sunnuntai 1. joulukuuta 2024

~~*Samhainista Joulukuuhun *~~



All Hallow`s Eve. 

Halloween.

KelttilĂ€inen uusi vuosi. 

Samhain.

Kekri.

Kurpitsajuhla. 

PyhÀinpÀivÀ.

...


Halloween ~ Samhain 








 


Halloween All Hallow`s Eve, 

Muinaisten kelttilĂ€isten sadonkorjuujuhla, "kaikkien pyhien ilta". 







Silloin verhon, elÀvien ja kuolleiden maailman vÀlillÀ sanotaan olevan ohuimmillaan, ja tÀmÀ aika on maagisin ja taianomaisin aika vuodesta, jolloin on aikaa taiteelle, taikuudelle, luovuudelle, hyvÀlle ruoalle ja jo poisnukkuneiden muistelulle ja kunnioitukselle.

TÀÀ on myös aika ennustaa tulevaa ja valmistautua pitkÀÀ kylmÀÀ talvea varten, ja tĂ€mĂ€ oli myös kelttilĂ€isten keskuudessa vuoden viimeisen sadonkorjuun aika. 






Samhain on yksi vanhimmista syysjuhlista mitĂ€ on, suomalaista kekriĂ€ on vietetty noin 1000- luvulta lĂ€htien.  Espanjassa ja Latinalaisessa Amerikassa vietetÀÀn Kuolleiden pĂ€ivÀÀ (siis ne meikit ja kukkapÀÀhineet ja asut ja juhlat miehillĂ€ ja naisilla! Voi upeuksien upeus!😍) 




Halloween on sekoitus Samhainia ja Kuolleiden pĂ€ivÀÀ ja on jo 3000 vuotta vanha juhla. Koverretut jack-o-lantern- kurpitsalyhdyt oli aluksi nauriita, joista oli tehty lyhtyjĂ€. 



Samhain oli yksi muinaisten kelttien sadonkorjuujuhla yksi neljĂ€stĂ€ suuresta vuoden aikana vietetystĂ€ juhlasta. Juhlan viettoon kuuluu kuluneen vuoden ja sen aikana mahdollisesti poisnukkuneiden ihmisten muisteleminen ja kunnioittaminen, ja ajatus ettĂ€ he ovat vielĂ€ keskuudessa, vielĂ€ elĂ€vien luona aikaa hetken viettĂ€mĂ€ssĂ€. Samhainin aikana henget siirtyivĂ€t joko manalaan tai taivaaseen. KelttilĂ€iset pukeutuivat naamioihin tai naamiaisasuihin hÀÀtÀÀkseen kuolleita elĂ€vien maailmasta. Samhain  kulkeutui siirtolaisten mukana Yhdysvaltoihin. Samhainia vietetÀÀn 1. marraskuuta, mutta sen juhlinta aloitetaan jo yleensĂ€ edellisenĂ€ pĂ€ivĂ€nĂ€, 31. lokakuuta, auringonlaskun jĂ€lkeen. KelttilĂ€isessĂ€ kalenterissa Samhain on vuoden tĂ€rkein juhla, koska kelttilĂ€iset viettivĂ€t tuolloin uutta vuotta. Samhain myös jakoi vuoden syys- ja kesĂ€puoliskoihin. 




Halloween on karnevaalimainen karkkijuhla, "trick or treat" Lapset kĂ€yvĂ€t Amerikassa kiertĂ€mĂ€ssĂ€ ovelta ovelle erilaisissa naamiaisasuissa ja kysymĂ€ssĂ€ kerĂ€ilykoreihinsa karkkeja. MikĂ€li koriin ei anneta herkullista palkkiota, palkkiona kitsaalle talonvĂ€elle on jonkinlainen vahingonteko. 




Meksikolainen Dia de Muertos- Kuolleiden pĂ€ivĂ€ on elĂ€misen ja elĂ€mĂ€n juhla. PĂ€ivĂ€ sijoittuu ajankohdalle 31.10.- 2.11. joka vuosi. Kuolleita kutsutaan kotiin ja hautausmaat valaistaan sadoilla kynttilöillĂ€ ja koristellaan samettisilla kukilla. 

Jokainen kolmesta pĂ€ivĂ€stĂ€ on varattu erilaiselle juhlinnalle ja seremonioille. 31.10 kaikkien pyhien pĂ€ivĂ€n aatto. PyhĂ€inpĂ€ivĂ€nĂ€ kunnioitetaan kuolleita lapsia ja lapsensa menettĂ€neet tekevĂ€t kotiin johtavan polun samettisista kukista. 💝

Marraskuun ensimmĂ€isenĂ€ pĂ€ivĂ€nĂ€, pienten enkelien pĂ€ivĂ€nĂ€, meksikolaiset uskovat taivaan porttien aukeavan keskiyöllĂ€, ja lasten on mahdollista astua taivaaseen kukkapolkua pitkin. Aikuisille kuolleille on laitettu ruokia esille ja heidĂ€n uskotaan tulevan kĂ€ymÀÀn elossa olevien omaisten luona. 

2. marraskuuta on Kuolleiden pĂ€ivĂ€nĂ€ ennen aamunkoittoa, meksikolaiset kokoontuvat hautausmaille, joilta pahoja henkiĂ€ pidetÀÀn poissa lukuisten lyhtyjen ja kynttilöiden avulla. Sukulaiset kunnostavat hautoja siihen asti, kunnes aurinko nousee ja he menevĂ€t kirkkoon. Kuolleiden pĂ€ivĂ€nĂ€ on myöhemmin myös kulkue ja musiikkia, joilla ajetaan pois pahoja henkiĂ€. 

Meksikolaiset siivoavat hienosti omaistensa haudat, pesevĂ€t hautakivet ja asettavat ruokaa ja juhlajuomia heidĂ€n haudoilleen, sekĂ€ uskovat ettĂ€ kuolleet omaiset kulkevat heidĂ€n joukossaan tuon pĂ€ivĂ€n. Meksikolaiset juhlivat kuolemaa ja heidĂ€n perinteensĂ€ ovat sekoitus eurooppalaisten ja atsteekkien perinteitĂ€. Meksikolaisten juttuja Kuolleiden pĂ€ivĂ€ssĂ€ on sokerimassakallot, satiirimaiset lorut sekĂ€ luukuvioiset leivĂ€t. Kuolleiden pĂ€ivÀÀn kuuluu olennaisena osana keltaiset samettikukat, vainajille kotialttarille jĂ€tetty mole-kastike sekĂ€ elĂ€mÀÀ ja kuolevaa symbolisoiva luuleipĂ€. Kotialttarit on nimeltÀÀn ofrenda ja sen on mÀÀrĂ€ nĂ€yttÀÀ kuolleille, ettei heitĂ€ ole unohdettu. Alttari rakennetaan 1. marraskuuta, ja sieltĂ€ löytyy syötĂ€viĂ€ sokerikalloja, syötĂ€vÀÀ ja juotavaa, valokuvia kuolleista joiden halutaan tulevan vierailemaan, sekĂ€ Neitsyt Marian ja mahdollisten muiden katolisten pyhimysten patsaita sekĂ€ kynttilöitĂ€. 


PyhĂ€inpĂ€ivĂ€, PyhĂ€inmiestenpĂ€ivĂ€, on kristillinen juhlapyhĂ€, marttyyrien, vainajien sekĂ€ pyhimysten juhlallinen muistopĂ€ivĂ€. PyhĂ€inpĂ€ivĂ€nĂ€ muistellaan edesmenneitĂ€ rakkaita, kĂ€ydĂ€n hautausmailla sytyttĂ€mĂ€ssĂ€ kynttilöitĂ€, sekĂ€ viedÀÀn seppeleitĂ€ ja kukkia. KynttilĂ€t muodostavat kynttilĂ€meren marraskuun pimeÀÀn iltaan. Tuona pĂ€ivĂ€nĂ€ kristityt muistavat jo poisnukkuneita rakkaitaan, ja pyhĂ€inpĂ€ivĂ€n kynttilĂ€meri pimeĂ€ssĂ€ tuo muistutuksen myös siitĂ€, ettĂ€ rakkaat tullaan vielĂ€ joskus kohtaamaan. PyhĂ€inmiestenpĂ€ivĂ€ sijoittuu ajanjaksolle 31. lokakuuta - 6. marraskuuta. 


Kekri on vanha suomalainen syysjuhla, vuoden suurin juhla, jolloin juhlittiin työvuoden pÀÀtöstĂ€ ja sadonkorjuun valmistumista Suomessa. Kekri oli myös uuden vuoden ensimmĂ€inen pĂ€ivĂ€.  Kekrin juuret ovat vuosituhansia vanhassa eurooppalaisessa maatalouskulttuurissa. kekriin kuuluivat taiat ja uhraukset. Kekrijuhlissa herkuteltiin sadonkorjuuajan herkuilla, pidettiin hauskaa, tarinoitiin sekĂ€ ennustettiin tulevaa. Kekrin taustalla ovat omavaraisuus sekĂ€ vuodenkierto.  KekrinĂ€ tarjottiin ruokaa kaikille, niin tutuille sekĂ€ tuntemattomillekin. Monet kuitenkin juhlivat kekriĂ€ ihan vain oman perheen kesken. Ruokaa oli pöydĂ€ssĂ€ yltĂ€kyllĂ€isesti, ja sitĂ€ piti syödĂ€ yhdeksĂ€n kertaa. IsĂ€nnĂ€n oli mÀÀrĂ€ humaltua illan aikana, jotta seuraavan vuoden vilja kasvaisi hyvin. Se joka toimitti talon kylvöt, ei saanut olla pĂ€issÀÀn, muuten tuleva sato tulisi olemaan pilalla. 

Lapset tuolloin myös kiertelivĂ€t talosta taloon naamioituneina köyrimöröiksi. Köyripukit olivat pelottavampi versio aikuisista, kulkivat talosta taloon pukeutuneena turkki nurinpĂ€in pÀÀlle puettuna. Köyripukit vaativat vieraanvaraisuutta ruoilla ja juomilla, muuten he alkoivat sĂ€rkeĂ€ uunia. Jos ruokaa ja juotavaa oli tarjolla, vieraat esittivĂ€t leikkivĂ€t hilpeitĂ€ tansseja.  (Mukana oli ihan tĂ€hĂ€n tarvittavat vĂ€lineet) 

Kekrin aikaan uskottiin vainajien vierailevan. Hengille lÀmmitettiin sauna ja laitettiin kylpy. Kun henget olivat kylpeneet ja saunoneet, tuvassa odotti herkkuja notkuva ruokapöytÀ, johon henget saivat mennÀ rauhassa ruokailemaan siksi aikaa, kun talonvÀki vuorostaan lÀhti saunomaan.


LĂ€hteet; 

witchesandfamiliars.com 

finnish-irish.fi/galleria/shamhain/ 

https://evl.fi/perhejuhlat-ja-pyhat/pyhapaivat/pyhainpaiva/

www.historia.net 

www.kekri.fi

đŸ’„đŸŽ„đŸ’„đŸŽ„đŸ’„đŸŽ„đŸ’„đŸŽ„đŸ’„đŸŽ„đŸ’„đŸŽ„đŸ’„đŸŽ„đŸ’„đŸŽ„đŸ’„đŸŽ„đŸ’„đŸŽ„đŸ’„đŸŽ„đŸ’„đŸŽ„đŸ’„đŸŽ„đŸ’„đŸŽ„đŸ’„đŸŽ„

Mut se siitĂ€, marraskuun juhlapyhĂ€t meni jo, nyt on joulun aika ja eilen avautui eka joulukalenterin luukku ja lapsilla alkoi joulun odotus. 💗


Pohdiskelin eilen tĂ€tĂ€ kyseistĂ€ asiaa jo vĂ€hĂ€n, ja siis sitĂ€ mietin, ettĂ€ mikĂ€ tÀÀ kulutusjuhla oikein on... ja miksi? Kuka siis kĂ€skee kĂ€skemĂ€llĂ€ kuluttaa? Oon miettinyt ite usein sitĂ€ ettĂ€ tarjontaahan on runsaanlaisesti nykyÀÀn, esimerkiksi 100 €uron jotkut joulukalenterit kuulostaa itsestĂ€ vĂ€hĂ€n hurjalta. Mut riippuu kalenterista. Jos se on joku jossa on joka luukussa viinipullo tai joku tasokas timantti, ni kyl sen sitte ymmĂ€rtÀÀ ettĂ€ se kalenteri vĂ€hĂ€n maksaakin. Mut ite ajattelen ettĂ€ olisko ne timantit kiva saada vasta jouluna eikĂ€ pitkin kuukautta?

Mutta niin, en kuitenkaan ymmĂ€rrĂ€ sitĂ€ ettĂ€ miksi joulu on "kulutushysteria" juhla? En oo oikein koskaan sitĂ€ ymmĂ€rtĂ€nyt kun monet juhlat on "pilattuja kaupallisuudella"? Kun eihĂ€n kukaan kĂ€ske ostamaan mitÀÀn tai kuluttamaan yhtÀÀn mitÀÀn? Vaikka kaupat olis tĂ€ynnĂ€ joulutavaraa, ei sitĂ€ kukaan kĂ€ske ostamaan. YhtÀÀn mitÀÀnhĂ€n edes joulupakettiin ei tartte ostaa uutena. Kuitenkin, jos jollakin on mahdollista laittaa jouluun vĂ€hĂ€n enemmĂ€n rahaa, ja on pÀÀttĂ€nyt tehdĂ€ nĂ€in, onko se joltakin jotenkin pois? 

Itselle kierrÀtys ja kirppistely on elÀmÀntapa johon oon kasvanut, ja tÀmÀn lÀpi omatkin joulut on menneet esimerkiksi niin, ettÀ oon kÀyttÀnyt uudestaan joululahjojen pakkausmateriaaleja ja sujauttanut lahjapaketteihin second handina ostettuja leluja ja hyvÀkuntoisia vaatteita. (Esimerkiksi erÀÀn kerran ostin face -kirppikseltÀ paristi pidetyn addu- puvun taaperolle, joka nopeasti mentyÀÀn pieneksi, meni taas sitten seuraavalle eteenpÀin kirppiksellÀ)

Mutta vaikka kirppistely on se mun juttu, kaikkien juttu se ei ole. Joten, jos haluaa laittaa jouluun rahaa ja se on mahdollista. KeneltĂ€ se on pois? Joulu on rauhan ja rakkauden juhla, mutta se ei sulkeudu mitenkÀÀn pois, vaikka pöydĂ€t olis tĂ€ynnĂ€ herkkuja tai kuusen alla odottelis useampikin paketti. 🌟💖

Ihanaa joulukuuta đŸ’—đŸ’«



~~*Samhainista Joulukuuhun *~~

All Hallow`s Eve.  Halloween. KelttilĂ€inen uusi vuosi.  Samhain. Kekri. Kurpitsajuhla.  PyhĂ€inpĂ€ivĂ€. ... Halloween ~ Samhain    Halloween Al...