitoa tuohon aikaan, hammaslÀÀketiede on tainnut vĂ€hÀÀÀn kehittyĂ€ noilta ajoilta. NykyÀÀn ei tartte rukoilla peiton alla ja toivoa ettĂ€ sĂ€ilyy hengissĂ€ yön yli, kun nykyÀÀn on Verisuret ja Sector Alarmit..... Jyskit ja Maskut toimittaa koteihin vĂ€hĂ€n parempia sĂ€nkyjĂ€ tĂ€nĂ€ pĂ€ivĂ€nĂ€, kuin mitĂ€ keskiajan olkipatjat, ja kaikkiin psyykkisiin ongelmiinkiin on paljon laajemmin apua tarjolla, kuin mitĂ€ oli satoja, satoja vuosia sitten. Jos tuli työuupumus, kenen puoleen kÀÀnnyttiin? Eli moni asia on paljon paremmin nykyÀÀn, mutta kyllĂ€hĂ€n tommonen aikahyppy hetkeksi keskiaikaisiin linnanjuhliin ainakin itselleni kelpaisi oikein hyvin. đŸ˜ŽđŸ˜đŸ’„

Elokuva; ja sarjasuosituksia liittyen keskiaikaan ja renessanssiin, ja ajoille lĂ€helle nĂ€itĂ€. 

The Tudors 

2007 - 2010 

Kertoo Henrik XIII:n lukuisista avioeroista ja niiden historiaakin muuttaneista kÀÀnteistĂ€ 1500- luvulla, sekĂ€ hĂ€nen pakkomielteestĂ€ saada miesperillinen dynastialleen. Sarja on k18. 

VÀhÀn etukÀteen varoituksena, kuten useissa keskiaikaisissa elokuvissa ja sarjoissa, tÀmÀkin sarja sisÀltÀÀ vÀkivaltaisia kohtauksia, joita on aika ajoin neljÀn tuotantokauden aikana. TÀssÀ ei kuitenkaan mielestÀni ole mitenkÀÀn "mÀssÀilty" sillÀ vÀkivallalla eikÀ sitÀ ole liiaksi tai jatkuvasti. Historiaahan sekin nyt kuitenkin on. Sarjassa on neljÀ tuotantokautta. Anne Boleynina on Natalie Dormer ja Henryn roolissa on Jonathan Rhys Meyers.
Upeaa musiikkia koko sarjan tĂ€ydeltĂ€, ja tĂ€n sarjan tunnari on ihanđŸ”„


Reign

2013 - 2017

Skotlannin kuningatar Maria Stuartin elĂ€mÀÀn pohjautuva sarja, jossa on myös neljĂ€ tuotantokautta. Sarjassa on ihan oikeita henkilöitĂ€ ja historiastakin oikeita juonenkÀÀnteitĂ€, mut paljon myös fiktiota ja keksittyjĂ€  juttuja. Henrik XIII:n ja Anne Boleynin tytĂ€r Elizabeth I on sarjan kahdella viimeisellĂ€ tuotantokaudella. Maria Stuartin roolissa on tosi kaunis Adelaide Kane. Ekoilla tuotantokausilla on myös Nostradamus ennustuksineen. TÀÀ on k15. 

TĂ€ssĂ€ ei ole hirveĂ€n monia vĂ€kivaltaisia kohtauksia, eli sopii kaikenlaiselle katsojalle. VĂ€lillĂ€ unohti tavallaan ettĂ€ on edes keskiajalta. Jokseenkin unenomainen sarja. Mut ihan katsottava. Ihmiset tĂ€ssĂ€ olivat kaikki miehet komeita ja naiset kauniita. Naisten vaatteet oli aivan ihania, mut jotkut nĂ€ytti ehkĂ€ enemmĂ€n nykyaikaistetulta, kuin ettĂ€ olisi ollut joillain pÀÀllĂ€ 500 vuotta sitten. Miinusta siitĂ€ ettĂ€ taustamusiikkina soitettiin vĂ€lillĂ€ nykyajan poppibiisejĂ€. 

Elizabeth 

Vuonna 1999 ilmestynyt elokuva Anne Boleynin tyttĂ€ren noususta Englannin kuningattareksi. ElizabethiĂ€ nĂ€yttelee elokuvassa Cate Blanchett. 

The Ladyhawke 

The Ladyhawke - Legenda haukasta 

PÀÀosissa on Rutger Hauer ja Michelle Pfeiffer. Elokuva kertoo miehestĂ€ ja naisesta, joiden ylle on lengetettu kirous katkeran piispan toimesta. Kirous on tehnyt miehestĂ€ suden öiseen aikaan, nainen muuttuu auringon noustessa haukaksi. Hahmot muuttavat muotoaan aina samaan aikaan, joten mies ja nainen eivĂ€t kohtaa ikinĂ€ yhtĂ€ aikaa ihmisinĂ€, vaan toinen on aina toisen luona elĂ€imenĂ€. Elokuva on ilmestynyt vuonna 1985. 

The Lion in Winter (2003) 

Lion in Winter- Leijona talvella, kertoo Englannin kuninkaasta Henrik IIsta, (Patrick Stewart)  joka vapauttaa hetkeksi vaimonsa, Katariina Akvitanialaisen (Glenn Close) vankilasta, viettĂ€mÀÀn hĂ€nen ja heidĂ€n kolmen poikansa kanssa joulua, ja valitsemaan joistakin hĂ€nen pojistaan itselleen kruununperijĂ€n. Elokuva sijoittuu vuoteen 1183, ja kÀÀnteiltĂ€ ja vÀÀnteiltĂ€ ei tĂ€mĂ€ elokuva jÀÀ vajaaksi, sen verran jĂ€nnittĂ€vĂ€ perhedynamiikka nĂ€illĂ€ kuninkaallisilla tĂ€ssĂ€ on. 

13. Soturi 

Elokuva vuodelta 1999, jossa pÀÀhenkilönÀ Antonio Banderas. KyllÀ tÀmÀ ihan katottava pÀtkÀ oli, vaikka ilmeisesti ei oo aikoinaan taloudellisesti menestynytkÀÀn. Antonio Banderaksen roolihahmo pÀÀtyy tÀssÀ fantasiatoimintatrillerissÀ yhdeksi kolmestatoista viikinkisoturista, jotka taistelevat hirveitÀ olentoja vastaan, jotka aikovat hyökÀtÀ paikalliseen kylÀÀn.


Romeo ja Julia (1968)

Romeon ja Julian rakkaustarina renessanssiajalta. 

Anne Boleyn 

Kolmeosainen sarja Anne Boleynin elĂ€mĂ€stĂ€ kuningattarena ja matkasta tuhoon. Anne Boleynin hahmo on kuvattu tĂ€ssĂ€ tummaihoisena ja hĂ€ntĂ€ esittÀÀ Jodie Turner-Smith. Sarja on vuodelta 2021. 

đŸ’„đŸ’„đŸ’„đŸ’„đŸ’„đŸ’„đŸ’„đŸ’„đŸ’„đŸ’„đŸ’„đŸ’„đŸ’„đŸ’„đŸ’„đŸ’„đŸ’„đŸ’„đŸ’„đŸ’„đŸ’„đŸ’„đŸ’„đŸ’„đŸ’„đŸ’„đŸ’„đŸ’„đŸ’„đŸ’„
Suurimmat kiitokseni jokaiselle kuvissa esiintyville henkilöille, jotka tulivat yhdessĂ€ toteuttamaan mun kanssa tĂ€tĂ€. 
Oli hauska kuvailla nÀitÀ kuvia ja kierrellÀ eri paikoissa, elÀytyÀ ja tutkia keskiaikaan liittyviÀ juttuja tÀmÀn vuoden aikana.

Ja kiitos sulle lukija kun luit tĂ€nne asti ! 

đŸ’„đŸ’„đŸ’„đŸ’„đŸ’„đŸ’„đŸ’„đŸ’„đŸ’„đŸ’„đŸ’„đŸ’„đŸ’„đŸ’„đŸ’„đŸ’„đŸ’„đŸ’„đŸ’„đŸ’„đŸ’„đŸ’„đŸ’„đŸ’„đŸ’„đŸ’„đŸ’„đŸ’„đŸ’„đŸ’„
HyvÀÀ Halloweenia! Samhainia! Kuolleiden yötĂ€! KekriĂ€! PyhĂ€inpĂ€ivÀÀ! Uutta vuotta! 
đŸ’„đŸ’„đŸ’„đŸ’„đŸ’„đŸ’„đŸ’„đŸ’„đŸ’„đŸ’„đŸ’„đŸ’„đŸ’„đŸ’„đŸ’„đŸ’„đŸ’„đŸ’„đŸ’„đŸ’„đŸ’„đŸ’„đŸ’„đŸ’„đŸ’„đŸ’„đŸ’„đŸ’„đŸ’„đŸ’„

maanantai 28. lokakuuta 2024

đŸŽŒMusiikkia keskiajalla đŸŽ”đŸŽ¶

Keskiaikainen musiikki tarkoittaa musiikkia aikakausilta 300- 1300- luvuilla. Keskiaikaiseen musiikkiin vaikutti voimakkaasti kristinusko ja kirkko. Jumalanpalvelukset olivat laulettuja. Latinankieli kuului paremmin ja selvemmin laulettuna, kaikuvan kirkon akustiikassa, kuin normaalina puheÀÀnenĂ€ lukemalla. Antiikin ajan perinteet alkoivat hiljalleen muuttua keskiaikaiseksi musiikiksi, joka oli aluksi vain gregoriaanista laulua. Tulevan musiikkiin eniten vaikutti juuri, yksiÀÀninen, gregoriaarinen kirkkomusiikki. Keskiajalla kehittyi myös kaksiÀÀninen musiikki, polyfonia. 

Gregorian - on saksalainen tĂ€mĂ€n pĂ€ivĂ€n kuoro, koostuu miehistĂ€ ja naisista, joka esiintyy keikoilla ja levyissĂ€ munkinkaavut pÀÀllĂ€, ja laulavat gregoriaanisesti nykypĂ€ivĂ€n lauluja, HIMiĂ€, Metallicaa, Evanescencea ja vanhempia hittibiisejĂ€ esimerkiksi 80-luvulta. EivĂ€t kuitenkaan siis laula pelkĂ€stÀÀn, vaan mukana on muitakin soittimia ja sĂ€estystĂ€. En oo tĂ€tĂ€ itse löytĂ€nyt, Ă€itini kuunteli tĂ€tĂ€ kun olin pieni ja on jÀÀnyt siitĂ€ asti omillekin soittolistoille. Vahva ja voimakas suositteluni đŸ’„

Muutaman biisin linkkaan alas, niin kĂ€y ihmeessĂ€ kuuntelemassa. 

https://www.youtube.com/watch?v=GUgoYvY8AFI

https://www.youtube.com/watch?v=U4RNE5iZUPM

https://www.youtube.com/watch?v=lVcY_Be4mk8




Maallista musiikkia soitettiin kirkon ulkopuolella myös muillakin soittimilla. Maallisesta musiikista ei ole jĂ€ljellĂ€ juuri mitÀÀn nuotteja tĂ€nĂ€ pĂ€ivĂ€nĂ€, koska maallista musiikkia harvemmin kirjoitettiin muistiin nuotteina. KehĂ€rumpu, psalttari, harppu, skalmeija, fidel, luuttu, kampiliira, sĂ€kkipilli, dulcimer, nokkahuilu olivat tuon ajan soittimia. Skalmeija oli oboen edeltĂ€jĂ€, ja fidel varhainen versio viulusta, dulcimer pianon edellĂ€kĂ€vijĂ€. Kirkossa ei sallittu soittimia, olivat liian lĂ€hellĂ€ maallista hauskanpitoa ja tanssimista. 

Maallista musiikkia esittivĂ€t nĂ€yttelijöistĂ€ koostuvat joukot tai kiertelevĂ€t ritarit eli trubaduurit. Trubaduurit esittivĂ€t minnelauluja, rakkauslauluja, mutta heidĂ€n laulut ottivat kantaa myös politiikkaan, kertoivat kirjallisuudesta ja pohtivat moraalisia kysymyksiĂ€. Trubaduurit olivat sĂ€veltĂ€jĂ€runoilijoita, ilon tuojia. Aikansa kuuluisin rokkistara-ritari-trubaduuri oli nimeltÀÀn TannhĂ€user. đŸ’„

TĂ€mĂ€ Angelo Branduardin laulu - "Alla fiera dell`est" on yksi ehdoton suosikkini. 💙

Voit kuunnella laulun alapuolelta. 

https://www.youtube.com/watch?v=S_GQKAbudcc

(Angelo Branduardi on vuonna 1950 syntynyt italialainen muusikko, joka on tehnyt musiikkia elokuviin ja levyttÀÀ uutta musaa vÀhintÀÀn joka toinen vuosi.)


Renessanssiajan musiikki on taidemusiikkia 1400 - 1600 - luvuilta, jolloin ihailtiin antiikin aikaa joka inspiroi taiteilijoita. YksiÀÀninen kirkkolaulu alkoi monistua moniÀÀniseksi. Tunnettuja renessanssiajan sÀveltÀjiÀ olivat mm. italialaiset Palestrina ja Claudio Monteverdi, Alankomaiden Orlandi DiLasso. Soittimiin tuli uusia lisÀyksiÀ kuten poikkihuilu, trumpetti ja kaksi pianoa edeltÀnyttÀ soitinta klavikordi ja cembalo. Kirkko oli keskiajalla tiukka mÀÀrÀyksissÀÀn, ja renessanssiajalla tÀmÀ alkoi muuttua, samalla myös esimerkiksi taiteet vapautuivat ja kehittyi tanssimusiikki.

Renessanssiajan jĂ€lkeen tuli barokki, ja sen jĂ€lkeen klassismi. (Klassismi 1750-1820) 

NĂ€mĂ€ kaksi ajanjaksoa on omia henkilökohtaisi suosikkejani musikillisesti. Barokki on taidesuuntaus, joka tarkoittaa "outoa, kummallista" ja "epĂ€muotoista helmeĂ€". Barokkitaide oli ylenpalttista ja suurta, ja barokkimusiikilla tarkoitetaan 1600- luvulla sekĂ€ 1700- luvun alkupuolella sĂ€velletty taidemusiikkia. Barokkiajan sĂ€veltĂ€jiĂ€ olivat italialainen Antonio Vivaldi, saksalainen Georg HĂ€ndel, Johann Sebastian Bach, Yksi Antonio Vivaldin tunnetuimmista teoksista on "NeljĂ€ vuodenaikaa", jonka on varmasti kuullut ehkĂ€ sellainenkin joka ei niin klassisesta musiikista innostu. Barokkiajalta on myös oopperat, ja ne on kyllĂ€ yks sellanen juttu, joka ei ole mun juttu. Lahjakasta laulua ja taidetta, ei vain ole sellasta ettĂ€ itse innostuisi. Bachin yksi sĂ€vellys, Toccata ja fuuga, on yksi tĂ€mĂ€n ajan klassisen musiikin suosikeistani. 

Klassismin ajalla kehittyi sinfoniaorkesterit, luomaan jotakin tĂ€ydellistĂ€, ja vĂ€lttĂ€mÀÀn tunteellisuutta. Klassista musiikkia soittavien sinfoniaorkesterien konserteissa kĂ€yn, tykkÀÀn todella paljon. Franz Joseph Haydn, Wolfgang Amadeus Mozart, (Mozart on mun suosikki, kuin myös Beethoven!) suuri sĂ€veltĂ€jĂ€ ja taiteilija Ludvig Van Beethoven ovat klassismin ajan suuria sĂ€veltĂ€jiĂ€, joiden sĂ€vellykset elĂ€vĂ€t vahvasti vielĂ€ nykyÀÀnkin tĂ€nĂ€ pĂ€ivĂ€nĂ€. 

Alapuolella yksi Mozartin sĂ€veltĂ€mĂ€ upea teos joka on yksi klassisen musiikin suosikeistani. Edesmennyt pikkukisuni oli saanut nimensĂ€ tĂ€stĂ€ laulusta. ❤

https://www.youtube.com/watch?v=k1-TrAvp_xs

Ja lopuks vielĂ€ jaan tĂ€mĂ€n suosikkini. Beethovenin kauneimmista kaunein pianosonaatti. 💜 Joka on ihan ehdoton ykkönen 💙

https://www.youtube.com/watch?v=nT7_IZPHHb0


đŸ’„đŸ’„đŸ’„đŸ’„đŸ’„đŸ’„

                                            Kiitos kun tulit munkaa mukaan mun musiikkimatkalle. 💟













LĂ€hteet; 

www.youtube.com;

 Irma Öörni - LĂ€nsimaisen taidemusiikin kehittyminen osa 2 Keskiaika.

Merja MerilĂ€inen - Keskiaika musiikin tyylikaudet 

Keskiajan Turku - Kirkon musikki keskiajalla 

Irma Öörni - LĂ€nsimaisen taidemusiikin kehittyminen osa 3 Renessanssi 

Irma Öörni - LĂ€nsimaisen taidemusiikin kehittyminen osa 4 Barokki 



torstai 17. lokakuuta 2024

Henkinen vai hengellinen ?

TÀmÀ pÀivitys kertoo uskontoasenteista, henkisyydestÀ, uskovaisuudesta, hiukan sivuten myös omaa elÀmÀnkatsomustani ja aatemaailmaa. En ole hengellinen ihminen, mutta henkinen ihminen olen kyllÀ. Mulle on tosi tÀrkeÀÀ omat arvot ja aatteet ja mielipiteet. Pohdiskelen asioita hyvin mielellÀni myös omien nÀkemyksien ja ajatusten ulkopuolelta.


Henkisyys on kiinnostusta elĂ€mĂ€n tarkoitusta, ihmisyyttĂ€, ihmisen menneisyyttĂ€ eli historiaa sekĂ€ taidetta kohtaan. Hengellisyys on henkisyyden uskonnollinen ulottuvuus ja elĂ€mĂ€n suunnan nĂ€yttĂ€jĂ€, jos ihminen orientoituu hengellisesti.

YlĂ€puolella oleva lainaus tekstinpĂ€tkĂ€ suoraan kopioitu Diakonia-ammattikorkeakoulun sivuilta, jossa mÀÀriteltynĂ€ henkisen ja hengellisyyden kĂ€sitteen eroavaisuudet, koska en itse sitĂ€ osannut sanoa paremmin, enkĂ€ edes yhtÀÀn mitenkÀÀn. 



ItseĂ€ni rikastuttaa syvĂ€lliset keskustelut ja pohdiskelut, jossa puolin ja toisin jaetaan ajatuksia ja nĂ€kökulmia, ja opitaan niistĂ€ ehkĂ€pĂ€ uusia juttujakin. TÀÀllĂ€ blogissa ja someissa harvemmin tuon mielipiteitĂ€ni mitenkÀÀn kovaÀÀnisesti esille, tÀÀ on kanava mun persoonan ja tyylin esilletuomiseen, sekĂ€ vĂ€ylĂ€ ottamieni valokuvien nĂ€yttĂ€miseen, sekĂ€ tykkÀÀn kirjoitella ja harjoittelen kirjoittamista, joten nĂ€itĂ€ raapusteluja sÀÀnnöllisesti tuon esille myös tÀÀllĂ€, yhdistĂ€mĂ€ttĂ€ niitĂ€ kuitenkaan sinĂ€nsĂ€ hirveĂ€sti mitenkÀÀn muuhun julkiseen kannanottoon, mielipiteeseen tai toimintaan. On ÀÀrimmĂ€isen antoisaa kĂ€ydĂ€ omassa elĂ€mĂ€ssÀÀn keskusteluja, jossa pyöritellÀÀn ja pohdiskellaan jotakin asiaa, teilaamatta kenenkÀÀn ajatuksia automaattisesti vÀÀrĂ€nlaisiksi, vaan ollaan just liikkeellĂ€ sillĂ€ mielellĂ€, ettĂ€ ehkĂ€ voidaan oppia jotakin tai joku uusi nĂ€kökulma aukeaa. Kun "keskustelupöydĂ€stĂ€" noustaan, ei ole tarkoitus ettĂ€ kenenkÀÀn mielipiteet ovat muuttuneet, vaan mahdollisesti ollaan havaittu jotakin uutta. 


En ole minkÀÀn uskonnon uskovainen suoraan, monissa uskonnoissa on hyviÀ asioita joita seurata elÀmÀssÀ, mutta itse liputan sen puolesta ettÀ ihminen elÀÀ omalla toiminnallaan mahdollisimman tietoisesti, kaiken toimintansa tukiessa kaikkea. Esimerkiksi chakratyöskentely, ovat keinoja yllÀpitÀÀ jo saavutettua tasapainoa elÀmÀssÀ. Chakratyöskentely perustuu vÀreihin, tuoksuihin, liikuntaan, ravintoon ja myönteisiin ajatuksiin. Kannatan myös ajatusta siitÀ, ettÀ mitÀ kylvÀÀ ympÀrilleen, saa sen myös itselleen moninkertaisena takaisin, niin hyvÀssÀ kuin pahassa. Luonnon vuodenaikojen vaihteluiden seuraaminen ovat isossa osassa omassa elÀmÀssÀni. Luonto ja luonnon monimuotoisuus vuodenaikojen vaihteluineen ovat rikas asia ja on onni ettÀ tÀÀllÀ meillÀ sellaisia on ainakin pÀÀsÀÀntöisesti neljÀ kappaletta.

"Vuodenkierron uudella tavalla seuraamisen tuottama vapaus voi syntyÀ, jos kaikista vuodenajoista tulee ihmisille kuin ystÀvÀ ja tukija. Ei vain osasta, ja lopuista lÀhinnÀ haitta, kiusa, tai jokin kettumainen ajanjakso vuodesta. HyvÀksi tai huonoksi arvottamisen tarve saattaa jopa poistua kokonaan ja heijastua vapautena muihinkin elÀmÀnalueisiin. Ja jos ja kun kokee vapautta, se lisÀÀ usein myös luomisvoimaa."

YllĂ€oleva, kursivoitu tekstinpĂ€tkĂ€ lainattu Saaga Saarnisolan kirjasta Luonnonpakanan vuodenkierto - kahdeksan elĂ€vÀÀ vuodenaikaa. 


 TĂ€ssĂ€ en nyt tarkoita etteikö joku huono aamu vituttaisi vaakatasoinen rĂ€ntĂ€sade tai joku muu yhtĂ€ Ă€rsyttĂ€vĂ€ sÀÀilmiö, sÀÀt Ă€rsyttĂ€vĂ€t ja ovat eri asia (en todellakaan odota niitĂ€ hemmetin luistinratateitĂ€, joita joutuu taas kevĂ€ttalvella sipsutella!) mutta siis kun on voittanut haasteita ja kipukohtia elĂ€mĂ€ssÀÀn, tietoinen lĂ€snĂ€olo auttaa pysymÀÀn paremmin pÀÀtöksessĂ€ elÀÀ hyvÀÀ elĂ€mÀÀ. Kun kiinnittÀÀ huomionsa erilaisiin kiintopisteisiin, pysyy paremmin siinĂ€ pÀÀtöksessĂ€, mitĂ€ kohti haluaa edetĂ€ ja mistĂ€ on jo pÀÀttĂ€nyt luopua ja mitkĂ€ tukevat sun tavoitteita ja pÀÀmÀÀriĂ€.  Kun vuotta seuraa ympĂ€ri vuoden tyyliin pĂ€ivĂ€ ja viikko kerrallaan, tarkastaen tavoitteitaan ja pÀÀtöksiÀÀn, elĂ€mĂ€ on rauhallisempaa. Monet kerrat olen kadottanu tĂ€mĂ€n yhteyden ja sitten taas palannut sen ÀÀrelle, kun olen huomannut etten ole voinut tarpeeksi hyvin. 

     

En myös usko absoluuttiseen pahuuteen tai hyvyyteen, vaan kumpaakin niistĂ€ on olemassa ihan kaikkialla. Siksi olen usein ihmetellyt kun oon esimerkiksi jostakin foorumeilta lukenut, ettĂ€ jotakin uskonnonharjoittajaa tai ihmistĂ€ joka puhuu elĂ€mĂ€nilon lisÀÀntymisestĂ€ ja henkisestĂ€ kasvusta, kutsutaan tekopyhĂ€ksi tai vÀÀrĂ€ksi, teennĂ€iseksi ja feikiksi, mikĂ€li ei aina toimi tĂ€ydellisesti sen mukaan miten elĂ€mĂ€stĂ€ ajattelee. EihĂ€n elĂ€mĂ€n tarvitse olla jotenkin tĂ€ydellistĂ€, eikĂ€ semmonen ole edes mahdollista. Aika tylsÀÀ olisi tĂ€ydellinen, muovinen elĂ€mĂ€. EikĂ€ kaikki uskonnollisuudesta, henkisyydestĂ€ ja hengellisyydestĂ€ kiinnostuneet ihmiset leiju mitenkÀÀn maanpinnan ylĂ€puolella, virheettöminĂ€ ja hengettöminĂ€... ElĂ€mĂ€ on nimenomaan aika hankala ja moniulotteinen, raskas matka, joten sallitaan virheet ja mahdollisuus kasvaa ja kukoistaa. 


Kunnioitan jokaisen normaalia uskontoa (nykyÀÀn kunnioitan, nĂ€in ei kuitenkaan ole ollut aina, vaan olen ollut nĂ€issĂ€ asioissa myös aikoinaan hyvin epĂ€kunnioittava) Uskonto, henkisyys ja hengellisyys voi parhaimmillaan tukea ihmisten rajujakin elĂ€mĂ€nmuutoksia, tuoda onnea, iloa ja merkityksellisyyttĂ€ elĂ€mÀÀn, mutta itse ajattelen niin, ettĂ€ oma sisĂ€inen, henkilökohtainen voima, joka perustuu itsetuntoon ja omaan persoonaan, sekĂ€ moraalinen kompassi ja kriittinen ajattelu, on ne tĂ€rkeimmĂ€t jotka ohjailee loppupeleissĂ€ elĂ€mÀÀ. Voimavaroja voi toki löytÀÀ useastakin eri asiasta ja tilanteesta, löytÀÀ lohtua, apua ja johdatustakin, mutta ei elĂ€mÀÀ tai asioita tarvitse jĂ€ttÀÀ toisten kĂ€siin, edes uskonnon. 


Olen 13-vuotiaana luopunut vain yhdestĂ€ jumalasta nĂ€kemyserojen vuoksi,  kaikki omaehtoinen pohtiminen on aina kulkenut siinĂ€ vierellĂ€, (oon ikuinen totuudenetsijĂ€, elĂ€mĂ€n tarkoituksen etsijĂ€, asioiden pohtija ja pyörittelijĂ€) ja lĂ€hellĂ€ tĂ€ysi-ikĂ€istymistĂ€ kiinnostuin enemmĂ€n tutkimaan eri uskontoja, ja vanhan ajan perinteitĂ€ ympĂ€ri maailmaa ja kiinnostuin maatalouden kiertokulkuun perustuvista, kelttilĂ€isistĂ€ tavoista. Noituus, kummitustarinat, vampyyrilegendat, kaikki tĂ€mĂ€nkaltaiset mystiset asiat ja luonto, on kiinnostaneet itseĂ€ni jo ihan pienestĂ€ lĂ€htien. 



Nuorempana olin todella epĂ€kunnioittava kristinuskovaisia ihmisiĂ€ kohtaan. Koin olevani jotenkin hirveĂ€n fiksu kun olin "Ă€lynnyt" sen ettĂ€ siinĂ€ on aukkoja ja asioita joita ei voi selittÀÀ ja puheet kÀÀntyy ympĂ€ri ja blaa blaa blaa... Saatoin vĂ€itellĂ€ kristinuskovaisten kanssa kĂ€rkkÀÀllĂ€kin kielellĂ€ nĂ€istĂ€ asioista ja koin jotakin hemmetin epĂ€mÀÀrĂ€stĂ€ tarvetta todistaa niitĂ€ vÀÀrĂ€ksi. NykyÀÀn kun itsellĂ€kin on tosi tĂ€rkeĂ€ osa elÀÀ pĂ€ivittĂ€in tutkien omaa sisintĂ€ ja toimintaa, ymmĂ€rtÀÀ miten tĂ€rkeÀÀ se uskonto on niille ihmisille ollut, ja on, ja miten epĂ€kunnioittavaa ja loukkaavaa on "haukkua" toisia, niiden arvoja ja uskontoa. 

Ajattelen myös, ettĂ€ osittain tĂ€mĂ€ oli kateutta, koska nĂ€mĂ€ uskovaiset vaikuttivat tasapainoisilta, heillĂ€ oli jotakin jota seurata ja joka piti pĂ€ivittĂ€in heitĂ€ pystyssĂ€. Itse olin tosi hukassa elĂ€mĂ€ni kanssa ja sisĂ€inen tasapaino ja rauha olivat asia, jonka tuskin tiesin edes olevan olemassa. Joten, uskon ettĂ€ tÀÀ epĂ€kunnioitus nĂ€itĂ€ sisĂ€isen onnen tavoittaneita ihmisiĂ€ kohtaan oli myös sitĂ€, ettĂ€ olisin halunnut itsekin olla siinĂ€ samassa pisteessĂ€. En koe enÀÀ tĂ€nĂ€pĂ€ivĂ€nĂ€ uskonnollisia, hyökkÀÀviĂ€ vĂ€ittelyitĂ€ ollenkaan mielekkĂ€iksi, erilaisista uskonnoista voi kyllĂ€ keskustella, mutta "juupas eipĂ€s"-vĂ€ittely on omalta osaltani uskontoasioissa ollut ohitse jo pitkĂ€n, pitkĂ€n aikaa. 

En myös koe uskontojen tuputtamista mitenkÀÀn luontevaksi, ajattelen ettĂ€ jokainen löytÀÀ oman uskonsa joka itseÀÀn resonoi, jos tĂ€mmöinen on tarkoitettu tapahtuvaksi, tai sitten ei löydĂ€ mitÀÀn ja saa voimavaroja jostakin muualta. Keskustelut uskonnoista, henkisyydestĂ€ ja hengellisyydestĂ€ ovat myös mielenkiintoisia. Kuitenkin, jos jokainen keskustelun aihe liukuu aina saman uskonnollisen asian ÀÀrelle ennemmin tai myöhemmin, koen sen vĂ€hĂ€n ikĂ€vĂ€nĂ€ ja ettĂ€ ehkĂ€ henkinen puoli on lĂ€htenyt niinsanotusti "laukalle". 



Lueskelen siis monien eri uskontojen tapoja ja "opetuksia", tĂ€mĂ€n lisĂ€ksi mua kiehtoo esimerkiksi kreikkalaiset elĂ€in - ja naisjumalattaret, jotka ovat aina tiettyjen asioiden ja paikkojen jumalattaria, mutta mulle antaa myös voimaa ja inspiraatiota kauan aikaa sitten elĂ€neiden kuningattarien elĂ€mĂ€ntarinat. Olisiko voinut ajatella 500 vuotta sitten elĂ€neet kuningattaret mestauslavalle kĂ€vellessÀÀn, ettĂ€ jossakin pĂ€in maailmaa on satojen vuosien pÀÀstĂ€ nainen, joka saa omaan elĂ€mÀÀnsĂ€ heidĂ€n tarinoistaan voimaa. 

Sanoin tĂ€n kirjotuksen tuolla aikaisemmassa vaiheessa, ettĂ€ itse saan tietyistĂ€ asioista onnea ja iloa ja voimavaroja arkeen. Se. mikĂ€ toimii toisella, ei aina kuitenkaan ole toisen juttu. TĂ€rkeintĂ€ on mielestĂ€ni kuitenkin se, ettĂ€ voi ajatella olleensa onnellinen ja elĂ€neensĂ€ tĂ€mĂ€n elĂ€mĂ€n hyvin, niin itseÀÀn kuin muita kohtaan, sitten kun meillĂ€ on pĂ€ivĂ€t tĂ€ydet. 

Ja sit vielĂ€ tĂ€hĂ€n loppuun, henkinen kasvu---mitĂ€ se on ? 

Henkinen kasvu tapahtuu, kun yksilö tulee tietoisemmaksi omasta itsestÀÀn, ja ryhtyy tietoisesti kĂ€sittelemÀÀn toimintamalleja, asenteita, arvoja, tekoja ja tapoja, joita hĂ€n haluaa muuttaa. Prosessi alkaa omaan itseen tutustumisella, jolloin omia ajatuksia ja kĂ€yttĂ€ytymismalleja tutkitaan rehellisesti.

Kasvu tapahtuu sisÀltÀ ulospÀin.

Henkinen kasvu auttaa kohtaamaan elĂ€mÀÀn kuuluvat kĂ€rsimykset, kriisit ja haasteet ja hyvĂ€ksymÀÀn ne osana kasvua. Kyse ei siis ole pelkĂ€stÀÀn “hyvistĂ€ viboista”. ElĂ€mĂ€ on kokonaisuus, johon kuuluu valoa ja varjoa.

(www.kasvunkajo.fi)


NetistĂ€ lainattu yllĂ€olevat lauseet LĂ€hde mainittu. EivĂ€t ole omia kirjoituksiani. Tuosta korostan juurikin tuota, ettĂ€ ei ole mitÀÀn "hyppyĂ€ tĂ€ydelliseen elĂ€mÀÀn, joka vaan oli ensin tosi huonoa ja sitte siitĂ€ tuli hyvÀÀ ja parempaa ja tĂ€ydellistĂ€", vaan elĂ€mĂ€ on kokonaisuus, valoineen ja varjoineen, ja tarkoitus on tietoisesti kĂ€sitellĂ€, rehellisesti peiliin katsomalla, omia kĂ€yttĂ€ytymismallejaan ja kasvaa niistĂ€, hyvĂ€ksyen ettĂ€ paskaa tapahtuu ja paskastakin voi kasvaa. 


Oletko sÀ uskossa? Kiinnostaako henkiset ja hengelliset asiat? Oletko kiinnostunut jostakin uskonnosta?

maanantai 30. syyskuuta 2024

LuontoreittejÀ #1; Laajalahti 3km

NĂ€itĂ€ erilaisia pitkospuita, luontoreittejĂ€ ja ulkoilupaikkoja tulee kierreltyĂ€ eri paikoissa pitkin ja poikin, on tullut muutamia kuvia niiden luona nĂ€psĂ€iltyĂ€, nĂ€mĂ€ kuvat kesĂ€ltĂ€ 2023 Laajalahden luontopolulta, Kokkolasta. 

Mehutauolla ennen paluumatkaa.. đŸ’„





Pienempi kulki pyörĂ€kĂ€rryn kyydissĂ€ Laajalahteen asti. Löydettiin periltĂ€ kahvikoju ja heitettiin muutama frisbee ennen kuin lĂ€hdettiin rengasreitille. Ekat kerrat lapsi kulki tĂ€mĂ€n reitin kantorepun kyydissĂ€, nyt on jo sen verran iso ettĂ€ kulkee itse, ja tĂ€mĂ€ nyt tĂ€llĂ€ hetkellĂ€ sopivan mittainen tĂ€hĂ€n hetkeen. 

đŸ’„Keski-Pohjanmaalla, Laajalahdessa on 3,3 kilometrin mittainen luontopolku, sekĂ€ 1,2 kilometrin mittainen reitti lintutornille. Reitti on vuoroin korkeaa kaislikkoa, vĂ€lillĂ€ kuljetaan metsĂ€ssĂ€. TÀÀltĂ€ löytyy myös uimaranta sekĂ€ mahdollisuus frisbeegolfaamiseen. ReittiĂ€ on hyvin helppo kulkea. Pitkospuut kulkevat koko matkan ajalta, eikĂ€ polulla ole mitÀÀn jyrkkiĂ€ nousemisia. (paitsi pÀÀssĂ€ lintutornin portaat, mikĂ€li haluaa kĂ€ydĂ€ siellĂ€ piipahtamassa)


Ollaan retkeilty tÀÀllĂ€ monta kertaa, eri vuodenaikoina, ympĂ€ri vuoden, ja aina on pÀÀssyt kulkemaan. TÀÀltĂ€ löyty myös lintulava, ja lintupiilo. Nuotiopaikalla voi paistella makkaraa ja vaahtokarkkeja. 



Retkeilyajankohta
oli 
kesÀllÀ
vuonna 2023. 






..Aina löytyy jotakin ihmeteltĂ€vÀÀ. TĂ€llĂ€ kertaa esim. sisilisko. 


Luontopolun varrelta löytyy useitakin kylttejÀ, joissa on tietoa Laajalahden lÀhiluonnosta.













Uimarannalle lĂ€htee myös parkkipaikalta hyvĂ€t, helppokulkuiset pitkospuut ja rannalta löytyy toinenkin, korkeampi lintutorni. 







KesĂ€ 2023. 


Ei tietoa mikÀ ötökkÀ ylempÀnÀ, ja missÀ mahtaa olla nykyÀÀn, mutta hieno vÀritys sillÀ oli! YleensÀ tuolla on kesÀaikaan tosi paljon ampiaisia.

 TÀÀltĂ€ löytyy myös keskeltĂ€ reittiĂ€, reitti lintupiilolle ja lintulava. Ollaan tehty joskus esikoisen kanssa taskulamppujen kanssa joulukuussa retki tĂ€nne Laajalahden luontopolulle, pidettiin juomatauko ja juotiin sen lintulavan luona kaakaomukilliset. Ollaan myös lasten kanssa kĂ€yty piirtelemĂ€ssĂ€ siellĂ€ evĂ€iden kanssa, joskus muutama vuosi sitten. 











Laajalahti, Kokkola, Keskipohjanmaa. 

Hietanokantie 238. 





Lokakuinen syysaamu 2024, pyörĂ€iltiin lasten kanssa Laajikseen aamukĂ€velyille. PitkĂ€n pĂ€tkĂ€n jaksoi pienempikin tuolle pĂ€ivĂ€lle polkea, paljon yli 10 kilometriĂ€. HyvĂ€ hyvĂ€!💚


 








đŸ’„~ Keskiaika ~ Medieval ~ đŸ’„

             đŸ’„Albumillinen kuvia ja kuvauksia keskiajasta inpiroituneena vuosilta 2023 - 2024 đŸ’„          Katariinan kalmisto, Kokkola. Syk...